torstai 8. syyskuuta 2016

Valomerkin pelastusopin puolustus - kevyttä hömppää



Hassu yhteensattuma että 2,5h sen jälkeen kun esitin tässä blogissa, että pelastusopilla ei ole ihmisille mitään annettavaa, niin Valomerkki julkaisi Tapani Haikalan kirjoituksen, jonka otsikko oli: Kun kristinuskossa puhutaan pelastuksesta, mistä oikein puhutaan?

Haikalan kirjoituksessa kierrellään ja kaarellaan asian ympärillä ja lopulta joudutaan tekemään myönnytys: emme tiedä mistä puhumme.

Tämän jälkeen siteerataan erinäisiä teologeja ja suoritetaan pienimuotoista vertailua eri uskontojen välillä. Kun olin lukenut koko kirjoituksen, niin johtopäätökseni oli: Vittu, mitä paskaa! Kun pelastusopilla ei ole mitään annettavaa ihmisille, niin sillä ei sitten ole.

Kun induktiivisesti on osoitettu, että mitään materiasta erillisiä henkiolentoja, esim. sieluja, ei ole olemassa, niin taivaat, helvetit kadotukset ja muut hömppä on vain sitä itseään – muinaisten ihmisten alkeellisia maailmanselityksiä.

Näiden Valomerkin ”asiantuntijoiden” olisi rehellisesti myönnettävä, että pelastus tai sellaisen tarve on vain muinainen epätosi uskomus. Pelastuksella ei ole mitään annettavaa, sekulaarilla humanismilla taas on.

Minun kirjoitukseni löytyy tuolta:

Valomerkin jutun voi lukea tuolta:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti