sunnuntai 2. elokuuta 2015

Fundisteologien parhaatkaan argumentit eivät kestä kritiikkiä



Monilla uskovilla ei ole alkeellisiakaan tietoja teologiasta. Uskovilla ei usein mitään käsitystä parhaistakaan argumenteista, joilla ”sivistyneet teologit” ovat puolustaneet jumalaansa ja tuon jumalan kusipäistä vihamielisyyttä.

Niinpä on meidän ateistien asia kumota kaikki jumalaa puolustavat argumentit, koska me välitämme ihmiskunnan hyvinvoinnista toisin kuin ne, joilla on mielikuvitusystävä taivaassa.

On suunnattoman hauskaa lukea erityisesti kaikkein fundamentalistisimpien teologien väitteitä. Perustelut ne vasta hauskoja ovatkin. Ei vaadi erityistä lahjakkuutta ja syvää oppineisuutta huomata kuinka valheellisia ja korruptuneita fundisteologien argumentit ovat. Nämä teologit saavat palkkaa siitä, että he eivät tarkastelu ajatteluaan kriittisesti. Tällaista kritiikittömyyttä vielä propagoidaan jonkinlaisena ideaalina.

Hyviksi argumentiksi nämä ”sivistyneet teologit nimeävät:
Paras argumentti Raamatun jumalan olemassaolon puolesta. Kun argumentit ovat kreationismi ja älykäs suunnittelu, niin teistien mahdollisuudet ovat nollan arvoisia. Näillä ei ole mitään todennettavaa arvoa, kun kaikki evidenssi on niitä vastaan. Darwin upotti vuonna 1859 luomisteorian. Sen jälkeen muut tieteenalat ovat seuranneet perässä, eikä jumalan ole mahdollista olla enää edes aukkojen jumala.

Paras ”sivistyneiden teologien” argumentti on niin monimutkainen, että sitä on vaikea kumota. Teistit mielellään aloittavat Anselm Canterburyn ontologisesta argumentista (ja sen variaatioista), mutta sekin on jo tässä blogissa osoitettu pätemättömäksi. Sekulaarit filosofit ovat peitonneet teistiset apologeetat mennen tullen.

Argumentti, jota ei voi kumota, koska se on testaamaton. Teistiset apologeetat mielellään virittelevät tällaisia argumentteja. Se, ettei argumentin totuusarvo ole verifioitavissa testattavalla tavalla, todistaa argumentin testaamattomuudesta, eikä siitä voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä koskien jumalaolentoja. Mitä halpamaisempi testaamaton ja täten rationaaliseksi kelpaamaton väite esitetään, sitä epäuskottavammaksi ”sivistyneet teologit” tulevat. Aivopestyihin ja pelkästään tyhmiin, typeriin ja tietämättömiin uskonveljiin ja –sisariin tällainen kikkailu saattaa tehota. Vähäisintäkään kriittistä tarkastelua väitteet eivät kestä.

Jerry Coyne kirjoitti aiheesta verkkojulkaisu New Republicissa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti