Uusateistit kiinnittävät
huomiota fyysiseen uhkaan, jonka uskonnot aiheuttavat. Uhkaa voidaan pienentää
heikentämällä uskontojen vaikutusta ihmisten ajattelussa. Uusateistien
retoriikka pyrkii läpäisemään suojakuoren, joka suojelee uskoa ja uskontoja
kritiikiltä. (Quiring 2008, 62)
Quiringin (2008, 62) mukaan uusateistien
kirjoituksista ja julkisista debateista voidaan erottaa kaksi makrotason
teemaa:
1.
Uskontojen, jumalauskon, uskon, uskon uskomiseen,
dogmatismin, fundamentalismin, terrorismin, uskontojen politisoitumisen,
metafyysisten väitteiden, jumalallisen tarkoituksen, kuolemattomuuden,
spiritualismin ja uskonnollisen etiikan kritiikin.
2.
Uusateistit löytävät argumenttiensa oikeutuksen
järjestä, todistusaineistosta, evoluutiosta, kognitiotieteestä ja sekulaarista
humanismista.
Esimerkiksi Sam Harris puolustaa
ateismia näkemyksenä, joka on ylivoimainen uskonnolliseen ideologiaan
verrattuna. [1]
Christopher Hitchens taas
kuvailee kirjassaan God is Not Great
(2007) uskontoa infantiiliksi
spekulaatioksi, joka on ristiriidassa tieteen ja järjen kanssa.
Richard Dawkins pyrkii
puolestaan osoittamaan uskovien maailmankaikkeutta koskevan ”Älykkään
suunnittelun” idean heikkoudet tieteelliseen tutkimukseen perustuvien
argumenttien avulla (Quiring 2008, 62).
Daniel Dennett (2006, 263) tuo
lisänsä em. uusateistien näkemyksiin kognitiotieteen näkökulmasta.
Uusateismi voidaan nähdä myös
yhteiskunnallisena liikkeenä, jonka tavoitteena on aktivoida ihmisiä toimimaan
uskonnollisia haittoja vastaan. [2]
Dawkins, Dennett, Harris ja
Hitchens ovat saaneet äänensä kuuluviin amerikkalaisessa mediassa. Uusateismilla
on kuitenkin pitemmät perinteet Yhdysvalloissa. [3]
Dawkinsin mukaan ateismi voidaan
oikeuttaa sillä teismi on väärä tieteellinen
hypoteesi koskien teististä argumenttia maailmankaikkeuden jumalallisesta
alkuperästä. Luomishypoteesista validina hypoteesina luovuttiin, koska
tieteellinen hypoteesi kosmologisesta ja biologisesta evoluutiosta osoittautui
selitysvoimaltaan kattavammaksi. (Quiring 2008, 63)
Dennett selvittää
maailmankaikkeudessa olevan suunnittelua ilman suunnittelijaa:
maailmankaikkeudessa kaikki on mekaanista, sokeaa ja tarkoituksetonta. (ibid., 63)
Filosofia Colin McGinn laajentaa
keskustelun koskemaan anti-teismin tärkeänä uusateismin osana. Anti-teismi on
oikeutettua jo pelkästään 911 -tapahtumien johdosta. Täten ei-uskontoa on
oikeutettu yhteiskuntapoliittinen kanta, koska uskonto on haitallista. (ibid., 63)
Tiede on tehnyt ei-uskosta ja
ei-uskonnosta mahdollisen, koska tiede on selittänyt kuinka maailmankaikkeus
toimii ilman viittausta yliluonnolliseen toimijaan
Fyysikko Steven Weinberg ja
Richard Dawkins sanovat Jumalan konseptin olevan hirveä, koska
juutalais-kristillinen Jumala lisättynä Islamin jumalkäsityksellä tekee
Jumalasta luonteeltaan hirveän; ja täten koko jumalkonsepti tulee hylätä. (ibid., 63)
Teistit ovat esittäneet vaihtoehtoisia
jumalkonsepteja perustuen sekä Raamattuun että revisionistiseen teologiaan.
Dawkins luokittelee nämäkin yritykset transsendentiksi mystiikaksi.
Weinberg lisää uskonnollisten
liberaalien olevan epärehellisiä. Nämä liberaalit ovat myös unohtaneet, mitä on
uskoa johonkin tai sitten he lukevat Raamattua selektiivisesti. Uskonnollinen
liberalismi tuottaa lähinnä hermeneuttisesti suodatettua uskontoa. (Tappenden
2007, 106)
Dennett sanoo liberaaliteologian
luovan savuverhon, joka epä-älyllisyydessään osoittaa uskon meemin eristävän
uskon kritiikiltä. [4]
Vastaavasti A.C. Grayling (2007,
9-10) kirjoittaa:
”Apologist for
faith…deflect criticism by slipping behind the abstractions of higher theology,
a mist-shrouded domain of long words, superfine distinctions and vague
subtleties, …But religion is not theology; it is practice and outlook of
ordinary people into most of whom supernaturalistic beliefs and superstitions
were inculcated as children…[I]n its concessive, modest, palliative modern form Christianity is
a…highly modified version of…an often violent and always oppressive ideology…”
Jos sanotaan, että kaikki
uskonnolliset ihmiset eivät ole fundamentalisteja ja suuri enemmistö ei kannata
itsemurhapommittajia, niin tällainen maltillinen uskonnollisuus on vain huomion
suuntaamista toisaalle ”huonosta uskonnosta”.(Quiring 2008, 63)
Käsitys huonosta ja hyvästä
uskonnosta osoittaa, että niihin sisältyy jo itsessään arvolataus, joten
uskontoa ei voi olla koskaan neutraalia.
Julian Baggini (Melville 2007)
kommentoi kanssa-ateistiensa ajoittain vääristyneisiin käsityksiin perustuvaa keskustelua
seuraavasti:
”[H]e neglects the moderate ’dogma-lite’ version
of religion that most people actually follow, claiming that these are no more
than pick-and-mix dilutions of the true faith. That is, I think, a weakness he
shares with many atheist. In a way, we have more fundamentalist view of
religion than most believers, because we insist to truly be a believer, you
have to swallow a whole lot of doctrine, and that anyone who doesn’t is just
following a ‘wishy-washy’, not entirely bona fide religion.”
Dawkins sanoo Jerusalemin olevan
mikrokosmos kaikesta siitä, mikä on haitallista kolmessa suuressa
monoteistisessä uskonnossa. Aiheuttaako Islamin kritiikki entistä jyrkempää oletetun
länsimaisen dekadenssin vastustusta? Ovatko länsimaat imperialistisia suhteessa
islamilaiseen maailmaan? (Quiring 2008, 64)
Suhteessa Islamiin uusateistit,
fundamentalistiset kristityt sekä maltilliset kristityt jakavat mielipiteen
Islamin pimeän puolen (terrorismin) vaarallisuudesta. [5]
LÄHTEET
Dennett, Daniel C. 2006. Breaking the Spell: Religion as a Natural
Phenomenon. New York:
Penquin
Grayling, A.C. 2007. Against All Gods. Abingdon, UK:
Oberon Books.
Hitchens, Christopher. 2007. God is Not Great: How Religion Poison
Everything. New York:
Twelve Books.
Melville, C. 2007. Atheism a la mode.
New Humanist, Vol. 22, No 4,
July-August: newhumanist.org.uk/1421 Viitattu 23.2.2015
Quiring, John. 2008. New Atheist and
Religionist Identitity-Polarization as a Double-Bind for Process Thought. Concrecence: The Australasian Journal of
Process Thought. http://www.concrescence.org/index.php/ajpt/article/view/82
Viitattu
23.2.2015.
Tappenden, J. 2007. An Atheist Fundamentalism. Teoksessa
Antony, L.M. (ed.) Philosophers without
God. New York: Oxford University Press.
VIITTEET
[1] Los
Angeles Times (December 24, 2206) M3.
[3] katso esim. www.atheist-online.com
[4] Meemi on idea,
käyttäytymismalli, tyyli tai
käyttötapa, joka leviää kulttuurissa
henkilöltä toiselle. Se on kulttuurinen ja viestinnällinen
kopioituja eli replikaattori.
Meemin käsitettä käytti ensimmäisenä Richard Dawkins teoksessaan The Selfish Gene (1976). Suomeksi:
Dawkins, Richard. 1993. Geenien
itsekkyys. Helsinki: Art House.
[5]
katso Ward (2006); Kimball (2002). Ääriuskonnollisuuden piirteitä ovat: 1)
absoluuttiset väitteet koskien totuutta, 2) sokea tottelevaisuus, 3) vetoaminen
muinaisiin ideaalisiin aikoihin, 4) tarkoitus pyhittää keinot ja 5) pyhä sota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti