Tällä kertaa
tarkastellaan Patmoksen pellehermannin Juha Ahvion kirjoitusta Patmoksen
sivuilla 25.3.2012. otsikolla: Juha Ahvio
sunnuntaina – Islamistinen terroristi iski Ranskassa.
Ennen kuin
jatketaan, niin englanninkielessä on hauskalta kuulostava sana fear-mongering. Käännös tarkoittaa
lähinnä pelon lietsontaa, mutta kun kyse on näistä kristillisistä
fundamentalisteista, niin sopivampi käännös olisi pelkovaikerointi.
Ahvio jättää
huomiotta, että läpi dokumentoidun ihmiskunnan historian on ollut kaikenlaista
terrorismia, sitä kristillistäkin. Ahvio taitaa olla liian nuori muistamaan
aika raa’an vasemmistolaisen terrorin muutama vuosikymmen sitten: oli
Baader-Meinhoff ryhmää, Punaista armeijakuntaa ja uskonnollista terroria edusti
näyttävästi IRA. Ei tainnut olla viikkoakaan, ettei jossain kaapattu
lentokoneita, poliitikkoja murhattu. Samaan aikaan amerikkalaiset terrorisoivat
Vietnamia, Laosia ja Kamputseaa.
Nyt saamme lukea
siitä, kuinka Israel terrorisoi Palestiinalaisalueita, palestiinalaiset
vastaavat terroriin väkivallalla. Tapauksia riittää. Yksi irvokkaimmista oli
Ruandan kansanmurhat, jossa kristityt tappoivat toisia kristittyjä. Muinaisen
Jugoslaviankin tapahtumat pitäisi olla hyvässä muistissa.
Sitten Ranskassa
muslimi nimeltä Mohammed Mehra tappoi juutalaisen rabbin ja kolme lasta.
Tapahtuma on valitettava, mutta maailmassa sattuu sellaista ja valitettavan
usein (lähes aina) taustalla on uskonnolliset motiivit.
Kirjoituksensa
viimeisessä kappaleessa Ahvion pelkovaikerointi saa huipennuksensa.
Islam näyttää aina vain saavan osakseen
myönteistä erityiskohtelua lännessä. Siinä missä kristinuskoa sekä Israelia ja
juutalaisuuttakin kuuluu arvostella ankarastikin eri asioista, islamia ei
uskontona tule nähdä alkulähteenä juuri millekään negatiiviselle ilmiölle. Islam
näyttää siis virallisesti olevan etenkin juutalaisen ja kristillisen arvostelun
ulottumattomissa ja nauttivan erityissuojelua lännessä.
Ahvio puhuu ihan
täyttä paskaa. Paskanpuhujaa täytyy kutsua paskanpuhujaksi ja juuri sellainen
Juha Ahvio on. Ahvion sentimentaalinen pelkovaikerointi on lähinnä noloa ja
koomista.
Islamia
kritisoidaan länsimaissa hyvinkin kärkkäästi; mm. tämä blogi on esimerkki
islamkritiikistä. Kaikki uskonnot ovat premisseiltään epätosia, joten ne kaikki
ovat väärässä – myös se Ahvion pelkäämä Islam ja hellimä kristinusko kaikissa
muodoissaan.
Kristittyjen
hegemoninen asema väkivallankäytön suhteen on vain loppunut. Muslimeilla taas
ei ole – eikä tule olemaan – vastaavaa hegemonista asemaa. Ahvion maailmassa
ideaalina taitaisi olla se, että ”kristityt” länsimaat – lähinnä kaiketi
Yhdysvallat ja Iso-Britannia – nukettaisivat islamilaiset maat takaisin
kivikauteen, missä ne jo pitkälti ovat olleetkin vuosisatojen ajan.
Uskontojen
rauhanomainen rinnakkaiselo fundamentalistisimmalla tasolla näyttää olevan
mahdottomuus, joten jää meidän sekulaarien humanistien vastuulle huolehtia
siitä, että valtiot ovat sekulaareja ja uskonnot sekulaarien valtioiden
marginaali-ilmiöitä.
Ahvion
kaltaisten pelko- ja vihavaikeroitsijoiden paikka on syvällä perseessä.
P.S: Taidanpa
huomenna piirtää Muhammedin ja polttaa Koraanin, jos se nyt jollain tavoin
lämmittää Juha Ahvion mieltä. Vastarinta kumpuaa aina yksilötasolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti