perjantai 6. tammikuuta 2017

Dogmatiikan professori Miikka Ruokasen synkkä taantumuksellisuus



Selvästi kristofasistiseksi profiloitunut viidesläisten verkkojulkaisu Uusi Tie antoi jälleen kerran tilaa konservatiivien äärilaidan edustajalle, dogmatiikan professori Miikka Ruokaselle.

Uusi Tien päätoimittajan Leif Nummelan edesottamuksia on käsitelty tässä blogissa aika tasaiseen tahtiin. Nummela valitsee jutun aiheet aina sieltä taantumuksellisimmasta päästä. Tämäkään Miikka Ruokasen haastattelu ei ollut poikkeus.

Muutama vuosi sitten arkkipiispan virkaa olivat tavoittelemassa liberaali ja humaani Kari Mäkinen ja sitten tämä taantumuksellinen patavanhoillinen Miikka Ruokanen. Mäkinen voitti arkkipiispan vaalit ja tämä taitaa kismittää kristofasistisia änkyröitä vieläkin.

Ainoa asia missä Ruokanen oli rehellinen, oli sen faktan tunnustaminen, että kristinusko on Suomessa taantuva uskonto; niin jäsenmäärän kuin jumaluskon ja muun sellaisen hömpän suhteen.

Ruokanen: Täällä tietoa kyllä riittää, mutta hengen ja innon suhteen on hiljaisempaa. Ruokasen kannalta on katastrofaalista, että henkiä ei nyt vain ole olemassa; ei vaikka Ruokasen harrastaisi vaikka minkälaista ”bat shit crazy bible thumping wing nut”  -hihhulointia. Eikä se ihmisten intoa ainakaan lisää, jos homma perustuu jo premisseiltään epätosiin asioihin.

Ruokanen: Kirkko on ollut vahva kansan kasvattaja ja sen arvojen pohjalta on syntynyt hyvinvointivaltio. Tätä ei ole syytä kiistää. Tämä voidaan hyvinkin kiistää. Totta on, että kirkko on ollut kansan ”kasvattaja”. Kristinuskon arvot taas ovat jotain ihan muuta kuin hyvinvointivaltion arvot. Kirkolle kristinuskon edustajana on tyypillistä kaikenlainen ankeus; kaiken tekeminen mahdollisimman kurjaksi, koska ihminenhän on jollain tavoin viallinen tai jopa syntinen. Hyvinvointivaltio taas pyrkii tarjoamaan kaikille riittävät elämän edellytykset ilman mielikuvitusystäviä.

Ruokanen jaarittelee pitkät pätkät messusta, mutta Ruokasen pointti on se, että pappien saarnojen tulisi olla taantumuksellisia keskiaikaisia syyllistäviä tykityksiä, joista kaikki humaani inhimillisyys on kaukana. Tässä asiassa Ruokanen on aivan eri linjoilla kuin nykyinen arkkipiispa Mäkinen.

Ruokanen: Jumalan sanaa on kunnioitettava Jumalan sanana ja sen tulisi uskossa sulautua meihin. Saarnaajasta kuulee nopeasti, rakastaako hän Vapahtajaansa ja seurusteleeko hän läheisesti Herransa kanssa.

Tuollaiset tapaukset kuuluvat mielisairaaloihin, eivät ihmisten pariin julistamaan omia harhojaan tosina. On se vaan kumma, että uskonnon yhteydessä hulluutta ei uskalleta sanoa mielisairaudeksi vaan Pyhän Hengen vaikutukseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti