keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Negatiivisesta uskonnonvapaudesta



”Oikeastaan toit esille erään vapauden perusongelman – onko vapaus vain vapautta jostakin tai vapautta johonkin.”

”…paradoksaalisesti asemoit itsesi samaan asemaan kuin nuo fundamentalistit.”

Positioni taitaa vaatia vähän täsmennystä. Siis: Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti vapaa uskonnoista. Vastasyntyneellä ei ole uskonnollista vakaumusta, eikä sellaista ole vielä vähän kehittyneemmälläkään lapsella.  Uskonnolliset vakaumukset ovat havaintojeni mukaan manipulaation, painostuksen, uhkailun, suostuttelun yms. tuloksia. Harvoin usko johonkin transsendenttiin olioon perustuu rationaaliseen harkintaan ja verifioituun evidenssiin. Täten vapaus uskonnosta on oletusarvo.

Jokainen toki voi uskoa vaikka mihin, mutta silloin kun uskonnollisista vakaumuksista johdetaan yhteiskunnallisia velvoitteita – esim. lainsäädäntöä – ollaan jo hyvin lähellä manipulaatiota ja painostusta. Jopa uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvat ovat usein vaatimassa äänekkäästi oman vakaumuksensa legitimointia. Valitettavan usein he siinä onnistuvatkin, joten tämä toimintapa on epädemokraattinen, erityisesti silloin kun demokratia perustuu enemmistöpäätöksiin, joka puolestaan johtaa helposti enemmistön mielivaltaan.

Jollain tavoin vähemmistön uskonnollisen vakaumuksen suojaus lainsäädännössä olisi perusteltua, jos tuo vähemmistä olisi sorretussa asemassa (kuten tietyissä maissa ovat). Silloin kun enemmistöön uskonnolliset yhteisöt ovat onnistuneet saamaan lainsäädäntöön omien uskonnollisten dogmiensa mukaisia pykäliä, on kyse enemmistön tyranniasta, joka ei suojele vähemmistöön kuuluvia. Demokratian ideaaliinhan ei kuulu vähemmistöjen sorto; ei ainakaan tulisi kuulua, vaikka jotkut piirit sellaisesta haaveilevatkin.

Edellä olevasta seuraa se, että kaiken lainsäädännön ja lain tulkintojen tulee olla sekulaareja. Jokainen yhteisö voi sitten omassa piirissään noudattaa uskonnosta johdettuja dogmeja niin kauan kuin ne eivät ole ristiriidassa lain kanssa.

Kysymykseen negatiivisesta uskonnonvapaudesta (vapaus uskonnoista) voidaan johtaa mm. seuraavia aihetta sivuavia lisäkysymyksiä: Onko ihminen vapaa uskonnollista sorrosta vai onko ihminen vapaa sortamaan muita uskonnollisesti? Onko ihminen vapaa uskonnollista manipulaatiosta vain vapaa manipuloimaan muita?  Listaa voi jatkaa. Se miten kysymyksiin vastaa, kertoo aika paljon ihmisen suhteesta dilemmaan negatiivinen uskonnonvapaus vs. positiivinen uskonnonvapaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti