Tänäänkin temmataan

Yksi hullunkurisimmista asioista kristinuskossa on tempaus (myös ylöstempaus, eng. rapture). Tempauksessa uskovat temmataan maanpäältä kuka ties mihin.

Wikipedia kertoo tempauksen liittyvään kristilliseen eskatologiaan, jossa Jeesus palaa maan päälle herättämään kuolleet ja nostamaan uskovat taivaaseen. Taannoisessa postauksessa käsittelin zombi-argumenttia. Tempauksen yhteydessä ilmassa lentelee miljoonia zombeja.

Tempaus perustuu ilmeisesti tähän Raamatun kohtaan: ”Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa.” (1. Tess. 4:16,17)

Pasuunat pärisevät, zombit kömpivät haudoistaan ja elossa olevat leijailevat pilvissä. Näin hullunkurisen vision kirjoittaja taisi olla itse pilvessä. Mitä lie huumeita antiikin aikana Lähi-idässä käytettiin?

Tempauksesta on jo aikaisempia merkintöjä, mutta oikein opinkappaleen tempauksesta kehitti John Darby Nelson noin vuonna 1830. Pian alettiinkin pohtia tempauksen ajankohtaa: parin vuosisadan aikana tempausta on odotettu aivan joka päivä. Jotkut ”evankelistat” ovat oikein odottaneet seurakuntansa kanssa tempausta, mutta eihän sellaista ole tapahtunut, eikä kyllä koskaan tule tapahtumaankaan. Tempaus on lähinnä huonoa science fictionia.

Tempauksestakin kristilliset kuppikunnat ovat kehittäneet omat ja ristiriitaiset käsityksensä. On pre-tribulaatiota, mid-tribulaatiota ja post-tribulaatiota, näiden yhdistelmiä ja muuta humpuukia. Jos Raamattu olisi jumalan sanaa ja erehtymätöntä, niin tässäkin asiassa vallitsisi yksimielisyys, eikä kukaan voisi väittää oman opinkappaleensa olevan se ainoa oikea. Ainoa yksimielisyys on siitä, että tempaus liittyy oletettuun vaivanaikaan. Tosin vaivanaikakin on vaivannut jo parituhatta vuotta ja silti yhteiskunnat ovat pääsääntöisesti edistyneet tuonakin aikana.

Jotkut maltillisemmin tempaukseen suhtautuvat sanovat, ettei tempauksen ajankohtaa voi mitenkään tietää etukäteen, mutta tempaus tulee silti – ennemmin tai myöhemmin. Se olisikin näky kun paskalla istuva uskova tempaistaisiin kesken toimituksen. Siinäpä sitten ko. uskova leijailisi pilvissä housut kintuissa ja paska reisillä valuen.

Tämä oppi tempauksesta on niin suosittu evankelisten kristittyjen parissa, että jotkut ovat jopa luopuneet jotakuinkin kaikesta. He vain istuvat perseellään odottaen tempausta ja hokien, että Jeesus tulee pian. Fakta vain on, että Jeesus ei tule pian eikä koskaan. Siitä ensimmäisestäkin Jeesuksen pelleilystä ja perseilystä näytöt ovat niin heikot, ettei ole lainkaan tavatonta pitää Jeesusta epähistoriallisena henkilönä.

Mihin nämä temmatut sitten ovat matkalla ja mihin? Mikä on mekanismi, jolla tempaus toteutetaan? Miten temmatut selviävät matkasta? Onko temmattu ihminen ruumiillinen olio vai temmataanko jokin ei-materiaalinen entiteetti?

Näitä, ja monia muita olen kysynyt keskustelupalstoilla tempausta odottavilta. Mitään koherenttia en ole saanut vastaukseksi. On höpisty täysin ympäripyöreitä. Luulisi näinkin merkittävän tapahtuman olevan mekanismiltaan selvitetty.

Temmattujen tulisi selvitä matkasta, mutta ilmakehä loppuu aikanaan ja sen jälkeen on aika kehnot olosuhteet hengissä pysymisen suhteen. Kauanko matka kestää? Tämä temmattujen taivas ei voi olla kovin kaukana, koska muuten matkailu kävisi mahdottomaksi. Miten nämä temmatut päihittävät painovoiman? Jokin mekanismi tarvitaan, jotta painovoima olisi voitettavissa. Siinä taas tarvitaan nopeutta niin paljon, että sellaista energiaa ei tuoteta ihan olemattomasta. Kryptoniitti oli Clark Kentin ratkaisu ja se saattaa sopia myös uskoville.

Jos nyt matkasta selviäsikin, niin miten jarrutus taivasta lähestyttäessä tapahtuu? Mätkähtää temmattu taivaaseen perseelleen? Mahtaa olla aika mäiske taivaassa kun näitä uskovia tippuu taivaaseen. Toivottavasti laskeutumisalusta on pehmeä, jotta pahemmilta vammoilta vältytään.

Minkälaisia matkakertomuksia taivaaseen päätyneet kertovat toisilleen? Kai sille paskalta temmatulle nyt annetaan edes paperia ja pesuvälineet. Joidenkin visioiden mukaan taivaassa kaikilla on valkoiset vaatteet, joten olisi noloa, jos heti olisi paskaraita perseen kohdalla.

Nyt kun nämä uskovat on temmattu tuonne taivaalliseen teemapuistoon, niin melko pian alkaa napina ja nurina: ei kukaan jaksa bongailla Jeesusta loputtomiin. Pari kertaa Jeesuksen bongaaminen voi olla hauskaa, mutta kun sitä tekee miljardi vuotta – ei kun ikuisuuden – niin kyllähän siinä pikku hiljaa alkaa nyppiä.

Sama pätee loputtomaan jumalan ylistämiseen ja enkelien harpun soiton kuunteluun.

Sitten kun temmattu kyllästyy teemapuiston toimintaa, niin voiko jumala tehdä käänteisen tempauksen palauttaen uskovan takaisin lähtötilanteeseen? Nyt tietenkin uskovat väittävät, että kukaan ei halua pois taivaan iloista, mutta mitä iloa on loputtomasta suorittamisesta.

Tuskin Jeesus ehtii pelata kaikkien halukkaiden kanssa aina golfia tai sulkapalloa. Ei enkelien siipien havinankaan kuuntelu mitenkään kiinnostavaa voi olla, kun sitä joutuu tekemään ikuisuuden.

Oletetaan nyt kuitenkin uskovien mieliksi, että tempaus olisi todellinen tapahtuma. Minä haluaisin olla vilkuttamassa näille temmatuille jäähyväisiksi toivoen samalla, että heistä kukaan ei tahdo palata.

Ilman heitä maailma on paljon parempi paikka.

Ylöstempaus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%B6stempaus