Transsendentistä puhuminen on pelkkää spekulointia

Wikipedia määrittelee transsendentin seuraavasti:

Transsendenssi eli transsendentaalisuus on filosofiassa käsite, jolla tarkoitetaan yleensä havaintokokemuksen ulkopuolelle jääviä ilmiöitä, joista ei voida saada järkitietoa. Tällainen ilmiö on transsendentti eli transsendentaali: käsityskyvyn ylittävä mysteeri.

Kristityt, ainakin ne fundamentalistisimmat, esittävät mielellään seuraavat oletukset: 1) Jumala on transsendentti; ts. jumala on aika-tila-avaruuden ulkopuolella. 2) Jumalasta saadaan tietoa jumalallisen ilmoituksen muodossa: pääasiassa Raamattu on jumalallisen ilmoituksen ilmentymä.

Täten jumala ei ole materiaalinen objekti vaan jotakin todentamatonta substanssia (mitä se sitten lieneekään). Tieteellinen metodi on ajanut transsendentin niin ahtaalla, että uskovat joutuvat esittämään lisäoletuksen: koska Jumala on transsendentti, niin Jumala on tieteellisen tutkimuksen tavoittamattomissa. Koska vain reaalimaailman olioista ja ilmiöistä voidaan puhua mielekkäästi, niin Jumalasta ei voi olla tietoa. 

Wikipedia määrittelee tiedon seuraavasti:

Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.

Koska Jumala tai jumalhypoteesi ei konstituoidu reaalimaailmassa, Jumalasta ei voi olla tietoa. Jumalan olemassaolon looginen perustelukin on parhaimmillaan horjuva, joten tässäkään mielessä Jumalasta ei voi olla tietoa: Jumala ei ole perusteltu tosi uskomus. Reaalimaailmassa Jumala ei ole tosi uskomus. Voin toki kuvitella mahdollisen maailman, jossa Jumala on tosi perusteltu uskomus, mutta samanaikaisesti voin kuvitella mahdollisen maailman, jossa näin ole.

Ollakseen välttämätön olio Jumalan olisi oltava olemassa kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja koska näin ei ole, Jumala ei ole välttämätön olio.

Tieteellinen metodi käsittelee vain reaalimaailmaa, joten transsendentti joudutaan projisoimaan reaalimaailmaan, jotta siitä voidaan puhua millään tavoin mielekkäästi. 

Raamatun ilmoitus olisi parhaimmillaankin vain Jumalan kömpelö yritys todentaa olemassaolonsa. Jumalan kommunikaatiokyvyt ovat suorastaan surkeat, jos Raamattu millään tavoin edustaa oletetun jumalan oletettua ilmoitusta. Raamatun tekstit ovatkin erinäisten ihmisten eri aikoina kirjoittamia kertomuksia jostain jumalasta. Vaikka Jumala olisikin olemassa, niin Raamattu on niin epätäydellinen ja puutteellinen teos, että sen perusteella käsitys tuosta jumalasta on luotaantyöntävän vastemielinen. Taas olivat Jumalan kommunikointikyvyt ja –taidot pahasti puutteellisia.

Sitäkään ei voida todentaa, että Raamatun tekstien kirjoittajat puhuisivat totta; tai että itse Jumala puhuisi totta. Raamatun tekstien tulkitsijat mielellään sanovat, että Jumala ei valehtele koskaan, mutta tämäkin saattaa olla Jumalan esittämää valetta. Kun nuo uskovat niin mielellään vielä viittaavat Saatanaan yhtä todellisena oliona kuin Jumala on, niin Raamattu voi tietenkin olla Saatanan puhetta. Lopulta Raamatun tekstien kirjoittajat saattoivat valehdella rankasti. Mistään ei uskovalla voi olla tietoa. Uskova joutuu operoimaan aina vailla tietoa alueella, josta he omien apologioidensa perusteella eivät voi edes saada tietoa. 

Subjektiiviset kokemukset Jumalan ja Pyhän Hengen läsnäolosta ovat juuri sitä mitä niiden sanotaan olevan – subjektiivisia kokemuksia. Uskovien tilannetta helpottaisi, jos kokemukset olisivat testattavia, toistettavia ja todennettavia. Kokemukset eivät ole intersubjektiivisia vaan kokijan henkilökohtaisia ilmaisuja jostakin aivotoiminnasta, jonka hän nimeää Jumalan tai Pyhän hengen läsnäoloksi. Samanlaisia kokemuksia voidaan tuottaa hallusinogeeneillä. 

Transsendentistä puhuminen on pelkkää spekulaatiota.