Ateistien poliittinen aktiivisuus Amerikassa

Uusateistit ovat aktivoituneet poliittisesti usealla tavalla. Pääsääntäisesti amerikkalaisessa yhteiskunnassa poliittinen aktiivisuus kohdistuu uskonnon vaikutuksen vähentämiseen julkisessa elämässä.

Aktiivisuus ei rajoitu pelkästään Neljä hevosmiehen äänekkääseen aktivismiin. Uusateistit ovat ryhmittyneet tavallisesti ei-hierarkisiin ja hajautettuihin ryhmiin. Uusateistiksi itsensä identifioiva henkilö saattaa kuulua useampaan ryhmään. Henkilö ei kuitenkaan välttämättä kuulu yhteenkään ryhmään vaan henkilö osoittaa kannatustaan ”ulkojäsenä”.

Ryhmien jäseniä/jäsenyyttä on tutkittu jonkin verran (esimerkiksi Hunsberger & Altmeyer 2006; Catto & Eccless 2013). Tutkimukset ovat osoittaneet uusateistien ryhmiin kuuluvan pitkäaikaisia aktivisteja, jotka ovat osallistuneet aktiiviseen julkiseen keskusteluun. Toista ääripäätä edustavat hiljaiset kannatusjäsenenä.

Kettell (2013, 67) viittaa www.atheismresearch.com – sivustolla julkaistuun tutkimukseen, jonka perusteella identifioitiin kuusi ateistin tyyppiä: 1) intellektuaalinen ateisti/agnostikko (37,6%), 2) aktivisti (23%), 3) anti-teisti (14,8%), 4) rituaalinen atiesti/agnostikko (12,5%), 5) etsijä-agnostikko (7,6%) ja 6) ei-teisti (4,4%).

Kolme ensimmäisen ryhmän kokonaisosuus oli 75,4%  haastatelluista. Juuri nämä ovat aktiivisimmat ateistit (Kettell 2013, 67).

Yhdysvalloissa on monenkirjava joukko koko maan toiminnallaan kattavia järjestöjä: American Atheist, the Center for Inquiry, the Freedom From Religion Foundation, the Secular Coalition for America, the American Humanist Association, the Military Association of Atheist and Freethinkers ja the Council for Secular Humanism.

Maaliskuussa 2011 perustettiin A National Atheist Party, joka pyrkii vaikuttamaan poliittisesti paikallisissa ja liittovaltiota koskevissa vaaleissa. Toistaiseksi puolueen kannatus on ollut vähäistä.

Em. organisaatioilla ja niiden kampanjoilla on yhteisiä piirteitä: sosiaalipolitiikkaan vaikuttaminen, terveydenhuolto, eutanasia, tieteellinen tutkimus, kantasolututkimus, koulutuspolitiikka, kansalaisoikeudet, tasa-arvoinen avioliitto. 

Pääsääntöisesti ateistien järjestöt ajavat poliittisesti liberaaleja päämääriä.

Yksi jyrkimmin vastustetuista asioista on presidentti George W. Bushin hallintokaudella esitetty faith-based-initiave. Asiaa koskeva Valkoisen Talon lehdistötiedote on luettavissa kokonaisuudessaan täältä:

http://georgewbush-whitehouse.archives.gov/news/releases/2008/06/20080626-20.html

Yhdysvalloissa on erityispiirteenä sekularismin ajaminen oikeusprosessien kautta. Perusteena käytetään perustalin ns. establishment clause –kohtaa [1], jonka perusteella valtio ei tue, eikä pyri edistämään, mitään uskontoa. Käytännössä tämä tarkoittaa valtion ja minkä tahansa uskonnon eroa. Konservatiiviset uskonnolliset ryhmät ovat pyrkineet kiertämään em. klausuulia niin osavaltioiden kuin liittovaltionkin tasolla. Asiasta on American Civil Liberties Union (ACLU) nostanut useita kanteita. 

Ateistien ja muiden em. ryhmien mahdollisuuksia kampanjoida asiansa puolesta haittaa ryhmien pieni koko ja pienemmät taloudelliset resurssit verrattuna uskonnollisten yhteisöjen resursseihin.

Amerikkalaisten ateististen yhdistysten ja yhteisöjen jäsenmäärä on ekstrapoloitu mm. niiden tilinpäätöstiedoista. Kalenterivuoden 2010 tiedot olivat ensimmäiset, jotka olivat julkisesti kaikkien saatavilla. Kopioita tilinpäätöstiedoista voi tilata täältä: www.guidestar.org .

Raporteista selviää, että järjestöjen tulot olivat seuraavat: American Atheist $577895 (maksavia jäseniä noin 2000), the Freedom From Religion Foundation $2234307 (maksavia jäseniä noin 18000), the Council for Secular Humanism $2313634. Vastaavasti kristillisistä järjestöistä Alpha Coursen (Alpha USA) tulot olivat $6965725, American Bible Societyn $67293170. Valtaosa tuloista ei kertynyt jäsenmaksuista vaan lahjoituksista. Kokonaisuutena 200 suurinta uskonnollista järjestöä saivat vuonna 2010 tuloja yli $350 000 000.

(Pew Forum on Religion and Public Life 2011)

LÄHTEET

Catto, R. and Eccles, J. 2013. (Dis)believing and belonging: investigating the narratives of young atheist. Temenos, 49(1)

Hunsberger, B. and Altmeyer, B. 2006. Atheist: A Groundbreaking Study of America’s Nonbelievers. New York: Prometheus Books.

Kettell, S. 2013. Faitless: The politics of new atheism. Secularism & Nonreligion, 2: 61-78.

Pew Forum on Religion and Public Life. 2011. Lobbying for the Faithful: Religious Advocacy Groups in Washington D.C.

[1] Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisessä lisäyksessä sanotaan: “Congress shall make no law respecting an establishment of religion, or prohibiting the free exercise thereof…”