Uskovat eivät voi edes riittävällä varmuudella tietää mitään

Nollahypoteesi: Uskovat eivät voi tietä varmuudella mitään.

Tarinan voi kertoa esimerkiksi näin:

On henkilö y ja toinen henkilö, muukalainen y. Henkilö x haluaa tietää missä päin on pohjoinen. Muukalainen y:llä on mukanaan kompassi, jota hän ei halua näyttää x:lle. Y kertoo x:lle, missä päin on pohjoinen.

X:n kannalta tilanne on seuraava: a) kompassi toimii ja y puhuu totta. Tästä x ei voi olla varma. b) kompassi on rikki, mutta y puhuu totta rikkinäisen kompassin näyttämän suunnan mukaan. Tätäkään x ei voi tietää. Lopulta vaihtoehto c) kompassi on rikki ja y valehtelee suunnan. Tätäkään x ei voi tietää.

X ei voi mitenkään saada y:ltä luotettavaa tietoa. Tässä on analogia Jumalaan, jota edustaa y.

Koska y ei suostu näyttämään kompassia, niin x voi tarkistaa ilmansuunnan esim. auringosta päiväsaikaan ja tähdistä yöllä. Näin taas toimii metafyysinen naturalismi, joka tuottaa validia ja relevanttia tietoa x:lle.

Lopulta voidaan todeta y voi a) valehdella aina, b) puhua aina totta ja c) valehdella toisinaan mutta toisinaan puhuu myös totta. Koska y on näin epäluotettava, tulee suhtautua erittäin skeptisesti väitteeseen, jos y sanoo puhuvansa aina totta.

Tarinan voi kertoa myös näin:

Uskova asuu Godlandiassa. Siinä maassa kaikille asukkaille on vakuutettu, että Jumala vaikuttaa ihan kaikkeen maailmassa, aivoihin tai johonkin aivojen osa-alueeseen.

Henkilö y katselee kuuta, mutta y ei voi koskaan olla varma antavatko hänen aistinsa luotettavaa tietoa kuusta; tai prosessoivatko hänen aivonsa kuun oikealla tavalla.

Kuu itsessään voi olla Jumalan tuottama harha, kuu voi olla havaittu oikein, mutta jumala on vaikuttanut y:n aivoihin siten, että kuu ilmenee y:lle esimerkiksi juustona. Y ei koskaan voi olla varma milloin Jumala vaikuttaa mihinkin ja millä tavoin. Täten y voi koskaan saada luotettavaa tietoa ympäristöstään. Tosin Jumala voi juuri sillä hetkellä olla vaikuttamatta yhtään mihinkään, mutta tämä ei paranna y:n havaintojen luotettavuutta. Kaikki Godlandian asukkaathan oli saatu vakuuttuneiksi siitä, että Jumala vaikuttaa aina ja kaikkialla. Täten oikeakin tieto ympäristöstä on epävarmaa.

Henkilö x asuu Naturlandiassa. Kukaan Naturlandian asukkaista ei pidä mitään Jumalaa millään tavoin relevanttina.

X katsoo kuuta ja voi luottaa siihen, että hänen havaintonsa kuusta ovat luotettavia, kun ne ovat konsistentteja ja koherentteja aikaisempien havaintojen kanssa. Myös muiden Naturlandian asukkaiden havainnot ovat koherentteja ja konsistentteja x:n havaintojen kanssa.

Toki Godlandian jumala voi vaikuttaa Naturlandian asukkaisiin, mutta metafyysisen naturalismin mukaan jumalhypoteesi on turha hypoteesi. Ympäristöä voidaan tutkia naturalistisesti eikä Naturlandian asukkailla ole ainuttakaan perustetta sille, etteikö heidän havaintoihin perustuva tietonsa kuusta olisi luotettava.

Kummanko tieto on luotettavampaa?