Sielunhoitoterapeuttista puoskarointia Seinäjoella

Kristillisdemokraattien äänenkannattajassa KD-lehdessä (verkkojulkaisussa) oli 11.10.2015 päivätty juttu otsikolla: Sielunhoitoterapeutteja kannattaisi hyödyntää seurakunnissa.

Kyseessä on taas yhden sortin puoskarointi.

Premissinä on, että ihmisellä olisi sielu. Jutussa ei sentään väitetä, että tuo sielu olisi jollain tavalla materiasta riippumaton autonominen entiteetti. Tällainen oletus (tai varaus) on kuitenkin syytä tehdä, koska kyseessä on kristillisessä julkaisussa julkaistu kirjoitus. Sielun olemassaolo on tässä tapauksessa itsestäänselvyys, jota ei kaiketi edes kyseenalaisteta.

Koko sielunhoitoterapian lähtökohta on, että ihminen on synnynnäisesti jotenkin sairas, vaikka mitään ei sitä olekaan. Sairastunut entiteetti olisi tässä tapauksessa juuri tuo materiasta riippumaton sielu. Sairaudelle on oikein annettu nimikin – synti. Synti ei nyt vain mitenkään ole diagnoosia koskien suurella varmuudella olemattoman sielun sairastavuutta.

Kun ihminen on saatu uskoteltua – tai pahimmassa tapauksessa pakotettua – sairastavansa, niin lääkkeeksi olemattomaan sairauteen tarjotaan uskomushoitoa – sielunhoitoterapiaa – joka on teholtaan yhtä kehnoa kuin homeopatia.

Homeopatiaa sentään usein käytetään diagnosoitujen sairauksien hoitoon, mutta sielun sairauksia ei vain voi olla ennen kuin jonkin sielun olemassaolo voidaan verifioida.

Psyykkiset sairaudet taas ovat aivan oikeita sairauksia, jotka pohjaavat materian liikkeisiin – esim. aivojen sähkökemialliseen toimintaan. Psyykkisiä sairauksia voidaan hoitaa lääkkeillä tehostettuna toiminnaltaan testattuihin terapiamuotoihin.

Kun ihmisen psyykellä aletaan leikkiä ”sielun” nimissä on kyse vain ja ainoastaan puoskaroinnista. Suggestioherkät ihmiset ovat alttiita kaikenlaiselle huuhaalle homeopatiasta sielunhoitoterapioihin. Jo pelkkä uskonnollinen usko perustuu harhaan ja harhaisuuteen. Tilanne vain pahenee sielunhoitoterapialla.

Jutussa mainitun sielunhoitoterapian on kehittänyt pastori Seppo Jokinen ja Seinäjoella terapiaa antaa kätilö ja sairaanhoitaja Pirjo Rautio.

Jutussa sanotaan: Suomen ACC:lta saatu arviointi Raution osaamisesta on takataskussa sellaisia tilanteita varten, joissa on pitänyt kertoa, mihin sielunhoitoterapeutin taidot perustuvat.

ACC: kotisivuilla sanotaan tästä yhdistyksestä: Suomen ACC kokoaa yhteen kristillisen terapian ja sielunhoidon alalla toimivia henkilöitä ja yhdistyksiä sekä kehittää ja edistää kristillistä terapiaa ja sielunhoitoa Suomessa…Suomen ACC kehittää yhdistyksen toiminnassa mukana oleville yhteisesti hyväksyttyjä kriteereitä kristilliseen terapiaan ja sielunhoitoon. Suomen ACC tarjoaa sekä sielunhoidon koulutukselle että koulutuksen käyneelle henkilölle mahdollisuutta ulkopuoliseen arviointiin eli kreditointiin. Arviointi tapahtuu vertaamalla koulutusta tai yksilöä Suomen ACC:n laatimiin kriteereihin.

Tuo edellä oleva viittaa juuri puoskarointiin. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä esimerkiksi Hannu Lauermalla olisi sanottavaa asiasta.

KD-lehden jutun voi lukea tuolta:

http://www.kdlehti.fi/2015/10/11/sielunhoitoterapeutteja-kannattaisi-hyodyntaa-seurakunnissa/