sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Seurakuntien kasarmikulttuuri loukkaa yksilönvapauksia



Seurakunnissa – erityisesti fundamentalistisissa ja karismaattisissa mutta myös muissa – vallitsee kasarmikulttuuri. Kersantteina ja vääpeleinä hääräilee sekalainen joukko pappeja, pastoreita, evankelistoja, opettajia; ihan millä nimellä heitä sitten halutaankin kutsua.

Seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kersanttien ja vääpelien perusajatuksena on, että ihmisiä täytyy pakottaa, valvoa ja uhata rankaisutoimilla, jotta he riittävällä panoksella osallistuvat toimintaan, joka on heidän itsensä kannalta selvästi haitallista.

Vääpelien ja kersanttien lähtöoletuksena on, että ”lampaat” haluavat olla johdettua ja haluavat välttää vastuuta. Seurakunnan itseohjautuvuus on hyvin harvoin vääpelien ja kersanttien mielestä tavoiteltavaa. Ulkoinen valvonta ja uhkaukset ovat vääpelien ja kersanttien vallassa säilymisen kannalta ensisijaisia.

Seurakunnissa tuskin hyväksytään persoonallisia ja omaperäisiä näkemyksiä millään elämän osa-alueella varsinkin jos näkemykset vähäisemmässäkään määrin eroavat vääpelien ja kersanttien näkemyksistä.

Vääpelien ja kersanttien tarkoituksena on saada seurakuntalaiset tuntemaan itsensä voimattomiksi vallankäytön kohteiksi ja vielä niin, että tällaista simputusta ei kyseenalaisteta vaan se sitä pidetään oletetun jumalan tahtona.

Lisäksi nämä simputtajat pyrkivät saamaan aikaan seurakuntalaisissa tunnetiloja, joiden mukaan seurakunnan ulkopuoliset yhteisöt koetaan tarpeettomiksi. 

Universaali vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat uskonnollisten simputtajien agendan pahimpia vihollisia, vaikka ne ovat yksilön kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Sen sijaan vääpelit ja kersaantit pyrkivät ylläpitämään seurakunnissaan heille edullisia valta- ja käskysuhteita, hierarkiaa, valvontaa ja rajoitettua kommunikaatiota.
Uskonnollisessa kasarmikulttuurissa yksittäinen seurakuntalainen yritetään saada uskomaan, että hänen etunsa on toimia muodollisesti moitteettomasti, vaikka tämä johtaisi hänen vapauksiensa törkeään loukkaamiseen.

Uskonnollisessa kasarmikulttuurissa rankaisu ja häpäisy ovat ne keskeisimmät toimintatavat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti