maanantai 27. huhtikuuta 2015

Uskonnolliset harhat



Harhat ja harhaisuus kuuluvat sairausluokituksen piiriin. Miksi uskonnolliset harhat olisivat poikkeus? Harhat ovat harhoja, kuuluivat ne mihin harhojen kategoriaan tahansa.
Seija Heiskanen ja Anna Jetsu tutkivat uskonnollisia harhoja opinnäytetyössään (Skitsofreniaan liittyvän uskonnollisen harhamaailman ammatillinen kohtaaminen hengellisessä työssä) keväällä 2013.

Opinnäytetyö on luettavissa tuolta:

Skitsofrenia lisäksi em. työssä käsitellään myös psykooseja. Tässä muutamia poimintoja Heiskasen ja Jetsun tutkimuksesta.

”Jos uskonnolliset harhat ovat voimallisesti ahdistavia, syyttäviä ja kehottavia, ne voivat johtaa siihen, että sairastunut vahingoittaa itseään tai muita henkilöitä uskoen toimivansa hyvässä tarkoituksessa.”

”Mielestämme on tarpeellista tutkia, millä tavalla skitsofreniaa sairastava uskonnollisessa harhamaailmassa elävä asiakas tulisi kohdata ammatillisesti oikein ja minkälaiset valmiudet siihen vaaditaan.”

”Yksi tyypillisimmistä oireista on aistiharhaisuus eli hallusinointi. Hallusinaatiot voivat ilmetä millä tahansa aistien osa-alueella, mutta erityisesti kuulohallusinaatiot ovat tyypillisiä skitsofreenikoille.”

”Toisena keskeisenä oireena Lepola nostaa esiin harhaluulot eli deluusiot. Nämä liittyvät usein yhteen äänihallusinaatioiden kanssa. Henkilö voi uskoa, että hä-nen ajatuksiinsa vaikutetaan. Myös usko siihen, että ajatukset kuuluvat julki voi olla vahva. Tavallisia oireita ovat myös uskomukset siitä, että ulkopuolinen ihminen tai jokin taho pystyy kontrolloimaan sairastuneen aivotoimintaa. Ajatus-häiriö ilmenee usein niin, että sairastuneen puhe on sekavaa, ajatustoiminta on hajanaista ja ajatustoiminnan loogiset yhteydet katoavat. Vaikeimmillaan tähän voi liittyä neologismia eli uudissanojen käyttöä. (Lepola ym. 2005, 43-44.)”

”Psykoosi on tila, jossa todellisuudentaju on vakavasti häiriintynyt. Se voi ilmetä harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä. ”Skitsofrenia on psykoosisairauksista vaikea-asteisin. Sille ominaista on ajattelun ja mielentoimintojen kokonaisuuden häiriintyminen. Tavallisia oireita ovat kuuloharhat, harhaluulot sekä hajanainen ja vaikeasti ymmärrettävä puhe.” (Duodecim terveyskirjasto 2011.)

”Harhaluulo käsitteenä viittaa patologisiin, virheellisiin uskomuksiin, joihin liittyy havaintojen ja kokemusten väärintulkintaa. Henkilö pitää näistä uskomuksista kiinni, vaikka asiasta olisi todistettavasti vastakkaista näyttöä. Harhaluulon omaava henkilö on kyvytön korjaamaan uskomustaan kokemustensa perusteella. Harhaluulon ominaispiirre on se, etteivät muut asianomaisen henkilön sosio-kulttuurisessa ympäristössä jaa kyseistä uskomusta. Joskus kuitenkin kyseessä voi olla myös yliarvostunut idea, johon liittyy voimakas tunnelataus. Se eroaa kuitenkin harhaluulosta siinä, että uskomus pysyy avoimena järjelliselle keskustelulle. ”Kun harhaluulo muodostuu, se yhdistyy sairastuneen tunnekokemuksiin ja toiminnan perusteisiin. Lopulta virheellinen uskomus on kiinteä osa asianomaisen elämää ja arvomaailmaa.”

”Mari Stenlund (2007) tuo tutkimuksessaan esiin sen,että harhaluulot voivat olla myös uskonnollisia. Skitsofreenikko voi kuvitella olevansa naimisissa Pyhän Hengen kanssa tai kuvitella näkevänsä jossakin ihmisessä Jumalan. Toisinaan skitsofreenikko voi kuvitella olevansa Kristus ja saattaakin imitoida Kristusta tai julistaa kaduilla. Silloin on kyseessä Messias-kompleksi. Stenlundin mukaan skitsofreniaa sairastavat kuitenkin vetäytyvät usein omiin oloihinsa. Omiin oloihinsa vetäytynyt henkilö saattaa esimerkiksi lukea jatkuvasti Raamattua ja hän voi alkaa tulkita Raamatun tekstejä hyvin konkreettisesti.”

”Stenlund (2011) mukaan ulkopuoliset ihmiset voivat kokea harhaisen henkilön usein erikoiseksi, häiriintyneeksi tai sairaaksi. Kuitenkin myös uskonnollinen todellisuudentulkinta voi vaikuttaa ulkopuolisten silmissä erikoiselta. Etenkin silloin, jos henkilö kokee saavansa Jumalalta henkilökohtaisia viestejä erilaisten sattumien kautta tai hän voi kuulla paholaisen kiusaavan häntä. Joskus uskonnolliset ihmiset ovat kuulleet myös Jumalan äänen tai nähneet enkelin.

Joskus uskonnolliset kokemukset ovat sisäisesti ristiriitaisia ja paradoksaalisia. ”Kun tarkoituksena on erottaa uskonnollinen ja psykoottinen todellisuudentulkinta, rationaalisuuden tai epärationaa-lisuuden arviointia hedelmällisempää on tarkastella jaetaanko todellisuudentulkinta yhteisössä tai onko todellisuudentulkinnasta vakavaa haittaa.” (Stenlund 2011)

”Mielenterveysasiakkaat juuttuvat myös helposti joihinkin tiettyihin Raamatun kohtiin, eivätkä keskustelutilanteet etene tai johda mihinkään.”

”Psykoosi on vakava häiriö, josta yleensä on vakavia ja vahingollisia seurauksia ihmiselle itselleen tai muille ihmisille. Jos ihmisellä on harhaluuloinen usko omiin kykyihinsä, se voi saada henkilön tekemään sellaista, mitä hän ei tekisi, jos uskoisi olevansa tavallinen ihminen. Psykoottinen henkilö voi kuulla ääniä, jotka kehottavat häntä näihin tekoihin.”

Tässä oli muutama sitaatti ansiokkaasta opinnäytetyöstä. Tutkielma kaatuu kuitenkin todentamattomaan seikkaan sielusta. Ainuttakaan todennettavaa evidenssiä sielusta ei ole. Sielu on vain uskonnollinen dogmi, jota ilman kristinuskon kaikki muut dogmit romahtaisivat. Täten tutkielman sielunhoidollinen näkökulma on epärelevantti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti