torstai 3. syyskuuta 2015

Raamattukritiikkiä 3.9.2015



Snr 4:1 – 6:11
Jakeiden kirjoittaja höpisee mm. sorrosta, mutta Raamatun pahin sortaja on juuri Jumala. Tuon jumalan toimintaa ei saa hyväksi ja oikeudenmukaiseksi edes jakeiden kirjoittaja: Jumala on ja pysyy ihmisiä sortavana oliona, despoottisena hirmuhallitsijana.
Jakeiden kirjoittajalle kaikki inhimilliset pyrkimykset näyttävät turhilta, kun ainoa turhuus on taivaallisen tyrannin palvomine. Todistettavasti Jumalan palvelemisella ja ylistämisellä on ihmisen kannalta vain haitallisia merkityksiä.

2 Kor 6:14 – 7:7
14. Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa.
Näin päästäänkin sujuvasti esimerkiksi lestadiolaisten ja Jehovan todistajien karttamismenettelyyn. Jos sekulaarit ihmiset karttaisivat uskovia ihmisiä, niin se olisi jo syrjintää. Miksi uskoville tulisi suoda oikeus syrjintään? Vain sen takiako, että Paavali nyt sattui mainitsemaan asiasta ja tuo Paavalin kommentti sattui päätymään Raamattuun?
Epähumaanisuudessa Raamattu on kammottava teos.

Snl 22:16
16. Köyhälle on voitoksi, että häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.
Näinkin voidaan perustella köyhien sorto, mutta kaikki sorto on ihmisoikeuksia vastaan, joten Raamattu onkin sortoon yllyttävää vihapuhetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti