Leif Nummela ja Pasi Turunen kannattavat väkivaltaa

Seuraavassa videossa Leif Nummela ja Pasi Turunen puolustavat raamatullista väkivaltaa.

https://www.youtube.com/watch?v=tEqNC-zNCZo

Näiden kahden teologin apologiat ovat kuvottavuudessaan sitä luokkaa, että jo pelkän apologian esittäminen tekee heidät osallisiksi jumalansa väkivaltaan. Turunen ja Nummela ovat epäihmisiä, eikä heitä voi puolustaa kukaan; ei edes tämä heidän sadistinen kusipää, juutalainen heimojumala. Jahven barbaria on samentanut heidän moraalinsa perusteellisesti. Moraaliton Jahve tekee seuraajistaan moraalittomia ala-arvoisia olioita, joiden paikka ei ole sivistyneessä yhteiskunnassa.

Uudessa Testamentissa Jahve moraalittomuus saavuttaa lakipisteensä: jo pelkkä ”väärin” ajattelu johtaa äärettömään rangaistukseen.

Tuossa videossa Nummela ja Turunen pääsääntöisesti puolustavat Vanhan Testamentin väkivaltaa. Jokainen väkivaltaa puolustava argumentti ansaitsee tulla tuhotuksi, vaikka ko. argumentit olivatkin esitetty aavikkobarbaarien heimojumalan, Jahven, nimissä.

Videon aluksi Nummela esittää teesinsä: VT:n väkivaltaisuus on monelle uskovalle ongelma. Niin varmasti onkin. Kuten tuossa edellä todettiin, UT:ssa implisiitti väkivalta kohoaa aivan uusiin sfääreihin.

Lopulta Nummela päästää Turusen vauhtiin. Kysymykseni kuuluu: kuinka joku pitää Turusen raamatullisen väkivallan apologiaa hyväksyttävänä?

Nummelan ja Turusen nollahypoteesi on: Raamattu on erehtymätöntä Jahven sanaa. Tässä vaiheessa tämä kauhukaksikko on jo uponnut niin syvälle, ettei Turusen ilmeisen lipevä retoriikka pysty heitä nostamaan moraalittomista paskiaisista edes alkeellisen ihmisen tasolle. He ovat aivan yhtä rappeutuneita kuin heidän jumalansa.

Turunen yrittää aluksi kiemurrella irti VT:n jumalan moraalittomuudesta argumentoimalla, että kaikki mitä tämä heimojumala tekee, on hyvää ja tarkoituksellista; ihmisen ymmärrys ei vain riitä käsittämään heimojumalan väkivaltaisuutta.

Jos mikä tahansa jumala – ja aivan erityisesti Jahve – pitää väkivaltaa tarpeellisena, niin hän ei voi olla muuta kuin mielivaltainen sadisti. Jahve ei koko Raamatussa pysty nousemaan väkivallan yläpuolelle, vaikka hänen väitetään olevan Jumala. Vaikuttaa erittäin epäkompetentilta jumalalta.

Tässä välissä sopii huomauttaa, että Nummela ja Turunen viittaavat toistuvasti VT:n jumalaan ”ainoana kolmiyhteisenä Jumala”. Nyt heput puhuvat ehkä aivan tarkoituksellisesti täyttä puppua. VT:n aikana ei ollut mitään käsitystä kolmiyhteisestä Jumalasta: trinitaarinen teologia kehitettiin paljon oletetun Jeesuksen oletetun elämän jälkeen, jotta teologiasta saatiin edes auttavasti uskottava. Tosin siinäkin epäonnistuttiin surkeasti. 

Hepuille faktat eivät näemmä ole minkään arvoisia. Jumalan puolesta voi valehdella vaikka kuinka paljon. On suoranaista yleisön aliarvioimista, jos Nummela ja Turunen olettavat, että heidän yleisönsä ei huomaa karkeita virheitä. 

Turusen apologia saa orgastisen kliimaksinsa siinä, että Turunen puolustaa Jahve tappokäskyä sillä, kuinka Kanaanin maat asukkaat olivat luopuneet jumalasta ja palvoivat epäjumalia.

Väärin. Argumentaatiovirhe!

Ko. kanaanilaiset palvoivat omaa heimojumalaansa aivan samalla tavoin kuin israelilaiset omaansa. Raamatunhistoria (ja koko Raamattu) on kirjoitettu voitolle päässeen heimojumalan kannattajien toimesta. Voittajat ovat aina kirjoittaneet historiansa omien etujensa mukaan. Jahveistit eivät tee tässäkään poikkeusta. Kanaanilaisten heimojumala oli heille yhtä todellinen kuin Jahve tälle toiselle heimolle.

Irvokkuudessaan Turusen apologia saa huipennuksen siinä, että Turunen väittää naisten ja lapsien tappamiseen olleen tarpeellista, koska myös he osallistuivat taisteluun. Tämä olisi tehnyt naisista ja lapsista sotilaskohteita, jotka sopi tappaa mennen tullen.

Tällaisen tappokäskyn antaja ei voi olla kaikkivaltias. Kaikkivaltiaaksi väitetyn keinovalikoima oli kerta toisensa jälkeen sama – silmitön väkivalta. Jahve on täysin läpimätä ja moraaliton olio, joka on suunnattoman vihamielinen luomakuntaansa kohtaan. Jahve siirtää oman kaikenkattavan pahuutensa luomakuntansa kannettavaksi. 

Jahve pakenee vastuuta omasta tunaroinnistaan tuhoamalla lähes kaiken. Tämän hän tekee vielä mielivaltaisesti oikkujensa ohjaamana.

Sitten varsinkin Turunen spekuloi (lue: esittää faktana) erinäisillä arkeologisilla löydöillä Kanaanin maan valloituksesta. Arkeologia ei tue Raamatun kertomuksia. Turusen olisikin syytä opetella puhumaan totta. Usko näyttää samentaneen Turusen ajattelun siten, että totuus on häneltä hämärtynyt. Jerikokin oli jo tuhottu paljon ennen kuin israelilaiset saapuivat Jerikon muureille. Tästä on olemassa aivan oikeat arkeologiset löydöt.

Jotta Turusen uskottavuus olisi aivan nollissa, hänen on yhteen sivulauseeseen aivan pakko saada mahdutettua homot, kuinka muuten. Kanaanilaisten ”synti” oli mm. homous. Näin kehnoon argumentointiin pystyy vain Turusen kaltaiset jeesuspörinäiset fundamentalistit.

Nummelan ja Turusen apologiat ovat oiva esimerkki uskovien systemaattisesti faktojen kieltämisestä.

Faktat ja totuus eivät ole näiden kahden kaveruksenkaan bravuureita.