perjantai 9. lokakuuta 2015

Raamattu erehtyy aina



Patmoksen pellehermanneista homofoobikko Pasi Turunen ja eräs toinen hihuli nimeltään Petri Mäkiliä toimittivat teoksen Jumalan sana, Inspiroitu ja erehtymätön (Kuva ja Sana, 2010).

Mäkilä ja Turunen kävivät markkinoimassa kirjaansa Leif Nummelan toimittamassa Cafe Raamatussa TV7:lla. Ohjelman teema on ontuva apologia: kun Raamattua ei pysty uskottavasti puolustamaan, niin siirretään sitten maalitolppia. 

Tuo Pasi Turunen on jo tässäkin blogissa osoitettu niin monta kertaa valehtelevaksi konnaksi, että epätoivoinen yritys pelastaa edes jotain Raamatun uskottavuudessa saa surkuhupaisia piirteitä.

Varteenotettava raamatuntutkimus on osoittanut, että juuri mikään Raamatussa ei pidä paikkaansa. Nyt sitten herrat Turunen, Mäkilä ja Nummela joutuvat puhumaan ihan silkkaa paskaa, jotta saisivat ohjelma-ajan täytettyä.

Reijo Telarannan sivuilla sanotaan: Kirjaa voi sanoa Raamatun apologiaksi, puolustuspuheeksi. Siinä tartutaan kiertelemättä niihin syytöksiin, joilla Raamatun asemaa ja arvovaltaa on yritetty horjuttaa.
Tosiasiat ovat tosia. Asia on näin yksinkertainen. Raamatussa ei vain puhuta tosiasioista. Pikemmin Raamatussa valehdellaan tietämättömälle lukijalle päin naamaa. Juuri epärehellisyyteen perustuvat sekä evankelioiminen että apologiat. Telaranta jatkaa: Tällaisen kritiikin kestämättömyys osoitetaan nostamalla historiasta ja tutkimustuloksista onnistuneella tavalla esille syytökset kumoavia tosiasioita. Mitä minä juuri sanoin tosiasioista? Se mitä Raamatussa väitetään todeksi, ei ole millään tavoin todennettavissa.

Tuossa tv-ohjelmassa Mäkilä ja Turunen väittävät, että Jumala inspiroi Raamatun tekstien kirjoittajia kirjoittamaan juttunsa sillä tarkkuudella, mikä oli tyypillistä tuon ajan ihmisille. Mitenkään ei perustella sitä, miksi nykyajan ihmisten tulisi pitää aavikkobarbaarien kirjoituksia nykyaikaan soveltuvina. Ilmeisesti Jahve on niin taitamaton tunari, ettei pysty valtuuttamaan ja inspiroimaan aivan uutta versiota Raamatusta.

Mäkilän ja Turusen argumentti siitä, että jokin jumalolio olisi inspiroinut jotkut kirjoittamaan yhtään mitään, on kestämätön, koska heillä – eikä kenellekään muullakaan – ei ole esittää mitään konkreettista, miten inspirointi tapahtui, mikä oli sen mekanismi. 

Ensin Jahve olisi muka ollut vuosituhansia ihan hiljaa, sitten päättänyt kirjoituttaa kirjan ja sen jälkeen lopettaa kirjallisuuden kustantamisen kokonaan. Tällä perusteellako pitäisi pitää muinaisen maailman kirjoituksia nykyaikaan sopivina? Ei onnistu senkään perusteella, että nuo aavikkobarbaarit olivat kaikin puolin niin barbaarisia, että heidän barbariansa on nykyaikana kriminalisoitu.

Ohjelman alkupuolella Mäkilä, Turunen ja Nummela ovat suivaantuneita, että Raamattua pidetään kirjana muiden kirjojen joukossa. Mutta kun Raamattu on ihan tavallinen kirja!

Jos Raamattua pidetään muuna kuin ihmisten ihmisille kirjoittamana kirjana, se vaatisi jo epätavallisen vahvoja todisteita siitä, että a) jokin jumala on olemassa, b) tuo jumala on juuri Raamatun jumala ja c) Raamatun jumala jollakin todennettavalla tavalla olisi inspiroinut Raamatun kirjoittajia. Lisäpremissinä voidaan esittää, että Raamatun jumala olisi puhunut totta. Juuri eilisessä postauksessani esitin kuinka jo aivan Raamatun mukaan Jumala toistuvasti valehteli.

Ei tule onnistumaan, eikä Mäkilän ja Turusen asemaa paranna lainkaan se, että he väittävät ihmisen ymmärryksen olevan puutteellinen mitä tulee Raamatun ymmärtämiseen. Juuri muutamaa minuuttia aiemmin he sanoivat, että Raamattu kirjoitettiin aikansa ihmisille, joten pelkkä Raamatun lukeminen on riittävät peruste Raamatun ymmärtämiselle. Mäkilän ja Turusen kaltaisia apologeettoja ei tarvita mihinkään.

Kun lukee Raamatun kannesta kanteen, niin on helppo huomata, että Raamattu erehtyy aina.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti