Kun Eduskunta
keskusteli sukupuolineutraalin avioliittolain toteutukseen liittyvistä
lakimuutoksista, saimme jälleen todistaa muutaman uskovan kansanedustajan
idiotismia. Toivottavasti he jatkavat samaan malliin, niin uskontojen merkitys
julkisen vallan yhteydessä tulee lopultakin tarpeettomaksi.
Mika Niikko (ps)
julisti:
Erityisesti vetoan meidän pää- ja
ulkoministereihimme. Pääministeri Sipilä, ulkoministeri Soini, olette molemmat
tunnustavia kristittyjä, ja tiedostatte aivan varmasti, että Jumala on korottanut
teidät tähän tehtävään juuri tätä aikaa varten. Missä on teidän
jumalanpelkonne? Missä ovat teidän uskonne juuret – ihmisten mielipiteissä vai
Jumalan sanassa? Niikko kyseli tunteikkaasti.
Jos Sipilä ja
Soini ovatkin sitä mieltä, että heidän uskonsa ei saa haitata viranhoitoa?
Tällöin Niikko on totaalisen väärässä (kuten onkin). Pääministerillä ja
ulkoministerillä on lakisääteisiä velvoitteita. Jos jokin uskonnollinen
vakaumus haittaa näiden lakisääteisten tehtävien suorittamista, niin usko
joutaa mennä.
Oikeusministeri
Jari Lindströmin perseily on uskon haitoista hyvä esimerkki:
Arvoisa puhemies, tässä lyhyesti
vastahakoisen ministerin esittely. Suhtaudun itse tähän asiaan… minun kantani
ei ole muuttunut mihinkään itse asiaan - tähän lakiin, mutta velvollisuuteni on
tämä esitellä ja tulen tänne enkä puun takaa huutele. Toivon, että kunnioitatte
tätä päätöstä, Lindström sanoi.
Jos
oikeusministeri päästelee tällaisia möläytyksiä, niin oikeusministeri tulee
vaihtaa. Jos Eduskunnan puhemies sallii tällaisen käytöksen, puhemies tulee
vaihtaa.
Uuden Suomen
mukaan sitten tapahtui seuraavaa:
Moni kansanedustaja kummasteli, miten
uskonnollisten yhteisöjen suhtautuminen ja uskonnolliset näkökulmat kuuluvat
lainsäädännölliseen keskusteluun eduskunnassa. Myös evankelis-luterilaisen
kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen myönteinen suhtautuminen avioliittolain
muutokseen nostettiin esille.
Kansanedustaja Sari
Multala tylytti Niikkoa ihan oikeutetusti:
Tässä ei
ole kysymys mistään "niin kutsutuista ihmisoikeuksista" vaan nimenomaan
ihmisoikeuksista, ihmisten tasavertaisesta kohtelusta. Se, miten uskonnolliset
yhteisöt suhtautuvat tähän lainsäädäntöön, ei mielestäni kuulu tähän saliin.
Täällä me päätämme lainsäädännöstä.
Kansanedustaja Timo Harakka taas sanoi Niikolle:
Puolueenne on yleensä huolissaan siitä, että
äärimmäinen uskonnollinen retoriikkaa saa poliittisia sisältöjä. Mielestäni se
ei kuulu tänne eduskuntaan, oli uskontokunta mikä hyvänsä.
Tämä Mika Niikko
on se helluntailainen kansanedustaja, jolla on kaikista kansanedustajista
eniten rikostuomioita.
Toivottavasti
pian päästään siihen, että julkisen vallan yhteydessä uskonnoilla ei ole mitään
sananvaltaa. Ensin voitaisiin erottaa kirkko ja valtio toisistaan. Sitten
voitaisiin poistaa uskonnollisten yhteisöjen erikoisoikeudet. Näitä yhteisöjä
tulee kohdella kuten voiton tuottamiseen tähtääviä yrityksiä.
Ei perseilyllle! Ei
uskonnoille!
Aiheesta lisää
tuolta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti