Kristillistä kusetusta

Amerikan reissuillani olen käynyt paikallisissa seurakunnissa, herätyskokouksissa, telttakokouksissa ja muutamassa megakirkossa tekemässä osallistuvaa havainnointia. Kokemuksena se oli aivan helkkarin hupaisaa. Jos kokousten tarkoituksena oli käännyttää joku satunnainen kävijä, niin pieleen meni.

Suomesta saman mittakaavan sekoilusta tulee aivan ensimmäiseksi mieleen taannoinen Nokia Missio. Sekin muuten kaatui lopulta konnien ketkuiluun. Sitten Suomessa on näitä vähäisempiä hulluja. Esimerkiksi tämä:

Yhdessä Amerikan parantamiskokouksessa yritettiin parantaa joku jostakin. Vaiva vain sillä kertaa sattui olemaan sellainen, ettei sitä juuri sillä hetkellä pystynyt verifioimaan tai falsifioimaan.

Näistä paranemiskokemuksista on tehty jo niin monta tutkimusta, eikä mitään autenttista paranemista ole koskaan havaittu.

Amerikassa Healing(!) tarkoittaa lähinnä Wheeling and Dealing(!) Taas joltain uskovalta katosi rahat ja järki lähti.

Näiden uskontojen helppoheikkien retoriikka on sellaista, ettei se vedonnut osallistuvaan havainnoitsijaan emotionaalisesti eikä rationaalisesti.

Niilo Yli-Vainio ei eronnut Oral Robertsista, Leo Meller ei eroa Billy Grahamista. Kaikki ovat virittäneet konnuuden niin hienovaraiseksi, että sitä on vaikea huomata. Lopulta kaikki kuitenkin tuli ilmi, eikä siihen tarvittu jumalallista viimeistä tuomiota. Tarvittiin ihan laillista tutkimusta, jota journalistit, poliisi, veroviranomaiset, tulli ja ehkä jokin muu instanssi tekivät.

Kyseessä ei ole ajojahti, vaikka uskovat mielellään sen sellaiseksi tulkitsevat, jotta heistä tulisi marttyyreita edes pienessä muodossa. Kyse on vain inhimillisestä rehellisyydestä ja kusettajat ovat kusettajia, vaikka heitä evankelistoiksi kutsutaan.

Perustelu, että oikea uskova ei ketkuile, ja ketkuileva uskova ei ole oikea uskova, on argumentaatiovirhe nimeltään No True Scotsman.

Megakirkot olivat aika hullunkurisia paikkoja. Ne pari, joissa minä kävin, olivat pelkkää menestysteologiaa. Raha, menestys ja vaikutusvalta olivat merkittävässä osassa. Juuri tämän suuntauksen parista löytyvät ne pahimmat konnat, mutta myös varakkaimmat kusetettavat. Megakirkot ovat liikeyrityksiä, ei temppeleitä, vaikka temppelien ulkoiset puitteet niillä onkin.

Kaikki kolme Aabrahamista juontuvaa monoteististä uskonto perustuvat konnuuteen. Mikään ei voi muuttaa tätä. Sellaista imagonkohotusta ei vain pysty tekemään.