Raamattukritiikkiä 31.10.2015

Val 4:1 – 5:22

Raamatullista kannibalismia: 10. Armeliaat vaimot keittivät omin käsin lapsiaan: Nämä tulivat heille ruuaksi tyttären, minun kansani, sortuessa.

Valitusvirsienkin kirjoittajat osoittautuvat ankeuden apostoleiksi.

Heb 2:1 – 18

7. Sinä asetit Hänet vähäksi aikaa enkeleitä alemmaksi,[mutta sitten] seppelöit hänet kirkkaudella ja kunnialla, alistettuasi kaiken hänen jalkojensa alle.

ja

9. Hänet, Jeesuksen, joka vähäksi aikaa oli asetettu enkeleitä alemmaksi, me näemme kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien puolesta maistanut kuolemaa.

Paavali hourailee Jeesuksesta ja enkeleistä. Näiden olioiden olemassaoloa ei pystytä verifioimaan, joten on todennäköisempää, että Paavalilla on vääristynyt realiteettien taju kuin se, että Paavali viittaisi reaalimaailmassa olemassa oleviin olioihin.  Lisäksi ajatus ihmisuhrin välttämättömyydestä on aika irvokas; varsinkin kun ihmisuhri olisi armon osoitus.

Snl 26:23

23. Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa on lipevä puhe häijyn ihmisen suussa.

Sopii lähes kaikkiin evankelistoihin.

Jumaluskon epäeettisyys lyhyesti

Tehdään kaksi oletusta: a) Jumala on olemassa, ja b) Raamattu on kirjaimellisesti totta.

Sitten esitän hypoteesin: uskovat eivät kykene eettisesti kestäviin tekoihin johtuen uskostaan Raamatun jumalaan.

Uskovat mielellään väittävät, että kaikki mitä Jumala käskee, on hyvää. Tällöin Jumalan ulkopuolella on jokin hyvyyden kriteeri, johon Jumalan käskyä verrataan. Jos taas Jumala ensin tarkastelee, mikä on hyvää käskyn kohteella, niin jälleen hyvyys on jotakin Jumalan ulkopuolista. Molemmissa tapauksissa hyvyys on käsitteellisesti paljon velvoittavampaa kuin yksikään Jumalan käsky.

Uskovat toisinaan yrittävät kiemurrella pois heidän kannaltaan kiusallisesta Jumalan epäpätevyydestä koskien etiikkaa koskevia argumentteja väittämällä, että Jumala on oikotie eettiseen hyvään. Tässäkin tapauksessa uskovat häviävät: hyvä on universaalikäsite, pätevät eettiset käsitteet ovat universaaleja, joten Jumala oikotienä eettisen hyvään ei ole, eikä voi olla, universaali. Jumalan käskyillä ei ole siis mitään velvoittavuutta, koska hyvän kriteerit ovat Jumalan käsityskyvyn ulkopuolelta poimittuja, eikä Jumalan käskyillä ole eettistä universaalisuuta. 

Vaikka Jumala olisi olemassa, moraali (tavat ja tottumukset) ovat Jumalasta riippumattomia.

Raamatussa Jumala moneen kertaan kehottaa tuhoamaan viholliset, tappamaan myös lapset ja raiskaamaan naiset. Jos kaikki, mitä Jumala käskee tehdä, olisi hyvää, niin nämäkin kuvottavat toiminnat olisivat hyviä, mahdollisesti aivan erityisen hyviä, koska juuri Raamatun jumala käskee toteuttamaan kuvottavat teot. Onneksi on jumalan ulkopuolinen kriteeri, jolla tekojen hyvyyttä voidaan arvioida. Sekulaarit lait ovat velvoittavia, eivät Jumalan mielivaltaiset käskyt.

Eettisin teko, mitä ihminen on voi tehdä, on informoida uskovaa hänen jumaluskonsa epäeettisyydestä. Jokaisella ihmisellä on riittävät kyvyt arvioida Jumalan käskyjen epäeettisyyttä. Jumalan käskyt synnyttävät vihamielistä käyttäytymistä toisia kohtaan, Jumalan käskyt ehkäisevät inhimillisin hyvän universaaliutta, Jumalan käskyjen pitämistä eettisesti kestävinä on petosta ja itsepetosta sekä maagista toiveajattelua.

Jumala eettisesti kestävän hyvän lähteenä on sekä väärä oletus että väärä johtopäätös. Epäeettinen Jumala on jo aiheuttanut liikaa yksilöllisiä ja sosiaalisia haittoja. Onneksi jutun alussa esitetyt kaksi oletusta tuskin ovat totta.

Jumala joutaa tunkiolle!

Raamattukritiikkiä 30.10.2015

Val 2:20 -3:66

Sitten valitetaan väkivallasta:

21. Maassa, kaduilla, makaa nuoria ja vanhoja. Minun neitsyeni ja nuorukaiseni ovat kaatuneet miekkaan. Sinä olet surmannut vihasi päivänä, olet tappanut säälimättä. 22. Sinä kutsuit minun peljättäjäni joka taholta kuin juhlapäivän viettoon. Herran vihan päivänä ei jäänyt pelastunutta, ei pakoonpäässyttä. Jotka minä olin vaalinut ja isoiksi saanut, heidät minun vihamieheni lopetti.

3. Luku on taas valitusta kurjuudesta. Ihme tunari tuo Jahve, kun ei pysty auttamaan kansaansa sen vertaa, ettei näillä olisi aina niin kurjaa.

Mutta jo seuraavassa saadaan taas paskaa niskaan Jahvelta ja ruumiitahan siinä tulee.

Hb 1:1 -14

Tänään piinataan hebrealaisia. Seuraavan Paavali vetää ihan hatusta ja hihasta: 2. Näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassa, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, ja jonka kautta hän on myös luonut maailmat.

Ai niin …ihan unohdin, ettei tämä kirje ollutkaan Paavalin kirjoittama, vaan joku kynäili hänen nimissään.

26:21 – 22

*boring*

Raamattukritiikkiä 29.10.2015

Val 1:1 – 2:19

Raamatullinen ruikutus jatkuu tällä kertaa Valitusvirsien muodossa. Raamatussa huolehditaan aina, että asiat menevät päin vittua.

Heti aluksi kuvaillaan Jahven aiheuttamaa tuhoa, tai jotain sellaista joka kuvitellaan Jahven tekosiksi. Outoja tuholla hekumoijia nuo muinaiset aavikkobarbaarit.

Filemon 1:1 – 25

Paavali se aina löytää uuden piinaamisen kohteen. Tällä kertaa piinataan Filemonia.

Eipä tainnut Paavali arvata minkälaisia yhteiskunnallisia haittoja ja yksilöllisiä tragedioita hänen propagoimansa usko aiheuttaisi. Tässä on mennyt lähes 2000 vuotta Paavalin jälkiä paikkaillessa, eikä projekti ole vieläkään valmis.

Snl 26:20

20. Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa riita.

…mutta kaksi uskovaa saa aina riidan aikaiseksi, eikä riita lopu, vaikka toinen poistuisi paikalta. Raadollista menoa!

Raamattukritiikkiä 28.10.2015

Jer 51:54 – 52:34

Tappaminen jatkuu.

Tiit 2:15 – 3:15

Muistuta heitä olemaan hallituksille ja viranomaisille alamaisia, kuuliaisia, kaikkiin hyviin tekoihin valmiita.

Fundamentalistithan ovat valmiita aika usein tukemaan sadistisimpia tyranneja. Nämä Paavalin haikailemat ”hyvät teot” ovat pääsääntöisesti olleet sosiaalisia haittoja: ihmiset on alistettu noudattamaan itsensä kannalta haitallisia uskonnollisia menettelytapoja. Kaikki tämä vallankäyttö on nimetty kuuliaisuudeksi, vaikka kyseessä on lähinnä sadomasokismi.

Snl 26:18 – 19

*nukahtaa*

Savolaista kansalaistoimintaa papiston tyranniaa vastaan

Miia Kuha on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin Jumalan sanan ylenkatsojat. Rahvaan kirkossakäynti Savossa 1660 -1710. Artikkelista selviää, että savolaiset olivat lopulta aika fiksua porukkaa nousemalla papiston tyranniaa vastaan harjoittamalla kansalaistottelemattomuutta; ts. ihmiset jättivät kirkossakäynnin väliin. Asiaan toki vaikuttivat hankalat kulkuyhteydet, mutta kukapa haluaa mennä papiston kusettavaksi ja nöyryyttämäksi ihan ehdoin tahdoin.

”He eivät tahdo käydä kirkossa eivätkä kuulla Jumalan sanaa”, valitti Kuopion kirkkoherra Staffan Linnaeus seurakuntalaistensa käytöksestä lääninrovasti Johannes Cajanukselle tämän ollessa pitäjässä tarkastusmatkalla vuonna 1671. Jo edellisenä vuonna kirkkoherra oli valittanut suuresta Jumalan sanan ylenkatsomisesta seurakunnassaan, sillä vain melko harvat kävivät kirkossa.

Kuhan mukaan esimerkiksi Kuopion kirkkoherralla oli vaikeuksia saada seurakuntalaisiaan käyttäytymään aikansa puhdasoppisten ihanteiden mukaan. Edelleen kuhan mukaan 1600-luvulla ihmisiä yritetään pakkokeinoin kasvattaa kuuliaisiksi luterilaisiksi. Puhdasoppisuus oli osa valtakunnan virallista ideologiaa ja moraalijärjestelmää, jonka toteuttamiseen ja valvontaan sekä maallinen että hengellinen esivalta. Esivallat toimivat yhteistyössä pyrkiessään yhtenäistämään uskontoa sekä kasvattamaan valtakunnan asukkaista tottelevaisia alamaisia. Tässä työssä kirkkokuri oli keskeinen väline. Näin siis Kuhan artikkelin mukaan.

Mutta ihmisetpä ryhtyivät vastarintaan.

Piispan- tai rovastintarkastukset muodostivat areenan, jolla papiston ja rahvaan vastakkainasettelu esivallan edustajiin ja alamaisiin oli selkeä jo lähtökohtaisesti.

Kirkossakävijöihin kohdistuneet vaatimukset kasvoivat siirryttäessä katolisesta luterilaiseen kirkkoon, sillä heidän piti kuunnella saarnaa hiljaa ja tarkkaavaisina. Vähimmäisvaatimuksena oli kuitenkin, että seurakuntalaisten oli tultava kirkkoon silloin, kun Jumalan sanaa julistettiin.

Jumalanpalvelukseen osallistuminen oli laissa määritelty velvollisuus, ja poissaolo ilman pätevää syytä johti sanktioihin. Jo vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä määrättiin, että niitä, jotka laiminlöivät kirkossakäynnin, tuli ensin kehottaa parannukseen, ja jos se ei tehonnut, rangaista sekä kirkollisella häpeärangaistuksella että maallisessa oikeudessa.

Sellaista, joka kävi kirkossa harvoin tai ei ollenkaan, piti ensin varoittaa kolme kertaa ja lopulta rangaista maallisessa oikeudessa. Pitkään jatkuessaan poissaolo rinnastettiin rangaistuskäytännössä Jumalan vihastuttamiseen kiroamalla kirkossa. Rangaistus oli tällöin suuri sakko, jonka varattomat joutuivat korvaamaan istumalla häpeäpenkissä, tekemällä työpäiviä kirkon hyväksi sekä kärsimällä julkiripin seurakunnan edessä.

Rangaistuksesta tai sellaisen uhasta välittämättä ihmiset fiksusti jättivät menemättä kirkkoon. Kansalaisten aktiivisudesta tuolta ajalta on säilynyt dokumentteja.

Juuri kristinopintaitojen yleisesti heikon tason vuoksi onkin vaikea sanoa, minkä verran kovapäisimmät erottuivat joukosta, kun kehumisen arvoiset suoritukset vaikuttavat olleen harvassa. Esimerkiksi Kuopiossa suurin osa seurakuntalaisista ei osannut 1670-luvun alussa lukea yhtäkään kristinopinkappaletta oikein, ei edes aloittaa Isä meidän -rukousta tai uskontunnustusta.

Ja sitten päästään asiaan:

Kirkosta pois jääminen saattoi olla myös yksi mahdollinen vastarinnan keino. Tottelemattomuus ja laiminlyönnit on nähty aiemmassa esivallan ja alamaisten vuorovaikutusta käsitelleessä tutkimuksessa passiivisena vastarintana. Vastarinnaksi voidaan ainakin osittain tulkita poissaolot piispan- ja rovastintarkastuksista, jotka pohjimmiltaan olivat esivaltojen vallankäytön väline. Tarkastuksilla ei alkujumalanpalvelusta lukuun ottamatta ollut varsinaista uskonnollista sisältöä.

300 vuotta sitten ei oltu kaukana teokratiasta. Sellaiseen paluusta haaveilevat ainakin konservatiivisimmat uskovat. Samaa voidaan kaiketi sanoa karismaatikoista. Omissa uskonnollisissa yhteisöissään he noudattavat vieläkin vuosisatoja vanhoja kontrollikeinoja, mutta mitäpä jotkut ihmiset eivät tekisi vallantunteen takia.

Raamattukritiikkiä 27.10.2015

Jer 51:1 – 53

Jeremia se vaan jaksaa jatkaa väkivaltaista profetiaansa Baabelia vastaan. Ruumiita tulee sekä verta, paskaa ja suolenpätkiä.

Tiit 2:1 – 14

Kuinka vitun vihamielinen Paavali voikaan olla naisia kohtaan? Tässä taas yksi esimerkki:

3. Vanhojen naisten tulee samoin käyttäytyä pyhille sopivalla tavalla, ei panettelijoina, ei paljon viinin orjina, vaan hyvään neuvojina. 4. Heidän tulee ohjata nuoria vaimoja rakastamaan kukin miestään ja lapsiaan, 5. olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hyviä hoitajia, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana tulisi pilkatuksi.

Kontrollikeinoja nuokin ovat, eikä tuollaisesta kontrolliyhteiskunnasta voi seurata mitään hyvää: toisia ihmisiä tarkkaillaan vain kontrollin takia.

9. Kehota palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille vastustelematta mieliksi.

Jos isäntä on typerä ja täysi tunari tai sadistinen tyranni, niin kyllä sellaista tulee vastustaa. Ihmisoikeudet ne ovat palvelijoillakin.

Snl 26:17

zzz…zzz…zzz

Kirkkokännit

Miia Kuha on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin Jumalan sanan ylenkatsojat. Rahvaan kirkossakäynti Savossa 1660 -1710.

Artikkelin hupaisinta antia olivat kirkkokännit; ihmiset tulivat kirkkoon tuhannen pieruissa. Meno oli varmaan aika karismaattista.

Tarkastuspöytäkirjojen merkintöjen mukaan kuopiolaiset olivat jumalattomia, uppiniskaisia ja röyhkeitä ihmisiä, jotka tulivat kirkkoon juovuksissa ja metelöiden, eivät halunneet opetella kristinoppia eivätkä olisi käyneet ehtoollisellakaan, jos eivät olisi pelänneet leimautuvansa

julkijumalankieltäjiksi ja pakanoiksi.

Miten tuo nyt sitten millään tavoin eroaa herätyskokouksesta? Karismaattisuuteen taipuvissa em. käyttäytyminen on ihan tavallista, jopa toivottavaa. Voi sitä älämölöä, mikä monessa seurakunnassa vallitsee.

Saarnamies (yleensä mies) puhuu kielillä; ts. puhuu siansaksaa, yleisö ääntelehtii ja vääntelehtii sekopäisenä, desibelit nousevat. Meno on koomisen hullua ja tällaista pidetään Pyhän Hengen aikaansaannoksena.

Ainahan ne muut ovat jumalattomia. Aina ne muut eivät halua opetella kristinoppia. Aina ne muut ovat jumalankieltäjiä ja pakanoita. Meno jatkuu samanlaisena vuosisadasta toiseen.

Wikipedia sanoo aiheesta mm. seuraavaa:

Kirkkoon tuloa juopuneena pidettiin erittäin paheksuttavana, koska se saattoi aiheuttaa pahaa sekaannusta. Seurauksena oli yleensä jalkapuu tai julkirippi.

Sakkolassa tuli lautamies vuonna 1674 käräjille juovuksissa. Hänet pantiin jalkapuuhun niin pitkäksi aikaa että selviäisi ja lisäksi hänelle määrättiin sakkoja. Samoin kävi Pyhäjärvellä vuonna 1681.

Sauvon pitäjänkokous päätti määrätä sakkoa tai jalkapuuta juopottelusta ja säädyttömästä elämöinnistä toisen talossa sekä häiden kuokkimisesta. Prunkkalassa saattoi 1800-luvun alkupuolella joutua jalkapuuhun, jos salli alle 15-vuotiaiden poikien juopotella ja tupakoida.

Kaikki rangaistukset olivat tietenkin turhia.

Lähteet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapuu

http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia19_kuha.pdf

Raamattukritiikkiä 26.10.2015

Jer 49:23 – 50:46

Taas Jahve jatkaa väkivallalla pullistelua: 26. Siksi sen nuorukaiset kaatuvat sen kaduilla, ja kaikki sotilaat saavat surmansa sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot. 27. Minä sytytän Damaskoksen muurit tuleen, ja se on kuluttava Benhadadin palatsit.

ja lisää:

31. Nouskaa, käykää kansan kimppuun, joka asuu rauhassa ja turvallisena, sanoo Herra. Sillä ei ole ovia eikä salpoja, he asuvat yksinään. 32. Heidän kamelinsa joutuvat ryöstettäviksi ja heidän karjansa paljous saaliiksi. Minä hajotan heidät kaikkiin tuuliin, nuo päälaen ympäriltä kerityt, ja joka puolelta minä tuotan heille turmion, sanoo Herra.

Loput jaksosta on samaa väkivaltaa, joten sitä lienee turha toistaa. Jahve nyt vaan on muinaisten myyttien väkivaltaisin tyyppi, eikä täten ansaitse jumalan titteliä.

Tiit 1:1 – 16

Tällä kertaa Tiitus saa osansa Paavalin sekopäivyydestä.

10. Kurittomia, turhanpuhujia ja eksyttäjiä on näet paljon varsinkin juutalaisuudesta kääntyneiden* joukossa. 11. Semmoisilta on suu tukittava, sillä opettamalla häpeällisen voiton vuoksi sellaista, mitä ei pitäisi opettaa, he villitsevät kokonaisia perhekuntia.

Samalla perusteella Paavalin suu olisi tutkittava. Vielä nykyäänkin jotkut pitävät em. sanan- ja ilmaisunvapauden loukkausta hyvänä. Uskovat saisivat evankelioida, mutta heitä kritisoivien ihmisten suut olisi tukittava. Mikä olisi ollut Paavalin kanta Internetiin?

Snl 26:13 – 16

14. Ovi kääntyy saranoillaan, laiska vuoteellaan.

*hymyilee*

15. Laiska pistää kätensä vatiin viitsimättä viedä sitä takaisin suuhun.

*nauraa*

Uskovat eivät voi edes riittävällä varmuudella tietää mitään

Nollahypoteesi: Uskovat eivät voi tietä varmuudella mitään.

Tarinan voi kertoa esimerkiksi näin:

On henkilö y ja toinen henkilö, muukalainen y. Henkilö x haluaa tietää missä päin on pohjoinen. Muukalainen y:llä on mukanaan kompassi, jota hän ei halua näyttää x:lle. Y kertoo x:lle, missä päin on pohjoinen.

X:n kannalta tilanne on seuraava: a) kompassi toimii ja y puhuu totta. Tästä x ei voi olla varma. b) kompassi on rikki, mutta y puhuu totta rikkinäisen kompassin näyttämän suunnan mukaan. Tätäkään x ei voi tietää. Lopulta vaihtoehto c) kompassi on rikki ja y valehtelee suunnan. Tätäkään x ei voi tietää.

X ei voi mitenkään saada y:ltä luotettavaa tietoa. Tässä on analogia Jumalaan, jota edustaa y.

Koska y ei suostu näyttämään kompassia, niin x voi tarkistaa ilmansuunnan esim. auringosta päiväsaikaan ja tähdistä yöllä. Näin taas toimii metafyysinen naturalismi, joka tuottaa validia ja relevanttia tietoa x:lle.

Lopulta voidaan todeta y voi a) valehdella aina, b) puhua aina totta ja c) valehdella toisinaan mutta toisinaan puhuu myös totta. Koska y on näin epäluotettava, tulee suhtautua erittäin skeptisesti väitteeseen, jos y sanoo puhuvansa aina totta.

Tarinan voi kertoa myös näin:

Uskova asuu Godlandiassa. Siinä maassa kaikille asukkaille on vakuutettu, että Jumala vaikuttaa ihan kaikkeen maailmassa, aivoihin tai johonkin aivojen osa-alueeseen.

Henkilö y katselee kuuta, mutta y ei voi koskaan olla varma antavatko hänen aistinsa luotettavaa tietoa kuusta; tai prosessoivatko hänen aivonsa kuun oikealla tavalla.

Kuu itsessään voi olla Jumalan tuottama harha, kuu voi olla havaittu oikein, mutta jumala on vaikuttanut y:n aivoihin siten, että kuu ilmenee y:lle esimerkiksi juustona. Y ei koskaan voi olla varma milloin Jumala vaikuttaa mihinkin ja millä tavoin. Täten y voi koskaan saada luotettavaa tietoa ympäristöstään. Tosin Jumala voi juuri sillä hetkellä olla vaikuttamatta yhtään mihinkään, mutta tämä ei paranna y:n havaintojen luotettavuutta. Kaikki Godlandian asukkaathan oli saatu vakuuttuneiksi siitä, että Jumala vaikuttaa aina ja kaikkialla. Täten oikeakin tieto ympäristöstä on epävarmaa.

Henkilö x asuu Naturlandiassa. Kukaan Naturlandian asukkaista ei pidä mitään Jumalaa millään tavoin relevanttina.

X katsoo kuuta ja voi luottaa siihen, että hänen havaintonsa kuusta ovat luotettavia, kun ne ovat konsistentteja ja koherentteja aikaisempien havaintojen kanssa. Myös muiden Naturlandian asukkaiden havainnot ovat koherentteja ja konsistentteja x:n havaintojen kanssa.

Toki Godlandian jumala voi vaikuttaa Naturlandian asukkaisiin, mutta metafyysisen naturalismin mukaan jumalhypoteesi on turha hypoteesi. Ympäristöä voidaan tutkia naturalistisesti eikä Naturlandian asukkailla ole ainuttakaan perustetta sille, etteikö heidän havaintoihin perustuva tietonsa kuusta olisi luotettava.

Kummanko tieto on luotettavampaa?

Ahvion arveluttava lähteiden käyttö

Ahvion lähteiden käyttö on lievästi tarkoitushakuista; toisinaan jopa koomista. Edellisessä blogipostauksessaan hän käytti lähteenään mm. toista blogia ja jopa toimittajan tekemää mielipidekirjaa. Varsinaisiin tieteellisiin julkaisuihin ei juuri viitattu.

Tällä kertaa (25.10.2015) mm Legatesin ja Van Kootenin ”tutkimus” löytyy Cornwall Alliancen sivuilta. Puulaakin koko nimi kuuluu Cornwall Alliance For the Stewardship of Creation. Kuten nimestä voi päätellä, kyseessä kreationistien ja muiden konservatiivisten kristittyjen julkaisu. Ko. instituutti on läheinen taas konservatiivisen ”think tankin” Heritage Foundationin kanssa.

Lisätietoja em. puulaakeista tuolta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Cornwall_Alliance

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Heritage_Foundation

Kumpikaan puulaaki ei tuota tieteellistä tutkimusta muuta kuin pseudotieteenä, jonka on osuttava yksiin evankelisten amerikkalaisten rahoittajatahojen (esim. Kochin veljekset, Koch Industries) päämäärien kanssa. Sellainen päämäärä on esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kulutuksen ylläpitö ja edistäminen.

Ahvion viittaus Eija-Riitta Korholaan johtaa Korholan kotisivuille. Tämäkään ei täytä tieteellisen julkaisun kriteereitä.

Ahvion lähde siitä, että venäläiset rahoittavat amerikkalaista ”vihreää” liikettä, johtaa taas Freebeaconin sivuille. Kyseessä on verkkojulkaisuja, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Freebeacon julkaisee juttuja esim. todentamattomista salaliitoista.

Juha Ahvio, viimeistään tohtoriopintojen yhteydessä sinulle takuulla kerrottiin, että jos pääsyä originaaleihin lähteisiin ei ole, niin sekundaarisiin lähteisiin tulee suhtautua varauksellisesti.

Ahviolle jää 12000 tutkimuksesta käyttöönsä 3%. tutkimuksista, kun taas minun näkökuntaani puolustaa 97% oikeista tieteellisistä tutkimuksista koskien ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. 11640 tutkimusta on siis pelkkä salaliitto tms. ainakin Ahvion maailmassa. Hmm…

Ahvio puolustaa viimeviikkoista flippaustaan

Tänään 25.10.2015 Patmoksen Juha Ahvio puolustaa viikon takaista totaalista flippaustaan. Näille ”uskonsankareille” näyttää olevan aivan mahdotonta myöntää, että jutut menivät överiksi.

Kirjoitin aiheesta Patmoksen sivuilla Ahvion jutun kommenttiosuuteen seuraavasti:

Ahvio kirjoitti:

"...asiaa oikeasti tutkivat ihmiset eivät suinkaan ole vakuuttuneita ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen."

Minä kirjoitin;

Totta, mutta kun tarkastellaan ilmastonmuutostutkimuksen meta-analyyseja, niin vain 97 prosenttia tutkijoista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Tämä kyllä täyttää jo konsensuksen kriteerit.

Guardian lehti-jutun voi lukea tuolta:

http://www.theguardian.com/environment/climate-consensus-97-per-cent/2013/may/16/climate-change-scienceofclimatechange

Guardian jutun tausta-artikkelina on ollut mm. tämä:

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/8/2/024024

Meta-analyysi käsitti 12000 tutkimusta.

Tieteen kannalta on tosin valitettavaa, että monet uudet merkittävät tutkimusjulkaisut ovat maksumuurin takana.

Vasta sitten selvisi, että Patmos tarkistaa julkaistut kommentit. Saa nähdä julkaistaanko asiallinen kommenttini. (Julkaistiin se. Saa nähdä kuinka kauan pysyy siellä?)

Ahvio kirjoitti:

Totuuden ja todellisen luonnontieteellisen tiedon arvostaminen edellyttää – yhtä hyvin kristittyjen kuin muidenkin kohdalla –, että väitteelle ihmisperäisestä ilmastonmuutoksesta ei anneta absoluuttisen uskonnollisluonteista totuuden asemaa varsinkaan silloin, jos ja kun ei ole sitovaa näyttöä siitä, että se olisi tosi tai ainoa mahdollinen selitys.   

Ahvion argumentin kannalta on katastrofaalista, että metodologinen naturalismi antaa luotettavimpia tuloksia. Toista yhtä luotettavaa vastaavaa tieteenfilosofista menettelyä ei ole löydetty. Uskonnollisluonteisilla totuuksilla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Sellaista käyttävät vain kreationistit ja salaliittoteoreetikot yrittäessään vääntää tieteelliset tulokset omaan agendaansa sopiviksi.

Mikä muuten mahtaa Ahvion mielestä olla sitova näyttö? Sitä Ahvio ei missään vaiheessa kerro. Tuo ym. meta-analyysi kyllä riittää jo sitovaksi näytöksi.

Luonnontieteiden aloilla ei kuitenkaan juuri mikään ole ”vedenpitävästi” tai absoluuttisesti eli ei-väiteltävissä olevasti todistettu.

Tässä juuri on tieteellisen metodin ylivoimaisuus. Debatti johtaa uusin hypoteeseihin, joita voidaan puolestaan testata. Ahviota saattaa harmittaa se, että hänen hypoteesinsa testataan ja tästä seuraa, että ne ovat pääsääntöisesti epätosia; parhaimmassakin tapauksessa todentamattomia. Raamatulliset ilmoitukset asioiden tilasta eivät ole absoluuttisia nekään: myös niitä voidaan arvioida metodologisen naturalismin puitteissa. Ei ole mitään validia perustetta sille, että Raamattuun tulisi suhtautua muulla tavalla kuin tutkimuksen objektina.

Tämän jälkeen Ahvio kommentoi pitkälti viikon takaisin juttunsa kommentteja.

Ahvio kirjoituksen voi käydä lukemassa tuolta:

http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/754/jatkoa_ilmastonmuutoskeskustelulle/7382?comments_comment=7382#comments_comment_7382

Raamattukritiikkiä 25.10.2015

Jer 48:1 – 49:22

Jeremiaan väkivaltafantasiat alkavat jo tympiä pahasti. Heppu ei tunnu pääsevän millään juttunsa loppuun.

Häijy Jahve tekee tuhojaan: 8. Hävittäjä tulee jokaiseen kaupunkiin, yksikään kaupunki ei pelastu. Laakso hävitetään ja tasanko tuhotaan, kuten Herra on puhunut.

Lisää väkivaltaa: 15. Mooab hävitetään, sen kaupunkeihin hyökätään, ja sen parhaat nuorukaiset joutuvat surmattaviksi, sanoo Kuningas, Herra Sebaot on hänen nimensä.

Miten tämä on todennettavissa? 13. Minä olen näet vannonut itseni kautta, sanoo Herra. Ettei vaan Jahve puhuisi palturia? Jeremia sitten välittää nämä Jahven ”vannomiset” primitiivisille ihmisille.

2 Tim 4:1 – 22

Jeesuskin uhkailee väkivallalla; tällä kertaa Paavalin sanomana: 1. Minä todistan sinulle vakavasti Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva elävät ja kuolleet.

Täytyy olla aika häiriintynyt ihminen, joka pitää tuollaista Jeesuksen toimintaa esimerkillisenä. Taas on keinovalikoima kovin rajoittunut: väkivalta tuntuu olevan ainoa ratkaisu mihin tahansa.

Jakeissa 6-8 Paavali hekumoi odottavalla marttyyrikuolemalla. Tässä tapauksessa väkivaltainen kuolema on jollain typerällä tavalla arvokkaampi kuin kuolema vaikka keuhkokuumeen takia. Sellainen mentaliteetti on aiheuttanut pelkkiä haittoja.

Snl 26:9 – 12

11. Kuin koira, joka palaa oksennukselleen, on typeryyksiään uusiva tyhmä.

Sopii erityisen hyvin Raamatun jumalaan, joka on mokannut kaiken luomisesta lähtien.

Runkkarit, kuukautiset ja puhdistautumisriitit

Pelastussanoman Jarmo on julkaissut sivuillaan seuraavan pätkän:

En ole mikään lääkäri mutta ei minun tarvitsekaan olla, koska minulla on Raamattu.
Moni miettii mitä tapahtuu miljoonille siittiösoluille ja että pitäisikö miehen itsetyydytykseen tai ehkäisyvälineiden käyttöön suhtautua kuinka synnillisesti. Naisen itsetyydytys sen sijaan olisi kaiken järjen mukaan jollain tapaa ok. koska munasolun irtoaminen ja kuukautiset ovat Raamatun mukaan vain seitsemän päivän saastaisuuden merkki. Nainen siis olkoon saastainen 7 päivää kuukautisten aikaan. Näin olleen ei siinä miehen puoleltakaan sen enempää voida puhua muusta, joten samoin miehen pitäisi olla saastainen jos uhraa elävät siittiöt kondomissa tai wc paperin mukana viemäriin. Olemme saastaisia Jumalan edessä joka tapauksessa, joten miksi murehtisimme tätä tämän enempää. Sillä millä sinä itseäsi ja muita mittaat, sillä sinua mitataan.

Mitä minä juuri luin? Jarmo, nyt on vuosi 2015 jaa, joten odottaisi sinunkin tietävän joitakin biologiaan ja ihmisen fysiologiaan liittyviä faktoja. Niitä et kyllä löydä Raamatusta.

Mitä tuo Jarmon jutun ensimmäinen virke tarkoittaa? Raamattuko pätevämpi opas vaikka suonikohjujen hoitoon kuin ihan oikealta lääkäriltä (ei siis miltään puoskarilta) saadut ohjeet? Raamattu ei puhu mitään suonikohjujen leikkaushoidoista, eikä kyllä paljon mistään muustakaan todennettavissa olevasta lääketieteellisestä seikasta muuta kuin vuosituhansia vanhojen aavikkobarbaarien uskomusten näkökulmasta. Nuo näkökulmat ovat järjestäen epätosia.

Jassoo, nainen on sitten seitsemän päivää saastainen masturboituaan. Tästä aiheesta on kirjoitettu tässäkin blogissa. Jutun voi käydä lukemassa tuolta:

http://ateistinajatushautomo.blogspot.fi/2015/07/absurdia-raamattua-kuukautiset-ja.html

Miksi naiset eivät enää uhraa kuukautisten jälkeen kyyhkysiä? Se olisi jo aika absurdia, mutta Raamattu onkin aika absurdi teos. 

Tuosta Pelastussanoman jutusta saa sen vaikutelman, että nainen selviää masturboinnista vähäisemmillä rangaistuksilla kuin mies. Tämä sen takia, että jonkin käsittämättömän päättelyketjun mukaan yksi ”hukkaan heitetty” munasolu kuukaudessa ei ole lainkaan niin paha juttu kuin miljoonat ”hukkaan heitetyt” siittiöt.

Jarmo ehkä ihan oikeasti ajattelee (tai sitten vain trollaa), että kondomissa olevat liemet tai runkut vessapaperissa tekevät miehestä jollakin tapaa saastaisen. Mikä mahtaa olla tähän ilmiöön liittyvä mekanismi?

Taitaa Jarmo tuntea huonoa omaatuntoa masturbaatiosta. Ei huolta, Jarmo keksii näppärän keinon: kaikki ovat saastaisia Jarmon oman jumalan mielestä. Mitä näyttöä Jarmolla on asiasta? Ei tietenkään mitään muuta kuin tuo Jarmon niin hellimä Raamattu. Ei siis kannata murehtia.

Niinpä! Masturbaatiosta ei todellakaan kannata murehtia. Jokainen voi olla iloinen runkkari. Ei siitä sen kummempaa seuraa. Joillekin on vain muodostunut pakkomielteeksi jos jonkinlaiset Raamatun jumalan masinoimat irvokkaat rangaistukset niinkin harmittoman asian kuin masturbaation takia.

Miten ihmeessä rangaistukset liittyvät tyypillisesti seksuaalisuuteen? Kansanmurhastakin selviää vähemmällä.

Raamattukritiikkiä 24.10.2015

Jer 44:24 – 47:7

Jahve jatkaa isotteluaan: 27. Minä valvon, mutta heille onnettomuudeksi, ei onneksi. Jokainen Juudan mies, joka on Egyptin maassa, on tuhoutuva miekkaan ja nälkään, kunnes heistä on tullut loppu.

Taas kerran väkivalta on Jahven ratkaisu ongelmiin. Onpa rajoittunut olio!

Loput jaksosta on sitten väkivallalla uhkaamista.

2 Tim 2:22 – 3:17

Paavali pitää itseään aivan esimerkillisenä heppuna:

10. Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, elämäntapaani, pyrkimystäni, uskoani, kärsivällisyyttäni, rakkauttani, kestävyyttäni 11. vainoissa ja kärsimyksissä, jollaisia tuli osakseni Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Millaisia vainoja olenkaan kärsinyt! Kaikista Herra on minut pelastanut.

Tämän jälkeen Paavali paaluttaa uskovien marttyyri-syndrooman osaksi teologista höpinäänsä seuraavasti: 12. Kaikki, jotka haluavat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi. Tästä on ollut seurauksena, että kristityn täytyy tuntea itsensä vainotuksi ollakseen hyvä kristitty. Jonkin hieman vinksahtaneen päättelyketjun tuloksena uskova tuntee olevansa oikeassa, jos häntä vainotaan. Jos ko. uskovaa ei vainota, hän hakeutuu tilanteisiin, joissa voi kokea itsensä vainotuksi ja täten oikeuttaa perusteettoman uskonsa.

Snl 26:6 – 8

6. Jalat altaan katkaisee ja saa juoda vääryyttä se, joka lähettää sanan tyhmän mukana.

Ei siis pidä luottaa tämänkään sananlaskun kirjoittajaan.

Niikon ja Lindströmin perseilyä Eduskunnassa

Kun Eduskunta keskusteli sukupuolineutraalin avioliittolain toteutukseen liittyvistä lakimuutoksista, saimme jälleen todistaa muutaman uskovan kansanedustajan idiotismia. Toivottavasti he jatkavat samaan malliin, niin uskontojen merkitys julkisen vallan yhteydessä tulee lopultakin tarpeettomaksi.

Mika Niikko (ps) julisti:

Erityisesti vetoan meidän pää- ja ulkoministereihimme. Pääministeri Sipilä, ulkoministeri Soini, olette molemmat tunnustavia kristittyjä, ja tiedostatte aivan varmasti, että Jumala on korottanut teidät tähän tehtävään juuri tätä aikaa varten. Missä on teidän jumalanpelkonne? Missä ovat teidän uskonne juuret – ihmisten mielipiteissä vai Jumalan sanassa? Niikko kyseli tunteikkaasti.

Jos Sipilä ja Soini ovatkin sitä mieltä, että heidän uskonsa ei saa haitata viranhoitoa? Tällöin Niikko on totaalisen väärässä (kuten onkin). Pääministerillä ja ulkoministerillä on lakisääteisiä velvoitteita. Jos jokin uskonnollinen vakaumus haittaa näiden lakisääteisten tehtävien suorittamista, niin usko joutaa mennä.

Oikeusministeri Jari Lindströmin perseily on uskon haitoista hyvä esimerkki:

Arvoisa puhemies, tässä lyhyesti vastahakoisen ministerin esittely. Suhtaudun itse tähän asiaan… minun kantani ei ole muuttunut mihinkään itse asiaan - tähän lakiin, mutta velvollisuuteni on tämä esitellä ja tulen tänne enkä puun takaa huutele. Toivon, että kunnioitatte tätä päätöstä, Lindström sanoi.

Jos oikeusministeri päästelee tällaisia möläytyksiä, niin oikeusministeri tulee vaihtaa. Jos Eduskunnan puhemies sallii tällaisen käytöksen, puhemies tulee vaihtaa.

Uuden Suomen mukaan sitten tapahtui seuraavaa:

Moni kansanedustaja kummasteli, miten uskonnollisten yhteisöjen suhtautuminen ja uskonnolliset näkökulmat kuuluvat lainsäädännölliseen keskusteluun eduskunnassa. Myös evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen myönteinen suhtautuminen avioliittolain muutokseen nostettiin esille.

Kansanedustaja Sari Multala tylytti Niikkoa ihan oikeutetusti:

Tässä ei ole kysymys mistään "niin kutsutuista ihmisoikeuksista" vaan nimenomaan ihmisoikeuksista, ihmisten tasavertaisesta kohtelusta. Se, miten uskonnolliset yhteisöt suhtautuvat tähän lainsäädäntöön, ei mielestäni kuulu tähän saliin. Täällä me päätämme lainsäädännöstä.

Kansanedustaja Timo Harakka taas sanoi Niikolle:

Puolueenne on yleensä huolissaan siitä, että äärimmäinen uskonnollinen retoriikkaa saa poliittisia sisältöjä. Mielestäni se ei kuulu tänne eduskuntaan, oli uskontokunta mikä hyvänsä.

Tämä Mika Niikko on se helluntailainen kansanedustaja, jolla on kaikista kansanedustajista eniten rikostuomioita. 

Toivottavasti pian päästään siihen, että julkisen vallan yhteydessä uskonnoilla ei ole mitään sananvaltaa. Ensin voitaisiin erottaa kirkko ja valtio toisistaan. Sitten voitaisiin poistaa uskonnollisten yhteisöjen erikoisoikeudet. Näitä yhteisöjä tulee kohdella kuten voiton tuottamiseen tähtääviä yrityksiä.

Ei perseilyllle! Ei uskonnoille!

