Raamatun
tarinoissa ei ole juuri mitään historiallista faktaa. Exoduskin on sepitetty
tarina. Merkkejä Exoduksesta ei ole löydetty, vaikka niitä on järjestelmällisesti
etsitty.
Nykymuotoisen
Israelin tasavallan ensimmäinen presidentti David Ben-Gurion valtuutti joukon
meritoituneita juutalaisia arkeologeja etsimään Exoduksen jäänteitä, mutta
mitään erämaavaellusta puoltavaa aineistoa ei löydetty.
Suuren
ihmisjoukon pitkästä vaelluksesta voisi olettaa jääneen jälkiä erämaahan. Hupaisaa
on myös se, että muutaman viikon kävelymatka kesti 40 vuotta. Tämä ei osoita
Mooseksen olleen kovinkaan kummoinen suunnistaja. Kaikkivaltiaaksi väitetyn
Jahven olisi voinut olettaa johtavan ”kansansa” määränpäähän taloudellisemmalla
tavalla. Erämaavaelluksen kuvaus onkin lähinnä kärsimysromantiikkaa.
Mikään
arkeologinen lähde ei myöskään tue käsitystä siitä, että israelilaiset olisivat
olleet orjuutettuna Egyptissä. Tästä ja pakomatkasta pitäisi olla ulkopuolisia
viitteitä, sen verran ainutlaatuisesta tapahtumasta oli kysymys.
Exodus ja Mooses
ovat keksittyjä. Exoduksen seikkailukertomus ei ole lainkaan välttämätön
judaismin ja kristinuskon kannalta. Molemmat ovat aivan yhtä toimimattomia,
vaikka erämaavaellus poistettaisiin pyhiksi väitetyistä kertomuskokoelmista.
Koko Raamattu on
vain suuri huijaus.
Juutalaisuus
kansallisena identiteettinä on sekin keksitty tarina. Juutalaisuus on aikansa
utopistista nationalismia, jonka päämääränä oli muodostaa kansallinen
identiteetti. Israelilaiset pyrkivät yhtenäiseksi ryhmäksi muiden
ryhmien/kansojen joukossa.
Exodus-myytti
oli vain myytti, joten primitiivistä heimoajattelua tuli muuttaa niin, että
juutalaisuus sai nationalistisen merkityksen. Tätä silmällä pitäen keksittiin
heimojumala Jahve. Tarinaa dramatisoitiin tarinalla juutalaisista heimojumalan
valittuna kansana. Totta kai heimojumalan kansa oli juuri tuo heimojumalan
keksinyt joukko ihmisiä. Naapuriheimoillahan oli omat heimojumalansa.
On varsin
typerää ajatella, että kaikkivaltiaaksi oikeudenmukaiseksi väitetty jumala
tulisi ottaa vakavasti globaalina ainoana ”oikeana” jumalana. Tämä Jahve oli,
ja on, kovin rajoittunut ottaessaan asemansa aina jonkun puolesta ja toista
vastaan.
Ei ole uskottavaa,
että Jahve olisi ilmaisut itsensä jollekin ja jättänyt muut ilmoituksensa
ulkopuolelle. Tämä joku olisi sitten kertonut ilmoituksesta jollekin toiselle.
Näin (kansan)sadut ja tarinat ovat levinneet muissakin yhteisöissä. Mikään
niistä ei ole sen todempi kuin yksikään toinen.
Vetoamalla
heimojumalaan saatiin oikeutettua silmitön väkivalta naapuriheimoja vastaan.
Naapuriheimojen jumalat demonisoitiin ”epäjumaliksi”, mutta naapuriheimot
tekivät samoin.
Jumalat ovat
aina olleet valtapolitiikan instrumentteja.
Kun muita
perusteluja väkivaltaiselle valtapolitiikalle ei ole, niin jumalat – ihan mitkä
tahansa niistä tuhansista – sopivat tarkoitukseen paremmin kuin hyvin.
Jumalat ovat
todentamattomia, joten niille voidaan määrätä mitä tahansa ominaisuuksia, jotka
sopivat kulloiseenkin valtapoliittiseen agendaan. Jumalien voidaan väittää
sanoneen yhtä ja toista, jos se on valtapoliittisen agendan kannalta
tarpeellista tai tarpeelliseksi katsottua.
Vetoaminen
todentamattomiin jumaliin on hyvin tunnettu ilmiö ihmiskunnan historiassa.
Näillä jumalilla ei kuitenkaan ole meriittejä. Väitetyt meriitit ovat yhtä
keksittyjä kuin itse jumalat.
Uskonnot ovat
olleet pääsääntöisesti valtapolitiikan parhaita liittolaisia. Erityisesti Jahve
on osallistunut lukuisiin taisteluihin vallasta ympäri maailmaa. Nykyään Allah
on tosin syrjäyttänyt Jahven valtapolitiikan jumalallisena instrumenttina. Sama
väkivallan kaava toistuu tämänkin primitiivisen jumalan yhteydessä.
Ihmiskunnan
olisi aika kasvaa aikuisiksi ja panna jumalat niille kuuluvalle paikalle –
keksittyjen tarinoiden hyllyyn.
P.S.
Jotkut uskovat
ovat ilmeisesti aivan tosissaan pohtineet sellaistakin skenaariota, ovatko
suomalaiset yksi Israelin kadonneista heimoista.
Ajatus on jo
sinällään hölmö, koska ei ole näyttöä siitä, että alkuperäisiä Israelin heimoja
olisi ollut kaksitoista; saati sitten että jotkin heimoista olisivat kadonneet.
Alkuperäinen heimo oli mahdollisesti joukko ihmisiä, joita yhdisti
mahdollisesti sukulaisuus ja selviytymisintressit.
Tuskin on
mahdollista jäljittää genetiikan keinoin jonkin hypoteettisen kadonneen heimon
ja hyvinkin heterogeenisen ”suomalaisuuden” yhteneväisyyttä.
Taas myytit ovat
myyttejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti