perjantai 30. tammikuuta 2015

Kuvottava Jeesus



Uskontoon pohjautuva ajattelu johtaa uskontoon pohjautuviin tekoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä vastenmielisempi on Raamatun (tai Koraanin) väite, niin sitä vastenmielisempi – toisinaan kuvottavampi – on väitteestä johdettu teko. Tällä taas on negatiivisia vaikutuksia sekä yksilölliseen että kollektiiviseen ajatteluun ja käytökseen. Uskonto onnistuu pilaamaan hyvät ajatukset ja kannatettavat teot.

Pitämällä Jeesuksen opetuksia sitovina joudutaan hyväksymään Jeesuksen vihamielisyys ihmisiä kohtaan. Tällöin ollaan jo poikkeuksellisen epähumaanisuuden alueella.

Jeesus kehottaa rakastamaan vihollista (kuin itseään), mutta tämä iljettävä määräys. Silloin joudutaan hyväksymään esim. pedofiliaan syyllistyneet uskovat, jotka uskonsa varjolla saavat kuvottavat tekonsa anteeksi. He ovat minun vihollisiani, enkä anna heille anteeksi; kaikkein vähiten rakastan heitä.

Vihollisen rakastaminen on mielipuolista. Jos joku on tappanut lapseni, niin en voi – eikä minun tule – rakastaa tällaisen teon tehnyttä ihmistä. Epäonnistuneita ja onnettomuuden kohteeksi joutuneita voin hyvinkin rakastaa, tuntemaan myös empatiaa.

Myös toisen posken kääntäminen on pateettinen ohje. Tässäkään asiassa ei ole selvyyttä, mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan tämän kristittyjen niin usein hellimän ajatuksen. Tällainen käytös on oire apatiasta, jossa kaikki inhimilliset reaktiot tukahdutetaan. Tämän sortin pasifismi on tappavaa!

Bertrand Russell sanoi kristittyjen moraalista seuraavaa: ”Jeesus Kristuksen moraalisessa opetuksessa oli yksi vakava puute: Hän uskoi helvettiin. Ei ole mitenkään mahdollista, että inhimillinen ihminen kestäisi ikuista kidutusta. Sellaisena kuin Jeesus esitetään Raamatussa, on selvää, että hänen keskeinen moraalittomuutensa ilmenee helvetin konseptissa. Se on kostonhimoisen miehen puhetta niille, jotka eivät uskoneet häntä. Tämä sama asenne on seurannut saarnaajia nykypäivään asti.”

Jeesuksen luonne oli epävakaa ja hän kärsi impulssikontrollin puutteesta. Jeesus rikkoi Jahve asettamia säädöksiä; so. olion, jota hän väitti isäkseen pystymättä todentamaan väitettään. Tällaisen henkilön rangaistus olisi kuulunut olla kivittäminen kuoliaaksi.

Tarkasteltaessa parintuhannen vuoden takaista poliittista historiaa, voidaan havaita, että Jeesus pyrki tarkoituksellisesti ärsyttämään Herodesta.

Jeesus kaipasi kovasti ”kovan kundin” imagoa. Tämä teki hänen agendastaan skitsofreenisen. Lopulta kaikki Jeesuksen opetukset ovat moraalittomia. Kaikki mitä hän opetti, oli mädäntynyttä.  Jeesuksen sanomiset – sellaisena kuin ne on kirjattu Uuteen Testamenttiin – ovat paljon vanhempaa lainaa juutalaisesta (ja muusta) viisauskirjallisuudesta. Tämä herättää epäilyn siitä, että Jeesus ei todella sanonut mitään siitä, mitä hänen väitetään sanoneen.

Jeesuksen opetukset ovat destruktiivisia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti