Perisynti pakahduttaa nauruun

Perisynti on ajatuksena hölmö ja järjetön. Tämä on kovin tyypillistä Raamatulle. Kirja on täynnä hölmöjä järjettömyyksiä. Jotkut jutuista saattavat olla jopa vaarallisia; ainakin jos niihin uskoo.

Oikeastaan väite siitä, että perisynti olisi jokin olemassa oleva ja jollain (maagisella?) tavalla periytyvä ominaisuus on absurdi ja järjetön. On pelkkää taikauskoa, että jossain historian hämärissä jossain olisi ollut henkilöt nimeltä Aatami ja Eeva. Kaiken lisäksi he olivat ainoat ihmiset koko maailmassa. Ilmeisesti uskovat ovat sen luokan masokisteja, että he voivat kiduttaa järkeään uskomalla taas kerran (!) humpuukiin.

Synti on tämän uskomuksen mukaan siirrettävissä henkilöltä toiselle: Aatamilta kaikille ihmisille ja myöhemmin ihmisiltä Jeesukselle. Tämä taas on kaiken vastuullisuuden vastaista. Minä kyllä voin maksaa X:n velat, minä voin lusia X:n puolesta vankilatuomion, mutta en voi kantaa X:n puolesta hänen vastuutaan. Sijaisuhrin idea on moraalisesti kestämätön. Ajatus siitä, että Aatamin tekevän rikkeen takia tarvitaan ihmisuhri (Jeesus-keissi) on jo pelkkänä ajatuksena kuvottava. Kristinuskossa ja Islamissa toisten synnit ovat kenelle tahansa tappavia.

Perisynti on absurdissa järjettömyydessään uskomaton ja silti siihen uskovat miljoonat ja miljardit ihmiset. Järki tappaa uskon. Tästä syystä järkevä rationaalisuus on uskon suurin uhka. Järjenkäyttöä ei suositella uskoa ja uskontoa koskevissa kysymyksissä. Miljoonat uskovat painiskelevat syyllisyydentunnon kanssa vain sen takia, että he uskovat Aatamin tehneen jotain, jonka takia myös he ovat syyllisiä. Järkevä ihminen jo ymmärtää yksinkertaisen päättelyn perusteella, että synti ei ole geneettisesti, eikä millään muullakaan tavalla, periytyvää.

Perisynti on ristiriidassa myös oikeudenmukaisuuden kanssa. Rikkeen tai rikoksen tekijä ansaitsee rangaistuksen tuomioistuimessa. Tämän uskovatkin hyväksyvät, mutta ihmiset, sekä kollektiivisesti että yksilöinä, joutuvat vastaamaan teoista, joita he eivät ole tehneet, jollekin jumaloliolle. Tässä on sekä jumalan että uskovien oikeustaju pahasti vinksahtanut.

Jos väitetään kaikkien ihmisten olevan syntisiä, niin tämä tekee niistä ihmisistä, jotka eivät ole kuulleetkaan synnin käsitteestä, rikollisia ilman, että heidän olisi mahdollista korjata rikolliseksi luokiteltua käytöstään. Täten synti, sellaisena kuin se uskovien kesken pääsääntöisesti käsitetään, on pelkkä farssi. Evankeliumi on vain loukkaavaa niiden ihmisten kannalta, jotka eivät ole sisäistäneet synnin käsitettä. Täten jumalan säätämät lait ovat osoitus vain tyranniasta.

Ihminen voi olla – ja onkin – moraalinen olento ilman synnin käsitettä. Rike on rike, rikos on rikos, eikä siinä ole mitään, mikä loogisesti saisi aikaan vastuun syntymisen jotakin jumalaolento kohtaan. Ihmiskunta on täysin kykenevä ratkomaan vastuullisuutta koskevat kysymykset ilman taivaallista tyrannia.

Synnin varjolla markkinoidaan myös perusteetonta pelastusoppia: Koska jokainen ihminen on syntinen, ihminen tarvitsee pelastusta; ei synniltä vaan kadotukselta (mitä se sitten lieneekään). Tämäkin on todella typerää. Koska ihminen toimii luonteensa mukaan olemalla syntinen, hän tarvitsee pelastuksen hänet luoneen olion vihalta.

Tämä taas täysin naurettavaa ja tekee jumalasta klovnin, joka pelleilee ihmisten kustannuksella. Klovni ei lopulta ole edes hauska, vaan paljastuu hyvin pian sadistiseksi paskiaiseksi.

Jos joku tarvitsee pelastusta niin Jahve. Jahven uskottavuus on niin pohjamudissa, että epäilen onko Jahve edes pelastettavissa. Jahven aika on käynyt vähiin. Oikeastaan koko Jahve joutaa jumalten tunkiolle.

Ongelmalliseksi perisynnin tekee se, että Aatamilla ei voinut olla käsitystä oikeasta ja väärästä ennen hedelmän syömistä. Vasta hyvän ja pahan tiedon puun hedelmä sai Aatamin ja Eevan näkemään hyvän ja pahan, oikean ja väärän, eron. Ilman tämän kognitiivisen eron ymmärtämistä myöskään Jahven käskyn velvoittavuus ei ollut Aatamin käsityskyvyn puitteissa.

Tälläkin kertaa tarinan konna on Jahve. Omat töppäilynsä hän vierittää taas kerran muiden syyksi. Näin epäpätevää heppua pidetään kaikkivaltiaana. Hän ei ansaitse edes jumalan titteliä.