torstai 9. helmikuuta 2017

Kristillinen seksuaalietiikka haisee raadolta



Patavanhoillisen, suorastaan patologisen vanhoillisen, änkyröiden verkkojulkaisun, Seurakuntalaisen, blogikirjoittajat ovat kovin kiinnostuneita seksuaalisuudesta, ihan kuin maailmassa ei olisi muutakin kommentoitavaa. Tällä kertaa vuorossa oli Pia Rendic kirjoituksellaan joka oli otsikoitu: Kristillinen seksuaalietiikka murroksessa?

Niinhän tuo on. Entä sitten?

Rendic vaikeroi sen kanssa, että nämä ”tosiuskovat” eivät enää pääse määräilemään, mitä kunkin tulisi tehdä sukupuolielimillään. Siitähän tässä on kyse – kontrollista sekä vallasta.

Rendic: Seisoi kristitty sitten kummalla puolella tahansa, merkille pantavaa näyttää olevan se, että kirkko ei enää kykene ottamaan uskottavaa tai edes yhtenäistä kantaa seksuaalieettisiin kysymyksiin. Yhtä merkille pantavaa on se, että kirkko ei kykene edes seuraamaan omia ohjeistuksiaan.

Miten joku instanssi muutenkaan pystyisi olemaan uskottava, kun jo peruspremissiltään (jonkin jumalolennon olemassaolosta) koko uskonto perustuu epätotuuteen, todentamattomiin ja pahimmillaan erittäin haitallisiin seikkoihin ja käytäntöihin.

On se kamalaa, kun ihmiset muodostavat omat mielipiteensä myös seksuaalisuudesta: aivan hirveää!

Rendic: Tästä kaikesta on seurannut se, että harva uskaltaa enää sanoa toiselle ihmiselle tai instituutiolle seuraavaa lausetta: “Se mitä teet on väärin”. Kaikista surullisinta on kuitenkin se, että yhä harvempi uskaltaa enää sanoa mihin itse uskoo, etenkin jos tuo oma usko rajoittaa tai ohjaa jollain tavoin mahdollisuuksia valita.

Kristinusko on nyt vain tippunut järjestelmänä jätetynnyrin pohjalle. Syykin on hyvin yksinkertainen: Kristinusko on haitallinen!

Rendic: Nyky-yhteiskunnassa kaikki pitää hyväksyä, ettei yksilön vapautta saati ihmisoikeuksia loukata. Harmi vain että tuo yksilönvapaus ja ihmisoikeudet koskettavat useimmiten sitä vahvempaa osapuolta ja hänen etuaan. Heikomman oikeuksista ei välitä kukaan.

On se kovaa noilla tosiuskovilla. Tuollainen uhriutuminen ei voi olla pitemmän päälle hyväksi. Sekulaari humanismi nimenomaan välittää heikoimmista toisin kuin Rendicin edustama kristinuskon muoto. Rendicille taitaa olla selvää, että kristillisen seksuaalietiikan ”parasta ennen” –päiväys oli ajat sitten. Se näyttää kismittävän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti