Patmoksen
pellehermanneista homofoobikko Pasi Turunen ja eräs toinen hihuli nimeltään
Petri Mäkiliä toimittivat teoksen Jumalan
sana, Inspiroitu ja erehtymätön (Kuva ja Sana, 2010).
Mäkilä ja
Turunen kävivät markkinoimassa kirjaansa Leif Nummelan toimittamassa Cafe Raamatussa TV7:lla. Ohjelman teema
on ontuva apologia: kun Raamattua ei pysty uskottavasti puolustamaan, niin
siirretään sitten maalitolppia.
Tuo Pasi Turunen
on jo tässäkin blogissa osoitettu niin monta kertaa valehtelevaksi konnaksi,
että epätoivoinen yritys pelastaa edes jotain Raamatun uskottavuudessa saa
surkuhupaisia piirteitä.
Varteenotettava
raamatuntutkimus on osoittanut, että juuri mikään Raamatussa ei pidä
paikkaansa. Nyt sitten herrat Turunen, Mäkilä ja Nummela joutuvat puhumaan ihan
silkkaa paskaa, jotta saisivat ohjelma-ajan täytettyä.
Reijo Telarannan
sivuilla sanotaan: Kirjaa voi sanoa
Raamatun apologiaksi, puolustuspuheeksi. Siinä tartutaan kiertelemättä niihin
syytöksiin, joilla Raamatun asemaa ja arvovaltaa on yritetty horjuttaa.
Tosiasiat ovat
tosia. Asia on näin yksinkertainen. Raamatussa ei vain puhuta tosiasioista.
Pikemmin Raamatussa valehdellaan tietämättömälle lukijalle päin naamaa. Juuri
epärehellisyyteen perustuvat sekä evankelioiminen että apologiat. Telaranta
jatkaa: Tällaisen kritiikin
kestämättömyys osoitetaan nostamalla historiasta ja tutkimustuloksista
onnistuneella tavalla esille syytökset kumoavia tosiasioita. Mitä minä
juuri sanoin tosiasioista? Se mitä Raamatussa väitetään todeksi, ei ole millään
tavoin todennettavissa.
Tuossa
tv-ohjelmassa Mäkilä ja Turunen väittävät, että Jumala inspiroi Raamatun
tekstien kirjoittajia kirjoittamaan juttunsa sillä tarkkuudella, mikä oli
tyypillistä tuon ajan ihmisille. Mitenkään ei perustella sitä, miksi nykyajan
ihmisten tulisi pitää aavikkobarbaarien kirjoituksia nykyaikaan soveltuvina.
Ilmeisesti Jahve on niin taitamaton tunari, ettei pysty valtuuttamaan ja
inspiroimaan aivan uutta versiota Raamatusta.
Mäkilän ja
Turusen argumentti siitä, että jokin jumalolio olisi inspiroinut jotkut
kirjoittamaan yhtään mitään, on kestämätön, koska heillä – eikä kenellekään
muullakaan – ei ole esittää mitään konkreettista, miten inspirointi tapahtui,
mikä oli sen mekanismi.
Ensin Jahve
olisi muka ollut vuosituhansia ihan hiljaa, sitten päättänyt kirjoituttaa
kirjan ja sen jälkeen lopettaa kirjallisuuden kustantamisen kokonaan. Tällä
perusteellako pitäisi pitää muinaisen maailman kirjoituksia nykyaikaan
sopivina? Ei onnistu senkään perusteella, että nuo aavikkobarbaarit olivat
kaikin puolin niin barbaarisia, että heidän barbariansa on nykyaikana
kriminalisoitu.
Ohjelman
alkupuolella Mäkilä, Turunen ja Nummela ovat suivaantuneita, että Raamattua
pidetään kirjana muiden kirjojen joukossa. Mutta kun Raamattu on ihan
tavallinen kirja!
Jos Raamattua
pidetään muuna kuin ihmisten ihmisille kirjoittamana kirjana, se vaatisi jo
epätavallisen vahvoja todisteita siitä, että a) jokin jumala on olemassa, b)
tuo jumala on juuri Raamatun jumala ja c) Raamatun jumala jollakin
todennettavalla tavalla olisi inspiroinut Raamatun kirjoittajia. Lisäpremissinä
voidaan esittää, että Raamatun jumala olisi puhunut totta. Juuri eilisessä
postauksessani esitin kuinka jo aivan Raamatun mukaan Jumala toistuvasti
valehteli.
Ei tule
onnistumaan, eikä Mäkilän ja Turusen asemaa paranna lainkaan se, että he
väittävät ihmisen ymmärryksen olevan puutteellinen mitä tulee Raamatun
ymmärtämiseen. Juuri muutamaa minuuttia aiemmin he sanoivat, että Raamattu
kirjoitettiin aikansa ihmisille, joten pelkkä Raamatun lukeminen on riittävät
peruste Raamatun ymmärtämiselle. Mäkilän ja Turusen kaltaisia apologeettoja ei
tarvita mihinkään.
Kun lukee
Raamatun kannesta kanteen, niin on helppo huomata, että Raamattu erehtyy aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti