perjantai 30. joulukuuta 2016

Päivi Räsäsen päässä asuva mielikuvitusystävä pahoitti mielensä



Vuoden viimeisillä metreillä kansanedustaja Päivi Räsänen onnistui töräyttämään yhden legendaarisista aivopieruistaan puolueensa äänenkannattajassa KD-lehdessä otsikolla: Kristilliset maat irtautumassa arvoperinteestään – Päivi Räsänen huolestunut eutanasia keskustelusta.

Aina kun Päkä on vastustanut jotain, se on toteutunut. Niin taitaa käydä tälläkin kertaa. Sitä paitsi perin outo kommentti Päkältä, kun hän aina jaksaa vaatia keskustelua, mutta se ei enää käykään niissä asioissa, joita Päkä itse vastustaa. Tämä on niin tyypillistä ankeuden apostoleille, joita myös viidesläisiksi kutsutaan.

Päkällä on kova tarve päästää sanelemaan, mitä muut saavat tehdä tai ajatella. Kaikki tuo perustuu Päkän tulkintaan mielikuvitusystävänsä kuvitellusta tahdosta. Päkä voisi ihan omissa oloissaan viettää vaikka kuinka ankeaa elämää, mutta yleisiksi ohjeiksi mielikuvitusystävän kuvitelluista sanomisista ei ole.

Sitä paitsi otsikossakin on ainakin puolet pielessä: Euroopan ainoa kristillinen valtio on Vatikaani ja se valtio ei ole luopumassa kristillisestä perinteestään yhtään mihinkään, valitettavasti. Taantumuksen asiaa ei voi ajaa muuten kuin uudelleen kirjoittamalla historiaa revisionistisella tyylillä, koska länsimaiden valtiot perustuvat ihan muuhun kuin kristinuskoon.

Päkällä on aina vaan jotain hampaankolossa asioista, joilla Suomea vietiin edes vähän lähemmäs sivistysvaltiota. Päkä ruoskii tasa-arvoista avioliittolakia, jotakin hypoteettista käsitystä isyydestä ja äitiydestä.

Päkä valehtelee eutanasiasta niin, että korvat heiluvat. Hänelle on kasvanut myös Pinokkion nenä. Sitten nämä taantumukselliset ”räseset” nillittävät sananvapaudestaan kun heidän taantumuksellisille ja epärehellisille ajatuksille viitataan kintaalla. Ihan hyvinhän Päkä on saanut asialleen julkisuutta. Suomalaiset eivät vain ole niin taantumuksellisia kuin Päkä haluaa.

Leo Mellerin olisi jo syytä vetäytyä hullujenhuoneelle



Patmoksen pellehermanneista Leo Meller jatkaa vuosikymmeniä jatkunutta paskanpuhumistaan uusimmassa blogissaan otsikolla: SOS Israel hädässä.

Kyllä tuolla kirjoituksella taas jonkun patmosystävän kukkarosta onnistutaan imuorimaan rahat, mitään muuta motiiviahan Meller ei tunne. En pidä mahdollisena, että nyt jo seniili vanhus olisi koskaan itsekään uskonut omiin juttuihinsa; ovat ne jutut olleet niin sekavaa shittiä settiä.

Tämänkertaisen flippauksen aiheutti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2334, jossa tuomitaan Israelin toimet länsirannalla. Tämä sitten Mellerin mukaan aiheuttaa vaikka mitä seurauksia. Mellerin flippaus oli taas oiva esimerkki siitä, kuinka salaliitoteorioilla pyritään vetoamaan maksavaan yleisöön.

Vähän kummastuttaa Mellerin tekopyhyys. Mellerin tulkinnan mukaan silloin kun Israelin valtio joutuu tukalaan tilanteeseen ja ahdistetuksi, niin se merkitsee, että Jeesus palaa just eikä melkein. Tämän suurempaa juhlan aiheitta ei uskovilla pitäisi olla. Sitä ennen Mellerin on kuitenkin rahastettava hyväuskoisia ihmisiä ja siihen tarkoitukseen sentimentaalinen kauheuksien maalailu sopii oikein hyvin. Kyllä Leksa itsekin tietää, ettei se Jeesus palaa koskaan, koska Jeesus on kuvitteellinen olio. Täytyy olla rankkaa pitää tuollaista ”profeetan” imagoa yllä vuosikymmenestä toiseen.

Hassun salaliittoteorian Leksa vääntää siitäkin, jos Suomi olisi ollut turvallisuusneuvostossa, niin Suomi olisi äänestänyt päätöslauselman puolesta ja tästä tuo Leksa mielikuvitusystävä, aavikkobarbaarien häijy jumalhahmo, olisi vetänyt herneen nenäänsä ja Suomea olisi kohdannut jokin Leksan mielikuvitusystävän langettama rangaistus. Tuo on taas niin hölmöä, että vain patmosystävä voi suhtautua tuollaiseen vakavasti.

Meller jaarittelee pitkät pätkät siitä, että YK:lla on jokin salaliitto Israelia vastaan. Tätä samaa paskaa levittää Patmoksen ”tutkimusjohtaja Juha Ahvio hieman eri sanankääntein. Täytyy olla ihmisen sekaisin, jos tuollaista sontaa pitää totena. Sekaisin Meller ja Ahvio ovatkin, mutta eivät niin sekaisin, etteivätkö osaisi nauraa matkalla pankkiin.

Mellerin ”henegentuotteet” ovat ratkiriemukasta luettavaa.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Aasinlakki 52/2016 ulkoministeri Timo Soinille



Tällä viikolla aasinlakin ansaitsee ulkoministeri toimivalle Timo Soinille. Viikon aasinlakki voidaan jakaa, vaikka nyt on vasta keskiviikko. Soiniinkin pätee se, että usko diskvalifioi kenet tahansa mistä tahansa tehtävästä.

Tuolta pääsee lukemaan Soinin idioottimaisuuksia.

Suomi24:n keskustelupalstalla joku tuntematon nimimerkki kommentoi: On häpeällistä että perussuomalaisten puheenjohtajana on henkilö joka rakentaa arvomaailmansa barbaariajan nuotiosatujen moraalin varaan.
Täysosuma!

maanantai 26. joulukuuta 2016

Paluu joulutauolta



Niin meni sitten sekin joulu ja hyvä niin. Jotkut juhlivat Jeesuksen syntymää, monet eivät. Ei joulua ole pakko viettää uskonnollisena juhlana; varsinkaan kun juhlan alkuperä on pakanallinen.

Viime vuosikymmeninä joulu on vihdoinkin vapautunut änkyröiden aikoinaan masinoimasta ankeudesta. Muistan hyvin ajan kun kapakat olivat jouluna kiinni, niin olivat kaupatkin, elokuviinkaan ei päässyt ja television ohjelmatarjonta oli jouluaattona ja joulupäivänä enimmäkseen uskonnollista.

Jokainen voi ihan omissa oloissaan viettää vaikka kuinka uskonnollista joulua kunhan ei oleta ja vaadi myös muita osallistumaan tuohon ankeuteen. Oma jouluni oli oikein antoisa ilman jeesuksia tai muuta mielikuvituksellista hömpötystä.

Olisiko jo korkea aika poistaa uskonnolliset juhlat kalenterista?

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Hengen uudistus kirkossamme - kultti



Suomen ev.lut. kirkon parissa toimii aika monta kultin kriteerit täyttävää puulaakia. Sellainen on myös Hengen uudistus kirkossamme –yhdistys. Tästäkin asiasta raportoi taantumuksellinen verkkojulkaisu Seurakuntalainen.

Kyseinen puulaaki on valinnut uudeksi toiminnanjohtajakseen Panu Pitkäsen. Seurakuntalainen antoi kuitenkin palstatilaa väistyvälle toiminnanjohtajalle Marko Huhtalalle. Huhtala puolestaan aloittaa pian toisen kultin, Verkoston, toiminnanjohtajana. Kuinka ollakaan, kaikki kirkon parissa vaikuttavat kultit ovat taantumuksellisia patavanhoillisia organisaatioita, joiden ainoa tarkoitus on tehdä mahdollisimman monen elämästä mahdollisimman kurjaa. Kaikki tämä jonkin kuvitellun jumalan kuvitellun tahdon nimissä.

Seurakuntalainen: Huhtalalle profetoitiin jo vuosia sitten, että hän tulisi jonain päivänä johtamaan Verkoston kaltaista yhteisöä.

Niin varmaan. On tuo jo aika harahaista, jos tuollaista kuvittelee oikeasti tapahtuvan. Kun joku pyrkii aktiivisesti saavuttamaan jotain, niin se joko onnistuu tai sitten. Onnistuminen on tietenkin profetian täyttyminen ja epäonnistuminenkin Jumalan tahto.

Näitä kultteja putkahtelee esiin aika ajoin milloin minkin suuntauksen parissa. Yhteistä kaikille kulteille on monet ihmisyyttä, ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia loukkaavat käytännöt. Lopputuloksena on uusia uskonnon uhreja. Tämä ”profetia” toteutuu aina ja kaikkialla.

Suomalainen kultti aktivoituu ulkomailla



Verkkojulkaisu Seurakuntalainen raportoi siitä, kuinka suomalainen kultti, Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley), pyrkii laajentamaan toimintaansa ulkomailla.

Sleyn uudeksi määräaikaiseksi lähetysjohtajaksi on nimetty Suomen teologisen instituutin (STI) pääsihteeri Ville Auvinen. Tuo teologinen instituutti on luterilaisen fundamentalismin linnake Suomessa. STI:tä on käsitelty tässäkin blogissa muutamaan kertaan.

Seurakuntalaisen uutisessa Auvinen propagoi käännyttämisestä lähetyskäskyn nimissä, mutta Sleyn taustat tuntien haitat kasvavat eksponentiaalisesti aina kun fundikset huseeraavat ihan minkä tahansa asian parissa.

Auvinen: Monet haluaisivat lähetystyön olevan vain sosiaalista auttamista tai ehkä sorrettujen kansanryhmien poliittista voimaannuttamista. Itse haluan kuitenkin edustaa perinteistä lähetysnäkyä, jossa evankeliumin julistaminen syntisten Vapahtajasta  ja Kristuksen rakkauden levittäminen auttamalla kulkevat käsi kädessä.

Sleyn on niin patavanhoillinen, että perhesuunnittelu ja siihen liittyvät asiat ovat pannassa. Ei siis kortsuja afrikkalaisille. Myös seksuaalivalistus on pannassa. Kaikki mihin Sleyn ikinä ryhtyykään, on jo oletusarvoisesti haitallista alkaen ihan yksinkertaisista ihmisoikeusloukkauksista. Jos taas valehtelu on meriitti, niin silloin Sley on jo ihan ehdotonta huippua alallaan.

Pääsääntöisesti evankelioiminen estää ihmisiä parantamasta omaa asemaansa. Jeesus kun kuulemma korvaa jossakin hämärässä tuonpuoleisuudessa kaikki vääryydet ja silloin vasta bakkanaalit alkavat tuossa taivaallisessa teemapuistossa.

Surkeaa, että Suomen ev.lut. kirkko vielä rahoittaa sisällään vaikuttavaa kulttia.

tiistai 20. joulukuuta 2016

Kun pääministerinä on lestadiolaisen kultin jäsen



Kun Suomen pääministeri kuuluu lestadiolaiseen kulttiin rauhansanalaisuus, niin hutiloinniksihan politiikka menee.

Sen lisäksi että lestadiolaisuus on soluttautunut talouselämään, niin viime viikkojen tapahtumat ovat erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun kulttikäyttäytymistä sovelletaan valtakunnan politiikkaan ja sen liepeillä tapahtuvaan toimintaan. Pääministeri Sipilä on kusessa kaulaansa myöten kun kulttijohtajan käskyjä ei noudatetakaan. Kulteissahan käskyttäminen on se tyypillisin kommunikaation muoto.

Jokin aika sitten pääministeri pyrki puuttumaan Yleisradion toimittajan uutisointiin, kun heidän tekstinsä eivät miellyttäneet kulttikäyttäytymisen omaksunutta pääministeriä. Pääministeri yritti painostaa Ylen päätoimittajaakin, jotta tämä vaientaisi pääministerin kannalta kiusalliset toimittajat. Kulttien kannalta ikävä medianäkyvyys syö kultin yhtenäisyyttä ja uskottavuutta. Se kultti johon pääministeri kuuluu, joutaakin kuolla.

Lisäksi lainvalmistelussa on ollut vakavia puutteita. Tähän seikkaan on kiinnittänyt huomiota myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Pääministeri ilmeisesti kuvittelee voivansa toimia kulttijohtajan tavoin sanellen sen miten laki valmistellaan. Ongelmiahan siitä syntyy, mutta eiväthän kulttijohtajat koskaan ole väärässä: selvien virheidenkin kanssa he kiemurtelevat kuin korkkiruuvit, mikä onkin tyypillistä fundiksille.

Jos pääministeriä ei nyt saada valtakunnanoikeuteen, niin viralta tuollainen lestadiolaisen kultin kannattaja joutaa. Jälleen kerran on nähty se, että uskonnollinen vakaumus diskvalifioi kenet tahansa mistä tahansa tehtävästä.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Eutanasiaa koskeva kansalaisaloite etenee eduskuntaan



Neljän entisen kansanedustajan vireille panema kansalaisaloite eutanasian laillistamiseksi Suomessa sai viime viikonloppuna kasaan vaadittavat 50000 allekirjoitusta. Reilu kuukausi siihen meni, vaikka kansalaisaloitetta ei markkinoitu mitenkään näkyvästi.

Kansalaisaloite etenee yhden vireille panijan, Esko Seppäsen, mukaan eduskuntaan joskus helmikuun alkupuolella. Tämä ainakin on suunnitelma. Kansalaisaloitteen eteneminen näin nopeassa tahdissa osoittaa suomalaisten olevan valistuneita ja edistyksellisiä ihmisiä, nimenomaan ihmisiä, vaikka änkyrät ovatkin epäihmisiä ja silti suomalaisia.

Jo pelkkä kansalaisaloitteen vireille pano sai fundamentalistisissa uskonnollisissa piireissä aikaan friikki-kohtauksen. Jonkin kuvitellun taivashepun kuvitellaan olevan jotain mieltä eutanasiasta ja näillä friikeillä on se oikea käsitys siitä, mitä tuo taivasheppu ajattelee.

Edellä kuvatun harhaisuuden takia uskonnollisen vakaumuksen omaavilta ei tule kysyä yhtään mitään, joka koskee lainsäädäntöä tai muuta julkisen vallan toimintaa. Liian kauan – aivan liian kauan – näillä friikeillä oli hegemonia-asema, jonka turvin he pääsivät tekemään muiden elämästä sietämätöntä. Tilanne on onneksi parantunut: suomalaiset ovat yhä lisääntyvässä määrin heittäneet kuvitteelliset taivasheput yli laidan.

Haastan kaikki ajattelevat ihmiset vastustamaan uskovia tässä eutanasiaa koskevassa kysymyksessä. Vastustusta eutanasiaa kohtaan tulee varmasti olemaan ja paljon, mutta faktat ovat meidän sekulaarien humanistien puolella. Milliäkään näille friikeille ei saa antaa siimaa.

lauantai 17. joulukuuta 2016

Lestadiolainen natsigestapokultti



Haitallisista suomalaisista herätysliikkeistä lienee lestadiolaisuus se kaikkein haitallisin.

Tyypillisesti nämä herätysliikkeet ovat kultteja; sellaisia kultteja kuin esimerkiksi skientologia, joka on dokumentoidusti harrastanut jos jonkinlaista epäeettistä touhuilua. Skientologiaa sanotaan tavallisesti rehellisesti kultiksi, mutta miksi näin ei toimita lestadiolaisuuden kohdalla?

Kulttien piirre on kultin jäsenten oman ajattelun murentaminen. Kultin jäsenet toimivat kuin hyvin ohjelmoidut robotit toteuttaen ohjelmoijiensa käskyjä. Pahinta on se, että ohjelmoitaviksi joutuvat lapset, joille ei riittäviä kognitiivisia kykyjä arvioida rationaalisesti ohjelmointipyrkimyksiä. Aikuisilla voisi olettaa tällaisia kykyjä olevan, mutta aikuiset ovat puolestaan hyviä sulkemaan epämiellyttävät faktat arvioinnin ulkopuolelle.

Kultin jäsenet kyttäävät toisiaan, raportoivat näiden tekemisistä ja lopulta nöyryyttävät ja alistavat milloin ketäkin. Niitä istuntoja kutsutaan hoitokokouksiksi. Hoitokokousten kaltaiset käytännöt kuuluvat ehdottomasti kultteihin ja kulttikäyttäytymiseen.

Lestadiolainen natsigestapokultti on soluttautunut poliittiseen päätöksentekoon aina nykyistä pääministeriä myöten. Kun pääministerinä on jonkin kultin jäsen, niin rationaalisia päätöksiä on turha odottaa muissakaan asioissa. Taas kerran usko diskvalifioi henkilön mistä tahansa tehtävästä.

torstai 15. joulukuuta 2016

Kahteen kertaan kusetetut



Tässä blogissa olen aika ajoin käsitellyt sitä kuinka muslimit ovat fundamentalisti-kristittyjen hyviä liittolaisia. Maahanmuuttajien keskuudessa on harjoitettu jos jonkinlaista värväystoimintaa. Ajatuksena tietenkin on sellainen skenaario, että tyypillisesti uskontoonsa kiihkeästi suhtautuvat muslimit kristityksi käännyttyään olisivat yhtä kiihkeitä uuden uskontonsa markkinoijia. Lopullisena päämääränä änkyröillä on teonomiaan perustuva teokratia; Pohjolan kristillinen Saudi-Arabia.

Taantumuksellinen verkkojulkaisu Seurakuntalainen kertoi 15.12.2016 kuinka ainakin sata muslimitaustaista maahanmuuttajaa on käynyt kasteella Helsingin Saalem- seurakunnassa. Mitä nämä ”uususkovat” olettivat kasteessa tapahtuvan? Heitä on kyllä kusetettu pahan kerran. Saman taantumuksellisen verkkojulkaisun mukaan kristinuskosta kiinnostuneita olisi paljon enemmän; ehkä on, ehkä ei.

Näitä muslimeja on takuulla kusetettu siinäkin, että heille on väitetty Suomen olevan kristitty ja kristillinen maa. Näinhän ei tietenkään ole. Suomi on sekulaari maa, jossa pitkään vallitsi kristinuskon hegemonia, mutta se hegemonia on menneen talven lumia.

Kun nämä maahanmuuttajat tulevat tyypillisesti maista, joissa uskonnolla on vielä yhteiskunnallista painoarvoa, niin silkasta tietämättömyydestä he olettavat Suomenkin olevan uskonnollinen maa. Tämäkään ei tietenkään pidä paikkaansa. Uskonnolla, erityisesti kristinuskolla, on valitettavasti Suomessa vielä turhan monessa asiassa erityisasema, mutta vähä vähältä se asema on rapautunut; kiitos meidän sekulaarien humanistien. Uskonnollinen kiihkoilu on varsin moukkamaista ja tästä olkoon esimerkkinä muutama uskova kansanedustaja, joiden jutut alittavat riman kerta toisensa jälkeen.

Oheisen Seurakuntalaisen jutun väliotsikko, Kotiutuminen alkaa, kun turvapaikanhakija astuu seurakunnan ovesta sisään, kertoo siitä, kuinka epäeettistä maahanmuuttajiin kohdistuva värväystoiminta on.

Väliotsikko pitää paikkansa vain Saalem-seurakunnan propagandassa, mutta reaalimaailman relevanssia väitteellä ei ole. Mahtaa olla noille turvapaikanhakijoille melkoinen yllätys, kun he huomaavat helluntailaisuuden olevan Suomessa marginaalinen suuntaus. Uskovat ovat aika yleisesti ihan muuta kuin hörhöilyyn taipuvaisia änkyröitä. Nämä muslimit on huijattu mukaan helluntailaiseen hörhöilyyn.

Ei mene kauan kun Uskontojen Uhrit ry saa näistä ”käännynnäisistä” uusia asiakaita. Heitä on kusetettu kahteen kertaa: ensin islamiin ja sitten kristinuskoon.

tiistai 13. joulukuuta 2016

Jeesus saisi heti potkut töistä



Konservatiivinen taantumuksellinen verkkojulkaisu, Seurakuntalainen, on kunnostautunut lapsiin kohdistuvassa värväystoiminnassa, mutta nyt ko. julkaisu ulottaa värväystoiminnan myös työpaikoille. Tämäkään taktiikka ei eroa mitenkään jihadistien värväystoiminnasta. Kummankin kuppikunnan päämääränä on teonomiaan perustuva teokratian.

Seurakuntalainen on valjastanut ”asiantuntijakseen” Tim Vickersin, joka esittää Seurakuntalaisen mukaan: Työn erottaminen uskonelämästä puuduttaa hengellisesti ja on menetys yhteiskunnalle. Ole rohkeasti kristitty työpaikallasi sitten kun valmistut, IFES-järjestössä työskentelevä Tim Vickers innostaa opiskelijoita ja vastavalmistuneita.

Jossain Yhdysvaltainen etelävaltioiden raamattuvyöhykkeellä tuollainen menettely saattaa hetken onnistuakin, mutta Suomessa ei löydy tarvittavaa kannatusta työntekijöiden evankelioimiseen. Eiköhän kiihkeä uskon tuputtaminen työpaikalla ole riittävä peruste irtisanomiseen. Lisäksi tuollainen evankelista tekisi työtoveriensa elämästä piinaavan. Edelleen on hyvin todennettua, että uskonnot ovat nykyaikaiselle yhteiskunnalle haitallisia.

Mitkä epäeettiset röyhkeät keinot eivät ole vieraita näille uskonharhaisille. Mitään rakentavaa heillä ei ole tarjota. He edustavat sitä kaikkein synkintä ihmiskunnan pohjasakkaa, jolle on tärkeintä mahdollisimman ankea mahdollisimman monelle jonkin kuvitteellisen henkiolennon kuvitteellisen tahdon perusteella.

Jos Jeesus palkattaisiin mihin tahansa nykyaikaiseen työpaikkaan, niin hän saisi potkut jo ennen ensimmäisen työpäivän päättymistä.

maanantai 12. joulukuuta 2016

Aasinlakki 49/2016 Veli-Matti Saarakkalalle



Aasinlakkia ei ole jaettu aikoihin, mutta nyt jaetaan. Viikolla 49/2016 aasinlakin saa perussuomalainen kansanedustaja Veli-Matti Saarakkala. Yöllisessä eduskunnan istunnossa Saarakkala yritti torpata tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislakien käsittelyn. Homma kusi paha kerran ja näin Saarakkala teki itsestään taas kerran puhuvan aasin. Lopulta tämä aasi latasi aika harhaisen ja täysin faktavapaan vuodatuksensa Uuden Suomen Puheenvuoroon. Onnittelut Saarakkalalle aasinlakin johdosta!

torstai 8. joulukuuta 2016

Natsit ja fasistit kaappasivat itsenäisyyspäivän



Verkkojulkaisu Valomerkin blogisteista Samuli Suonpää kirjoittaa aika kärkevää tekstiä koskien itsenäisyyspäivänä olleista fasistien, natsien ja muiden äärioikeistolaisten tempauksista.

Tästä aiheesta minä esitän teesin: natsit ja fasistit kaappasivat ”koti, uskonto ja isänmaa”-ideologian. En minä tuosta ideologiasta erityisemmin pitänyt siinä muodossa, jollaisena se esiintyi esim. 50 vuotta sitten. Nyt vuonna 2016 koko ideologia on niin fasistinen, että sitä tulee vastustaa entistäkin voimakkaammin.

Myös pienen pojan kysymys oli sama kuin se, jonka minä muistan joskus isälle esittäneeni: ”Isä, mikä Suomen itsenäisyyttä eniten uhkaa?” Odotin vastaukseksi Venäjää, kuten taisi odottaa minunkin poikani.
Vastaus, jonka isäni minulle antoi, oli ”natsionalismi”. Kesti monta vuotta, ennen kuin ymmärsin, ettei se ehkä ollutkaan hyperkorrektismia vaan tarkkanäköisyyttä. Kansallismielisyys on natsionalismia, ja siitä minäkin päädyin varoittamaan poikaani.

Ja tämän jälkeen Suonpää lyö löylyä lisää:

Myöhemmin samana päivänä, junan ravintolavaunussa, itsenäisyyspäivän henki esittäytyi minulle Pekaksi. Puolentoista tunnin ajan jouduin kuuntelemaan ikäistäni miestä, joka uhosi, että jos hän vain olisi ollut Ihantalassa vuonna -44, ”niin kyllä olisi itsenäisyys säilytetty”. Minulle ei selvinnyt, mitä hän kuvitteli Suomen itsenäisyydelle tapahtuneen. Selväksi kävi vain, että hänellekin itsenäisyyspäivä merkitsee suuria urotekoja, sotaa ja tappamista.

Tuollaisia tyyppejä tosiaan löytyy juottoloista; aina ei tarvitse edes mennä juottolaan.

Pelottavinta eivät kuitenkaan ole natsit vaan pelko ja viha, jotka ovat paljon natsismia suurempi asia. Myös nationalismin vastustaminen on monelle samaa väkivaltaista uhoa. Ymmärrän toki, että natsismi pelottaa. Niin se pelottaa minuakin. Väkivalta pelottaa aina.

Aika vastenmieliseksi on itsenäisyyspäivän juhlinta mennet muutaman viime vuoden kuluessa.

Uskonnolliset juhlapäivät pois kalenterista



Verkkojulkaisu Seurakuntalaisen blogisteista Tapio Luoma-aho nillittää juhlapäivien merkityksen vähenemisestä. Näppärästi Tapio on julkaissut juttunsa itsenäisyyspäivän tienoilla, mutta kun jutun lukee kokonaan, niin Tapio agenda on selvä: kaikkien on juhlittava uskonnollisia juhlapäiviä.

Aika leveällä pensselillä Luoma-aho kuitenkin maalailee. Suomi ei nyt vain ole kristillinen teokratia, ei ole koskaan ollutkaan. Luoma-ahon ideaali sellainen valtiomuoto saattaa olla, mutta suurin osa väestöstä sanoo nykyään Luoma-aholle: Fuck you!

Jokainen ihminen on aivan kykenevä päättämään milloin juhlii mitäkin, eikä siihen tarvita minkään erityisen päivän nimeämistä sapatiksi tai muuksi humpuukiksi. Olemattomat jumalat eivät piittaa paskankaan vertaa siitä, pitääkö Tapio tai kukaan muu sapattia. Luoma-aho tietenkin yrittää pakottaa muut hyväksymään hänen uskonnollisesta vakaumuksesta johdettavat teesinsä kaikkia velvoittavaksi prinsiipiksi. Liian kauan näillä uskonhörhöillä olikin hegemonia-asema, jonka turvin he pääsivät ankeuttamaan myös muiden elämää.

Luoma-aho joutuu kuitenkin vähän pakittamaan: Siitä voidaan olla montaa mieltä, ovatko kaikki kirkkokalenterin vuotuiset juhlat niin raamatullisia, mutta yhteisönä ja yksilöinä me tarvitsemme rytmejä, taukoja, rutiinien rikkomista, lepoaikoja. Pakollista pysähtymistä. Sapattia.

Mitä minä juuri tuossa edellä sanoin siitä, että ihmiset ovat oman levontarpeensa parhaita asiantuntijoita? Nämä Luoma-ahon ”yhteisötkin” taitavat olla niitä fundamentalistisimpia seurakuntia, joissa juuri tarkoituksena on kaiken kattava ankeus. Taitaa Tapiota kismittää, kun oman maailmankatsomuksen mukainen elämäntapa on kokenut sosiaalisen konkurssin.

Tällaisten ”luoma-ahojen” pyrkimykset tuleekin torjua heti alkuunsa. Tapio Luoma-aho, olet aika vittumainen mies!

Kristillisdemokraatit ajavat taas taantumusta eduskunnan rakenteisiin



Kristillisdemokraatit ovat taas kunnostautuneet uskonnon soluttamisessa osaksi politiikkaa. He ovat onnistuneet höynäyttämään mukaan myös muutaman muun puolueen kansanedustajan.

Tällä kertaa Krisujen äänenkannattaja KD-lehti raportoi, että eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä, jonka puheenjohtajaksi valittiin Sari Essayah.

Tekstin mukaan ko. ryhmä ajaa uskonnonvapauden toteutumista ulkomailla, maissa joissa kristityt kokevat vainoa. Tämä onkin ihan kannatettava ajatus, mutta…kuten Krisujen tapaan kuuluu, niin eiköhän tuon uskonnon- ja omantunnonvapauden ajamisella ole lähinnä päämääränä Suomen sisäpolitiikkaan vaikuttaminen.

Tästä ei ole pitkäkään aika, kun Sari Tanuksen aloite terveydenhoitohenkilökunnan oikeudesta kieltäytyä osallistumasta abortteihin, tyrmättiin. Tämä jäi takuulla kismittämään Tanusta ja muutamaa muuta harhaista änkyrää eduskunnassa.  Nyt sitten yritetään vähän pidemmän kaavan mukaan. No Tanuksen lääkärinopinnot ovat Neuvostoliitosta ja uskonto Lähi-idästä. Se kertoo kuinka ajastaan jäljessä Tanus on.

Mutta me sekulaarit humanistit olemme hereillä, emmekä anna Essayahin ja Tanuksen torpata Suomessa saavutettua edistystä. Ryhdymme kaikkiin vastatoimiin aina kun politiikkaa tehdään uskonnon varjolla.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Manu Ryösön uusinta puppua Kotimaa24:ssä



Kotimaa24:n blogikirjoittajista Manu Ryösö yrittää uutta paskanpuhumisen ennätystä kirjoituksessa, joka oli otsikoitu: Itsenäisyyspäivä 2016.

Näillä änkyröillä on pakonomainen tarve semanttiseen sanamagiaan. Muulla tavoin patologisen paatunutta taantumuksellista uskoa ei pysty puolustamaan: sanat väännetään tarkoittamaan jotain mitä ne eivät edes voi tarkoittaa.

Ryösö: Jeesus tuli tähän maailmaan tuodakseen todellisen vapauden, syvimmän mahdollisen vapauden. Tuon vapauden hedelmää on kaikki muu vapaus.

Ryösön väittämässä on nyt ihan kaikki pielessä. Jeesus tuskin oli historiallinen henkilö. Todellinen vapaus? Onko vastakohta epätodellinen vapaus? Kuvitteellisen Jeesuksen kuvitteellisessa sanomassa ei ole mitään vapauteen viittaavaa; paitsi jos pitää vapautena orjuutta. Sellaista se sanamagia teettää – oksymoroneita ja ristiriitoja. Jeesuksen seuraajat ovat niitä kaikkein vähiten vapaita. He ovat orjia, joilla voi olla vain orjan hyveet. Taivaallinen tyranni on se orjiaan hyväksikäyttävä tyranni, joka velvoittaa uskovia tekemään kaikenlaista epäeettistä vapausoikeuksia loukkaavaa. Siinä touhussa nämä ”ryösöt” ovat kunnostautuneet oikein hyvin.

Ryösö Siksi Jeesus Kristus ryhtyi taisteluun syntiä, kuolemaa ja perkelettä vastaan. - Tämä taistelu oli mahdollista voittaa vain hänen antamansa uhrin kautta.

Ei tule Jeesus historialliseksi henkilöksi, vaikka Ryösö kuinka polkisi jalkaa. Syntikään ei ole reaalimaailman ilmiö. Koko syntikäsite on vain irrationaaliseen pelkoon ja uhkaan perustuva massojen hallintaväline, yksi orjuuttamisen muoto. Kuolema taas on vääjäämätön, eikä asialle voi mitään. Perkelekin on samanlainen mielikuvitusolento kuin Jumala. Ryösö ei pääse jatkoon tuollakaan kommentilla.

Jeesuksen uhrikaan ei ollut mikään uhri: heppu uhrasi itse itsensä itselleen itse luomiensa olentojen itsenäisen ajattelun takia, jotta nämä ihmiset välttyisivät paikalta, jota Jeesus itse oli ollut värkkäämässä. Sitä paitsi eihän tuo Jeesus mihinkään kuollut. heppu vain huilaili luolassa muutaman kymmenen tuntia.

On tuo Manu Ryösö paatunut paskanpuhuja. ”Ryösöt” voisivat vihdoinkin alkaa puhua totta.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Koti, uskonto, isänmaa ja tunkkainen patriotismi



Itsenäisyyspäivän aikoihin kaivetaan joka vuosi esille vanha slogan: Koti, uskonto ja isänmaa.

Noilla kolmella sanalla on sitten pyritty perustelemaan melkein mitä tahansa.

Koti voi olla missä tahansa, milloin tahansa. Se voi olla vaikka hotellihuone tai havumaja. Koti nimittäin merkitsee ihmisille vain hänelle merkittävää asiaa. Tai voihan se olla niin, ettei kodilla yksinkertaisesta ole mitään merkitystä. Koti on niin hämärä käsite, ettei siitä ole ainakaan kansallisen yhtenäisyyden kuvaajaksi. Kotimaakin kuuluu näiden hämärien käsitteiden joukkoon.

Uskonto? Just joo. Tuossa kolmen sanan käsitejärjestelmässä se kaiketi tarkoittaa kristinuskoa. Suomalaisuuteen ei nyt mitenkään kuulu välttämättä uskonto, ei edes uskonnollisuus. Suomi ei ole kristillinen valtio, teonomiaan perustuva teokratia. Sellaista jotkut fundamentalistiset piirit havittelevat, mutta aina kun lakeja on johdettu uskonnollisista väitelauseista, metsään on menty rytisten.

Omassa blogissani ja muiden blogien kommenteissa olen aika ajoin pyrkinyt osoittamaan uskontojen – ihan kaikkien uskontojen – haitat ja heikkoudet. Henkiolentoja ei nyt vain ole olemassa. Tämä on niin varmaa, että se on jo tietoa.

Isänmaa haiskahtaa sekin homeiselta sanalta. Ehkä sanalla on joskus ollut jotain merkitystä, mutta merkitys on noussut propagandatarkoituksesta. Kaiketi tällä pyritään indoktrinoimaan ihmisiä johonkin, mutta mihin? Ensimmäisenä tulee mieleen roomalaisten lausahdus pro patria. Isänmaakin voi olla lähes mitä tahansa, mutta usein se liitetään synnyinmaahan. Nykyaikana homeinen pellonreunaan jämähtänyt isänmaallisuus on pelkästään noloa. Isänmaallisuus tarkoittaa turhan usein sulkeutunutta patriotismia. Maailma on merkittävässä mittakaavassa yhtä ja ilman muita Suomi ja suomalaisuus – mitä ikinä se sitten tarkoittaa – ei pysyisi hengissä. On oltava ”toiset”, jotta jotkut voisivat olla ”me”. Tämä taas johtaa usein surkeaan sulkeutuneeseen  heimoajatteluun.

Suomi on nykyään oikein hyvä maa, Euroopan Unionin eurovalutaan myötä entistä parempi. Vasta nyt kun Suomi on kansainvälisen yhteisön täysivaltainen jäsen, voidaan Suomea pitää länsimaisena valtiona. Valitettavasti juuri näin itsenäisyyspäivän aikaan kovinta meteliä pitävät ne, jotka kaipaavat Impivaaraan.

maanantai 5. joulukuuta 2016

Kansanedustaja Jani Mäkelä - mulkku mieheksi, kyrpä otsassa ja muuta mukavaa



Mulkuimmat kansanedustajat löytyvät takuuvarmasti Perussuomalaisten riveistä. Tämä täysin riippumatta siitä, onko edustajalla mulkku vai ei. Kristillisdemokraatit painivat kyllä samassa mulkkujen sarjassa.

Olen jonkin aikaa seurannut Persujen kansanedustajan Jani Mäkelän tekemisiä. Siinä vasta mulkku mies onkin. Jos kansanedustaja saa Hikipediaan oman artikkelin, niin se ei ole meriitti. Siellä Hikipediassa komeilee Mäkelänkin nimi ja ihan aiheesta.

Tämä rasistinen, ksenofobinen ja naisiinsekä vähemmistöryhmiin yms. kielteisesti suhtautuva mulkku ottaa pian viiden tähden perusidiootin tittelin muilta puoluetovereiltaan, sen verran sekavaa shittiä settiä Mäkelä päästelee aina kun avaa suunsa. Ilmeisesti Jani kuvittelee, että hän voi kansanedustajan statuksensa takaa voi vaikka uhkailla muita, laukoa päättömyyksiä ja olla ihan muuten vaan mulkku mieheksi.

Minä sanon Jani Mäkelää idiootiksi, koska Jani Mäkelä on idiootti.

Taannoin professori Teivo Teivainen kyseenalaisti Mäkelän tietämyksen. Mäkelällä oli heti kyrpä otsassa ja hän uhkaili Teivaista siten, että professorin työpaikan rahoitusta leikattaisiin ja ko. professori joutuisi työttömäksi.

Siis tähän tapaan:

Hikipedia kirjoitti episodista: Jani Mäkelä osaa. Hän on tieteestä, erityisesti juridiikasta, kiinnostunut mies. Hän onkin harrastanut kannattavaa tiedepolitiikkaa, jonka ytimessä on se, että Jani Mäkelä kertoo miten laki on, ja erimieliset professorit, kuten Teivainen, kohtaavat reilun ja ihanteellisen todellisuuden, jossa on mukavaa, että leikkauslistalla on myös näiden työnantajat.

Mulkku mieheksi (aka Jani Mäkelä) kunnostautui myös Etelä-Saimaa- lehteen kohdistuneen tilausboikotin kanssa. Kun Mäkelä ei saanut palstatilaa ko. lehdessä omilla paatuneen taantumuksellisille mielipiteilleen, niin taas Mäkelällä oli kyrpä otsassa.

Etelä-Saimaa kertoi mulkusta seuraavasti:

Lisäksi mulkku vastustaa tasa-arvoista avioliittolaki, flirttailee uusfasistien kanssa; lista on pitkä. Mäkelän mulkkuus on taattua tavaraa.

Hikipedia artikkeli koskien valtakunnan mulkkua:

Pyhäkoulut, populistit ja Hitler-Jugend



Pyhäkoulut eivät juuri eroa Hitler-Jugendin värväystoiminnasta. Molemmat pyrkivät värväämään nuoria, joiden kognitiivinen kapasiteetti ei vielä riitä ymmärtämään mihin ovat ryhtyneet.

Uskonnollisesti fundamentalistisiin ja poliittisesti populistisiin järjestöihin pyritään värväämään nuoria vanhempien tieten ja vanhempien suoranaisella myötävaikutuksella.  Valistuneet ja ihmisarvoa kunnioittavat vanhemmat eivät tällaiseen tietenkään sorru. He valistavat jälkikasvuaan noiden suuntausten vaaroista ja haitoista.

Valitettavan moni vanhempi kuitenkin hyväksyy moisen menettelyn. Onneksi esim. pyhäkoulujen suosio on vähentynyt. Lapsiakaan ei enää voi höynäyttää ja kusettaa aivan miten sattuu. Pyhäkoulun opettajan väitteiden totuusarvo voidaan tarkistaa lähes reaaliajassa. Jos vielä käy niin, että vanhemmat pitävät pyhäkoulun opettajan esittämiä väitteitä tosina, niin siinä samalla murentuu vanhempienkin uskottavuus.

Hitler-Jugendin värväysmenetelmät perustuivat nekin propagandaan. Vasta myöhemmin tuli kuvaan pakkojäsenyys. Pakkojäsenyys uskonnolliseen kuppikuntaan voi hyvin Euroopassa monta sataa vuotta. Poliittisen pakkojäsenyys on uudempi ilmiö.

Persut ovat onnistuneet värväämään riveihinsä ne, joiden maailmankuva pohjautuu kuvitteellisiin uhkiin. Näiden puulaakien on vaikea värvätä riveihinsä nuoria, koska nuoret voivat ja osaavat tarkistaa faktat toisin kuin heidän vanhempansa. Harva nuori on samanlainen denialisti kuin fundis- tai persuvanhempansa.

Ongelmalliseksi asian tekee se, että jotkut (monet?) vanhemmat tyrkyttävät omaa ahdasta maailmankuvaansa lapsilleen totuutena. Vaikka lapsi ymmärtäisi vanhempiensa puhuvan silkkaa paskaa, siinä on vaikea väittää vastaan vaatien perusteluja, kun vanhemmat ovat jo ennalta päättäneet, että heidän maailmankuvansa on totta ja ainoa oikea.

Tällä tavalla saadaan uusia uskonnon ja poliittisen populismin uhreja. Omaehtoinen ajattelu ei ole koskaan ollut uskovien ja populistien suosiossa.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Fundisten ja populistien epäpyhä allianssi



Kristittyjen fundamentalistien ja oikeistopopulistien (esim.  Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien)  yhdistävänä tekijänä on epätosia väittämiä esittävä retoriikka ja kuvitteelliset uhkakuvat.

Persut ja fundikset maalailevat uhkakuvia moraalisesta rappiosta, maahanmuuttopolitiikan tuomasta kuvitteellisesta islamisaatiosta, kristittyjen vainoista jne. Kaikki on kuitenkin epätosista premisseistä johdettuja epätosia johtopäätöksiä.

Kaikkein paatuneimmat fundikset taitavat olla myös kaikkein EU- ja eurovaluuttakriittisimpiä. Noihinkaan ilmiöihin liittyvät uhkakuvat eivät perustu realiteetteihin ja faktoihin vaan sentimentaaliseen primitiiviseen fiilistelyyn. Täten Persujen kannatuksesta ainakin osa selittyy uskonnon ja populistisen politiikan liitolla.

Nämä fundikset, populistiset Persut ja muut kuppikunnat ovat niitä, joihin faktat eivät tehoa. Vaikka tuolle sekalaiselle joukolle esittäisi asiat ihan vääntämällä rautalangasta, niin tulos on yhtä tyhjän kanssa. Fundamentalismi ja populismi edellyttävät kategorista denialismia. Toisinaan tämä tekee heistä hassuja höpöttäjiä, mutta yleensä he aiheuttavat sen sortin haittoja, että noiden haittojen korjaamiseen kuluu tolkuttoman paljon muutenkin rajallisia resursseja.

Fundikset ja Persut osaavat myös uhriutumisen vähemmän jalon taidon. Kun heidän paskapuheisiinsa suhtaudutaan torjuvasti, nämä pieniälyiset ja ahdasmieliset ihmiset loukkaantuvat syvästi. Se on vainoa ja kaiken takana on salaliitto; tai jotain sellaista. Miten tällaisten kanssa voi edes keskustella? Tuskin mitenkään.

On aivan oikein, että tämä porukka on marginalisoitunut. Heitä ei ole muiden tarvinnut marginalisoida, he ovat tehneet sen ihan itse. Viime aikoina fundisten vaikutusvalta on entisestään laskenut, samaan aikaan poliittisten populistien lukumäärä on lisääntynyt. Ei ole siis lainkaan yllättävää, että fundikset ovat pyrkineet soluttautumaan populistisiin liikkeisiin. Molempien ryhmien tarkoituksena on mahdollisimman ankea elämä mahdollisimman monelle. Ahdas ajattelu ei voi tuottaa mitään muuta kuin ankeutta.

Nämä fundisten ja poliittisten populistien puuhakerhot voivat viettää keskenään vaikka kuinka ankeaa elämää. Yleiseksi ohjeeksi eikä varsinkaan velvollisuudeksi heidän näkemyksistään ei ole.

Meidän sekulaarien humanistien tehtävänä on torjua fundisten ja populistien aiheuttamat haitat.

lauantai 3. joulukuuta 2016

Uskovat - eutanasiaa vastustavat häijyt paskiaiset



Eutanasiaa vastustavat uskovat ovat häijyjä paskiaisia: he eivät suo muille sitä, mitä eivät suo itselleen.

Uskovien häijyydestä saatiin tänään 3.12.2016 oiva esimerkki Aamulehden paperiversion Sana-palstalla, jossa Varpu Lipponen kirjoitti otsikolla Ihmisen vai Jumalan asia?

Tuohon Lipposen otsikkoon voi näin aluksi todeta: Jumalia ei ole olemassa. Tämä on induktiivisesti niin varmaan kuin se vain olla. Täten voidaan sanoa, että tiedämme sen, että jumalia ei ole olemassa. Tästä taas seuraa se, että asiat ovat ihmisten asioita, ei mielikuvitusolentojen.

Lipposen kismittää se, että vireillä olevan eutanasiaa koskevan kansalaisaloitteen alullepanija Esko Seppänen sanoi Kotimaan haastattelussa, että ihmisillä ei ole valtaa vedota Jumalaan tässä asiassa. Seppäsen kommentti on fakta, mutta sehän ei Varpu Lipposelle sovi.

Sen sijaan Lipponen vetoaa änkyrän prototyyppiin, Sari Essayahiin, joka puolestaan television A-studiossa joutui kuin joutuikin kiemurtelemaan asian kanssa. Tämä syystä, että eutanasian laillistamiselle estämiselle ei ole hyviä perusteita.

Nämä eutanasiaa vastustavat häijyt paskiaiset vetoavat siihen, että saatavilla on kuolevalle ihmiselle kivunlievitystä ja ”hyvää saattohoitoa” näin ei tietenkään ole. Faktat osoittavat aivan päinvastaisen tilanteen olevan vallitseva. Faktat eivät koskaan olekaan olleet uskovien puolella.

Tosin on aika lohduttavaa, että uskovat vastustavat eutanasiaa. Aina kun tuo joukko vastustaa jotain, se toteutuu varmasti. Ensin vastustettiin pelkkää kivunlievitystä, sitten se toteutui, Tämän jälkeen vastustettiin kuolevan sedaatiota ja sekin toteutui. Nyt sitten vastustetaan eutanasiaa, joten sekin kyllä toteutuu.

Tuossa Aamulehden jutussaan Varpu Lipponen heittää perusteeksi eutanasian vastustamiselle jonkin kuvittelemansa sielunhoidollisen jutun. Tämä kärsimyksen glorifiointi on niin helkkarin vastenmielistä, että sellainen tekee Varpu Lipposesta epäihmisen. Lipponen voi ihan itse kärsiä niin paljon kuin katsoo tarpeelliseksi, mutta muilta sellaista on turha odottaa.

Ehkä jo tämän eutanasiandebatin yhteydessä kaikille vihdoin selviää se, ettei uskovilta tule kysyä mitään silloin kun päätetään asioista. He ovat aina kaikkea inhimillistä ihmisyyttä vastaan.

Manu Ryösön paatunutta epärehellisyyttä Kotimaa24:ssä



Profiilikuvassaan liperit kaulassa Kotimaa24:n sivuilla esiintyvä Manu Ryösö teki epärehellisyydessä oman ennätyksensä kirjoituksessa, jonka otsikko oli: Tunnustustilanteita 1.

Pitääkö Ryösö lukijoitaan ihan idiootteina? Ilmeisesti kyllä, sillä tuskin muuten Ryösö jutustelisi ihan pehmeitä evoluutiosta. Ilmeisesti tällainen paatunut epärehellisyys on uskon puolustuksen edellytys.

Evoluutio ei käsittele maailmankaikkeuden syntyä. Sitä tutkii kosmologia. Evoluutio ei käsittele elämän syntyä maapallolla. Sellainen kuuluu abiogeneesin alaan. Koska Ryösö ei pysty pysymään faktoissa tällaisissa asioissa, niin hänen uskottavuutensa uppoaa jo ihan lähtökohtaisesti.

Ryösö nillittää siitä, että koulun biologian tunnilla opettaja kertoo todennettavista faktoista, vaikka Ryösö sekoittaa käsitteet omaan tarkoitukseensa sopivasti. Nuo biologian opettajan esittämät seikat nyt vaan ovat todennettavia faktoja.

Illalla Ryösön kertoman tarinan nuori menee seurakunnan nuorisoiltaan ja siellä pastori kertoo jotain ihan muuta. Ryösön mukaan nuori joutuu tästä hämilleen. Niin varmasti joutuukin, koska tuo pastori puhuu tarinassa silkkaa paskaa. Se on silkkaa nuorison kusetusta. Ilmeisesti nuorille valehtelu tekee Manu Ryösöstä oikein taivaskelpoisen kristityn; paitsi että tuo kristittyjen taivas on sekin vain mielikuvituksen tuotetta.

Ryösön tarinassa nuori toimii seuraavasti: Hän kokee, että hänen on kristittynä aika näyttää väriä, uskostaan käsin, totuuden tähden...

Koko juttu kaatuu noihin kahteen viimeiseen sanaan: totuuden tähden. Nyt kun vain on niin, että kristinuskossa ei mikään ole totta; ei vaikka Ryösö kuinka polkisi jalkaa ja harrastaisi semanttista verbaaliakrobatiaan.

Ryösö kiemurtelee asian kanssa kuin korkkiruuvi, mutta pelastukseksi tulee – Tapio Puolimatka!

Ryösö: Koulun jälkeen nuori kristitty löytää tiensä kaupungion kirjaston uskonto-osastolle. Hyllystä löytyy professori Tapio Puolimatkan kirja, Usko, tiede ja evoluutio.

Mahtavaa! Suorastaan briljantti shittiä ja settiä! Tämän uudestisyntyneen professorin jutut ovat pahempaa paskaa kuin Ryösön itsensä. Puolimatka on viihdyttänyt tässä blogissa monen monta kertaa.

Kuinka nuo fundamentalistit aina löytävätkin kaikkein epärehellisimmät kaverit?

perjantai 2. joulukuuta 2016

Helluntailaiset höynäyttävät heikompiosaisia



Änkyröiden verkkojulkaisu; Seurakuntalainen, raportoi siitä, kuinka helluntailaiset taas kerran kunnostautuvat heikoilla olevien höynäyttämisessä. Seurakuntalaisen juttu perustuu helluntailaisten oman propagandavälineen, Ristin Voiton, juttuun.

Jutun otsikko, Ruokajonosta uskoon, oli aika nolo. Ihminen tekee kaikenlaista nälissään. Näiden heikompiosaisten hankalaa tilannetta helluntailaiset käyttävät harvenevien rivistöjensä täydentämiseen.  Eipä ole ennenkään ollut mitenkään moraalisesti ylevää tuo helluntailaisten toiminta. Heille kaikenlainen kieroilu onkin ”oikean uskon” tunnusmerkki.

Silti helluntailaiset nillittävät: …Vain muutamat viime vuosina kääntyneistä ovat toistaiseksi löytäneet paikkansa edes sunnuntain jumalanpalveluksista…Olemme yrittäneet rakentaa erilaisia polkuja, joita pitkin uskoon tulleita saataisiin seurakunnan yhteyteen ja kasvamaan niin, että he jonain päivänä itse olisivat muiden opetuslapseuttajia…Vain harvat ovat kuitenkin tulleet mukaan.

Kyllä heikompiosaisetkin osaavat ajatella ihan itse. Eiköhän se ole suurimmalle osalle ihan selvää, että usko perustuu epätotuuksien ja seurakunnatkin perustuvat kusetuksen prinsiippiin.

Kuinka kieroksi voikin helluntailaisten värväystoiminta mennä?

torstai 1. joulukuuta 2016

Uskonnollinen vakaumus diskvalifioi kenet tahansa "asiantuntijan"



Taantumuksen äänitorvena toimiva verkkojulkaisu, Seurakuntalainen, julkaisi eilen Hanna Ranssi-Matikaisen blogin, joka oli otsikoitu: Elämää arvojen mukaan.

Blogin teksti oli yhtä huttua, mutta silti silmiinpistävää oli blogistin uhriutuminen seuraavaan tapaan:

Miten vapaasti me voimme täällä Suomessa elää arvojemme mukaan? Olen viime aikoina törmännyt turhan usein siihen, että omaa kristillistä vakaumusta pyritään uskottavuuden nimissä piilottelemaan. Siihen on syynsä: uskovaista asiantuntijaa ei pidetä aina yhtä varteenotettavana kuin ilman kristillistä vakaumusta elävää. Tästä näkökulmasta aiheelliseksi katsottu itsesensuuri estää kristillisten näkemysten kuulumisen varsinkin mediassa.

Ranssi-Matikainen voi ihan vapaasti elää kristillisen vakaumuksensa mukaan: kukaan ei tule estämään.

Siitä on ihan turha Ranssi-Matikaisen nillittää, että kristillisen vakaumuksen omaavaa ”asiantuntijaa” ei oteta vakavasti. Miksi edes pitäisi? Uskonnolliset uskomukset perustuvat epätosien asioiden pitämiseen tosina. Kaikkien uskonnollisten uskomusten totuusarvo on epätosi. Täten sellaiset uskomukset diskvalifioivat kenet tahansa mistä tahansa tehtävistä.

Asiantuntijan tulee perustaa näkemyksensä faktoihin. Koska uskonnolliset uskomukset ja niistä johdetut vakaumukselliset seikat ovat selvästi epätosia, niistä ei ole asiantuntijuuden perustaksi, koska ne eivät ole faktoja.

Jos joku kristillisen vakaumuksen omaava ”asiantuntija” nyt kuitenkin saa sanomansa esille, niin on pelkästään positiivista, että hän ainakin yrittää erottaa uskonnollisen vakaumuksen asiantuntijuutta vaativasta lausunnosta. Tulokset eivät vain ole lainkaan vakuuttavia. Uskovien tarkoitushan on aiheuttaa mahdollisimman ankea elämä mahdollisimman monelle.

Nykyään ihmiset ovat niin valistuneita, että he ymmärtävät kristillisten näkemysten olevan taikauskoa. Aina kun sellaisia pyritään propagoimaan mediassa, niin ne torjutaan. Kristillisen hegemonian aika on pysyvästi murtunut. Mahtaa tuolla Seurakuntalaisen blogistilla olla vaikeaa?