Kenttäpiispalle kaikki kuolemat eivät ole samanarvoisia

Kenttäpiispa Pekka Särkiön mielestä on oikein suotavaa, että nuoret miehet kuolevat rintamalla jopa vastentahtoisesti. Sekö on muka jotain arvokasta? Ehkä Särkiön mielestä. Uusimman Kotimaa 24:n blogissaan hän nillittää eutanasiasta ja vähän abortistakin. Aiemmin tämä kristofasistin prototyyppi on nillittänyt armeijasta, homoista ja monesta muusta asiasta.

Kenttäpiispa Särkiön uusin 23.1.2017 päivätty blogi oli otsikoitu: Huono kuolema. Blogin sisältö on sentimentaalista jutustelua eutanasiasta ja abortista.

Särkiö voisi vastata seuraavan skenaarion eettisiin ongelmiin. Koska kenttäpiispa vastustaa eutanasiaa jyrkästi, niin…Taistelutilanteessa henkilö X haavoittuu vakavasti. Joukot joutuvat vetäytymään kiireellä. Ei ole mitään mahdollisuutta toimittaa henkilöä X joukkosidontapaikalla. Juuri ennen asemien jättämistä henkilö Y ampuu henkilön X, koska henkilö X itse tätä pyytää. Henkilön X mielestä hänen hengissä selviämisen mahdollisuudet lähenevät nollaa vihollisen kynsissä, joten hän katsoo pikaisen kuoleman olevan parempi vaihtoehto kuin jäämisen vihollisen kynsiin. Olisiko ollut parempi, että henkilö Y ei olisi ampunut X:ää kun kyse oli ehkä muutamista minuuteista, korkeintaan muutamista tunneista?

Tuollaiseen skenaarion joutuivat mm. suomalaiset sotilaat niin talvi- kuin jatkosodassakin.

Kenttäpiispan kirjoitus on sitä samaa fundamentalistista puppua, jota nämä fundikset mielellään viljelevät. Kuolema taistelussa on jotenkin arvokkaampaa kuin kuolevan itsensä pyytämä armollinen kuolema: tällaiseen johtopäätökseen voi tulla kun lukee kenttäpiispan blogeja.

Syyskuussa 2016 kirjoitin kenttäpiispasta mm. seuraavasti:

Kenttäpiispan ajattelu on paralleeli oikeiston uusfasistisen suuntauksen kanssa. On olisi lainkaan yllättynyt, jos Särkiö päätyisi julkisestikin kannattamaan kaikkein jyrkimpiä fasistisia suuntauksia. Tähänhän uskonnollisviritteinen retoriikka sopii vallan mainiosti. Sieltä oikealta laidalta löytyy Särkiölle varmasti montakin kannatettavaa sakkia.

”Kaunis on kuolla jne…”, säkeet ovat ehkä Särkiön mielestä sitä kauneinta lyriikkaa. Nuoret miehet ja naiset ovat kenttäpiispalle pelkkää biomassaa, jonka tarkoituksena on kristillisen väkivaltakulttuurin ylläpitäminen ja edistäminen.

Heinäkuussa 2015 sanoin Särkiön jutuista seuraavaa:

Särkiö kirjoitti: ”Lisäksi sotilaspapit huolehtivat eettisestä toimintakyvystä, mikä näkyy lähimmäisen inhimillisenä ja arvokkaana kohteluna.” Jos Särkiö pitää kiinni Raamattunsa eettisistä ohjeista, niin tuloksena ovat sotarikokset ja räikeät ihmisoikeuksien rikkomukset. Mitä tahansa eettisesti arveluttavaa toimintaa voidaan perustella Raamatun jumalalla niin rauhan kuin sodankin olosuhteissa.  Särkiön jumala ei ole pystynyt ehkäisemään ainuttakaan sotarikosta, eikä ole viitteitä, että asian olisi tulossa minkäänlaista muutosta. Raamatunlauseita voidaan tulkita kulloisenkin sotilaspoliittisen agendan tarpeiden mukaan. Mitään yleisinhimillistä lähimmäisen kunnioitusta ei Raamatun jumalaa seuraavilta voi edes odottaa. 

Ja sitten tällainen mies nillittää eutanasiasta uusimmassa blogissaan, jonka voi lukea tuolta:

https://www.kotimaa24.fi/blogit/huono-kuolema/