Aiheesta lisää tuolta:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/129583-paaministeri-sipila-jumala-korotti-teidat-tahan-tehtavaan-tama-puhe-kuohutti

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/129547-sukupuolineutraali-avioliitto-tuli-taas-eduskuntaan-tassa-vastahakoisen-ministerin

Raamattukritiikkiä 23.10.2015

Jer 42:1 – 44:23

Jeremia ei millään tunnu pääsevän tarinansa loppuu. Samaa paskaa vatkataan päivästä toiseen.

Taas uhataan väkivallalla. Jotta päivittäin tappamisen kiintiö tulisi täyteen, niin tänäänkin Jahve tappaa ja tapattaa joukon ihmisiä.

12. He kaikki tuhoutuvat siellä. Egyptin maassa he kaatuvat miekkaan, kuolevat nälkään, pienimmästä suurimpaan asti he kuolevat miekkaan ja nälkään. He tulevat kiroukseksi ja kauhistukseksi, kiroussanaksi ja häväistykseksi. 13. Minä rankaisen miekalla, nälällä ja rutolla niitä, jotka asuvat Egyptin maassa, kuten rankaisin Jerusalemia.

2 Tim 2:1 -21

Paavalin perusteeton väite: 11. Tämä sana on varma: jos olemme hänen kanssaan kuolleet, me saamme hänen kanssaan myös elää. Konditionaalia ei käytetä, jos jokin asia on varma.

Paavalin perusteeton väite: 13. Jos olemme uskottomia, hän pysyy kuitenkin uskollisena, sillä hän ei saata kieltää itseään. Miten tuo nyt on millään tavalla välttämätöntä ja millä perusteella?

Snl 26:3 – 5

3. Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään.

Täysin tavanomaista raamatullista yllytystä väkivaltaan.

Raamattukritiikkiä 22.10.2015

Jer 39:1 – 41:18

Vidoinkin päästään siihen, että Jerusalemin valloitetaan takaisin. Tämäkin asia piti sitten kertoa Raamatussa totuuden vastaisesti. Valloitus ei todellisuudessa ollut väkivaltainen. Israelilaiset palailivat entisille asuinsijoilleen aika rauhallista.

Mutta kuten on jo tähän mennessä huomattu, Raamatun kirjoittajilla oli pakkomielteinen suhtautuminen väkivaltaan: mitä enemmän väkivaltaa sen parempi. Niinpä he kirjoittivat kertomuksiin juttuja väkivaltaisesta Jahvesta, joka oikeutti heidän oman väkivaltansa. Tässäkin suhteessa Raamattu on huijaus.

Niinpä päitä putoilee tässäkin jaksossa.

2 Tim 1:1 -18

Paavali jatkaa Timoteuksen piinaamista jo toisella kirjeellä. Paavali yrittää saada Timoteuksenkin omaksumaan omat harhansa.

Snl 26:1 -2

1. Kuin lumi kesällä ja sade elonaikana on kunnian antaminen tyhmälle.

Niinpä kunniaa ei tule antaa yhdellekään uskovalle, koska he pitävät epätosia asioita tosina. Ja se on tyhmää!

Raamattukritiikkiä 21.10.2015

Ei vittu, Jeremia höpisee joka päivä jumalansa kanssa. Aika häiriintynyt heppu. Sellainen on oire mielisairaudesta, mutta kun kyse on uskonnosta, niin sula hulluus muuttuukin tavoittelemisen arvoiseksi hyveeksi.

Jeremia heitetään kaivoon (*nauraa*), mutta heppu pelastetaan kaivosta. Jeremia ei silti opi mitään vaan haastaa riitaa kaikkien kanssa. Niinhän nuo uskovat aina tekevät: haastavat riitaa. Sitten kun heidän juttujaan pidetään hölmöinä, niin haastavat riitaa entistä enemmän. Niin se homma jatkuu.

1 Tim 6:1 – 21

Paavali oikeuttaa orjuuden jotenkin jumalallisena: 1. Palvelijoina ja orjina alistussuhteessa* olevat osoittakoot isännilleen kaikkea kunnioitusta, ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.

Niinpä kristinuskon paavalilainen teologia loukkaa ihmisoikeuksia. Samoin kyllä tekee oletetun Jeesuksen oletettuihin höpinöihin pohjautuva teologia. Koko Raamattu on niin vihamielinen kirja, ettei siitä ole oppaaksi ihmiskunnalle missään asiassa (paitsi jo haluaa loukata ihmisoikeuksia).

Lopulta Paavali kehottaa taas epärehellisyyteen:

20. Talleta, Timoteus, se, mikä sinulle on uskottu. Vältä tiedon nimellä kulkevan valetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä.

Paavalin juttuihin ei sisälly mitään tietoa vaan pelkkiä harhaisia uskomuksia. Näitä harhoja sitten kehotetaan vaalimaan. Onpa epärehellistä touhua!

Snl 25:28

*haukottelee*

Kotikoulun desantit - silkkaa terrorismia

Jo jonkin aikaa on pitänyt kommentoida sivustoa, jolta löytyy aika häiriintynyttä settiä ja shittiä. Sivusto on tämä:

http://kotikoulu.net/

Tuolla mainitaan, että Suomessa käy kotikoulua noin 300 lasta. Hyvä että niin vähän , sillä sivuston perusteella ”kotikoulu” on aivan jotain muuta kuin elämässä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimista. Kotikoulu perustuu uskonnolliseen indoktrinointiin ja siitä ei seuraa mitään hyvää. Uskonnon uhrit ry saa taas uusia asiakkaita.

Sivustolla väitetään seuraavaa:

Uuden liiton kansalla on kuitenkin yksi piirre ratkaisevasti erilainen kuin vanhan liiton kansalla: meillä on tehtävänä saavuttaa uusia ihmisiä Jumalan kansaan, nyt se on avoin kaikille. Siksi samanlainen pelkästään eristäytymiseen pohjautuva filosofia ei enää päde. Kuitenkin Jumala haluaa, että säilytämme oman identiteettimme ja pohjaamme elämämme siihen, että kuulumme Jumalalle ja rakastamme häntä. Siksi on ongelmallista, jos teemme lastenkasvatuksessa ”yhteistyötä” maailman eli ”pakanakansojen” kanssa. Meidän tulee kyllä soluttautua maailmaan ja vaikuttaa siellä, mutta niin, että oma lähteemme pysyy Jumalassa. Siksi soluttautuminen vaatii viisautta. Asetelman tulisi kasvatuksessa olla se, että me tarjoamme maailmalle hyvää kasvatustamme – ei niin, että me olemme vastaanottavalla kannalla!

Tuo termi ”soluttautuminen” herättää samanaikaisesti sekä hilpeyttä että pohjatonta vastenmielisyyttä kotikoulu.net – sivuston toimintatapaa vastaan. Nämä soluttautujat ovat kuin sodanaikaisia desantteja, tai vielä pahempaa, terroristisoluja.

Nämä desantit ovat niin väärässä kuin vain voivat olla. Maailmassa ei tarvita yhtään uskovaista; ei ainakaan niin häiriintynyttä uskovaista kuin ko. sivujen toimittaja on. 

Näiden fundamentalistien päämääränä on sabotoida laillista järjestäytynyttä yhteiskuntaa näköään näiden lapsiterroristien kautta. Onneksi useimmat näistä lapsista ovat aikuistuttuaan vaarattomia hihhuleita, mutta valitettavan moni traumatisoituu kotikoulussa niin pahoin, että tarvitaan pitkäaikaista terapiaa, jotta ko. henkilö pystyy elämään ihmisarvoista elämää.

Onneksi varsin monia päätyy uskonnottomaksi, jopa ateistiksi. Tämä tuntuu vituttavan sivuston toimittajaa aika tavalla. Enää ei ”jumalan armeija” tunnu saavan tarpeeksi lapsisotilaita.

Pikku-terroristeja koulutetaan seuraavasti:

Lapsuus on monesti ratkaiseva vaihe ihmisen elämässä. Siinä on kysymys lapsen ”ohjelmoimisesta” – ne asiat, jotka koodautuvat hänen sisimpäänsä ja aivoihinsa lapsuudessa, vaikuttavat siihen, millainen hän on aikuisena.

Tuo on jo ihmisoikeusloukkaus, ihmisen itsemääräämisoikeuden törkeä loukkaus. Lapsi ei ole ”omaisuutta”, jota voi kohdella tuossa esitetyllä tavalla.

Tilastotieto suomalaisista uskovista nuorista on aika karu. Aikuisväestöstä 16 % sanoo olevansa uudestisyntyneitä kristittyjä, mutta nuorista vain 4 %. Tämä tarkoittaa sitä, että keskiverto uskovan perheen nuori ei ole uskossa. Moni toki tulee uskoon myöhemmällä iällä, mutta mikä tragedia, että Suomessa uskovien kotien lapset luopuvat näin usein uskosta!

Mahtaa vituttaa kun kristitty terroristikoulutus ei ole niin tehokasta kuin muslimien koraanikouluissa? Muuta ero kotikoululla ja koraanikoululla ei ole: oppikirjan nimi on vain eri. Enpä ole lainkaan yllättynyt, että moni kotikoululainen luopuu uskosta kun hän kohtaa reaalimaailmaa koskevat faktat. 

On suorastaan edesvastuutonta perustaa lasten koulutus todentamattoman jumalan toiveisiin kuten kotikoulusivustolla tehdään:

Tämä on ongelma, kun mietimme, kuinka voisimme kasvattaa lapsemme niin, että se on Jumalan mielen mukaista. Onko se mahdollista ihmiskeskeiseen ajatteluun opettavassa, uskonnollisuutta hieman mukaan sekoittavassa koulussa? Tässä maaperässä kasvaa helposti ”heikkoja” uskovia – sellaisia, jotka ovat kyllä uskossa, mutta joille se on käytännön elämässä jonkinlainen sivuseikka, vaikka periaatteen ja puheen tasolla kyllä ehkä tärkeä.

Entäpä jos nuo ”heikot uskovat” eivät vain suostu terrorisoimaan ympäristöään kotikoulu.net – sivuston tekstien toimittajan toivomalla tavalla? Kaikki eivät ole fundamentalisteja, vaikka tuon edellä olevan tekstin perusteella saa sen vaikutelman, että jokin ideaaliuskova olisi juuri Raamatun kirjaimellisesti ottava. Se on nähty, mitä Raamattua kirjaimellisesti totena pitävät ovat saaneet aikaan – pelkkiä yhteiskunnallisia haittoja ja yksilötasolla vakavia vaurioita.

Kotona saa kasvattaa niin kuin itse parhaaksi näkee, ja ainakin tavoitella Jumalan tahdon mukaista kasvatusta! Uskovassa kodissa – jos Jumalan rakastaminen on keskeinen arvo – hengelliset asiat ovat luontevasti mukana. Lapsi oppii, että on normaalia miettiä hengellisiä asioita ja puhua niistä. Hän voi piirtää hengellisistä asioista ja laulaa niistä, ilman, että häntä pidetään outona. Tämä ei ole mahdollista tavallisessa koulussa, vaan siellä lapsi oppii, että näistä asioista kuuluu vaieta.

Tuonkin perusteella jää vaikutelmaksi se, että lapsi on omaisuutta, jota voi siis kohdella kuin jotakin elotonta objektia. Lapsikin on ihminen ja ansaitsee ihmisarvoisen kohtelun. Sitä ei kristillisessä kotikoulussa näemmä pystytä tarjoamaan.

Kotikoulussa lapsi oppii vain epärehelliseksi: varmaan lapsi valehtelee kotikoulun opettajan toiveiden mukaisesti sanomalla juuri sellaisia asioita esim. Jumalasta kuin kotikoulun opettaja edellyttää. Se taas tappaa kaiken kriittisen ajattelun ja kriittisen ajattelun taito on juuri sitä, mitä ihmiset elämässään tarvitsevat.

Ei ole mitenkään normaalia miettiä hengellisiä asioita varsinkaan lapsuudessa. Kirjoittajan kaipaama hengellisyys perustuu pelkoon ja uhkaan jonkin väitetyn olion oletetuista tekemisistä. Sellaisten pitäminen reaalimaailman ilmiöinä on parhaimmillaankin hölmöä, pahimmillaan tappavaa.

Seuraava on sitten jo idiotismia pahimmillaan:

Tietoaineissa rakennetaan maailmankuvaa, ja peruskoulun oppikirjoissa se tehdään ei-kristillisistä, humanistisista lähtökohdista käsin. Näitä kirjoja käytettäessä on hyvä, että lapsi saa materiaalin tulkintaan eväitä ja myös rinnakkaista materiaalia – tämä on kotikoulussa mahdollista.

Miten fotosynteesi on ei-kristillistä? Miten geometria ja algebra ovat ei-kristillisiä? Miten painovoima on ei-kristillistä? Miten sijamuodot ovat ei-kristillisiä? Suorastaan hämmästyttävää, että joku päästää tuollaista paskaa julkisuuteen.

Puhuin kotikoulusta erään pastorin vaimon kanssa. Hän ihmetteli sen tarpeellisuutta. Hän kertoi, että hyvin heidän lapsillaan on mennyt, vaikka ovatkin tavallisessa koulussa olleet. ”Tosin vanhin on avioitunut ei-uskovan kanssa, ja se oli kyllä erittäin tyhmä juttu, mutta ainakin teimme itse kaikkemme estääksemme sen.” Mielestäni he eivät tehneet kaikkea, koska laittoivat lapsensa tavalliseen kouluun!

Tuo nyt taas oli ihmisen itsemääräämisoikeuden karkea loukkaus. Aika sairasta settiä ja shittiä kotikoulu.netissä!