maanantai 20. huhtikuuta 2015

Petri Paavolan apaattiset apologiat



PePa on julkaissut uuden kirjoituksen. Kritiikistä huolimatta PePan argumentointi on yhtä puutteellista kuin ennenkin. Ei vaan PePa pysty esittämään valideja argumentteja. Lähes kaikki uskonnolliset väitelauseet on kerta toisensa jälkeen osoitettu epätosiksi. Tässäkin asiassa PePa on vertaistensa joukossa. PePan kirjoituksen voi käydä lukemassa tuolta:

PePa kirjoitti:
”Raamatullisen uskon kaksi erästä tärkeää elementtiä ovat Pyhä Henki ja Jumalan sana ja näiden kahden elementin kautta voimme vain ymmärtää oikealla tavalla sitä mikä on totuus ja Jumalan tahto. Ilman Pyhän Hengen ja Jumalan sanan todistusta emme kykene ymmärtämään yhtään mitään siitä mitä Raamattu opettaa tai mikä on Jumalan tahto.”
Taas kerran ja heti aluksi PePaa on muistutettava totuuden määritelmistä. Klassinen totuuden määritelmä kuuluu: ”Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasiaa.”
Totuuden määritelmän ja totuusteorioiden rautalankamallin voi käydä lukemassa tuolta:

PePa, Pyhästä hengestä ja Jumalan sanasta ei ole verifioitavaa evidenssiä. On vain teidän uskovien subjektiivisia väitelauseita, joiden totuusarvoa on epätosi; parhaimmillaankin totuusarvo on vain määrittelemätön.

Edelleen kukaan ei voi sanoa mitään relevanttia jonkin jumalan tahdosta osoittamatta todennettavalla tavalla juuri ko. jumalan olemassaoloa. PePa, sinun tulisi tietää, että induktiivinen päättely ei loogisesti aukotonta. Kukaan ei ole pystynyt dedusoimaan jumalaa käytettävissä olevan datan perusteella. Sen sijaan melkein jokainen induktio voidaan falsifioida.

Eksegetiikka ja Raamatun tekstien historiallis-kriittinen tutkimus on pystynyt selittämään Raamatun tekstien syntyprosessin hyvin tarkkaan. Tekstit ovat täysin inhimillisiä, eikä niihin liity mitään yliluonnollista. Jo pelkkien tekstien analyysi on osoittanut tausta- ja lisäoletukset jostain jumalasta tarpeettomiksi.

PePa, koska kerrot lukijoillesi todelliset raamatuntutkimuksen tulokset? Saatko mielihyvää suoranaisesta valehtelusta?
Jos tämä sinun jumalasi olisi edes olemassa ja hiipparin tahto olisi kirjoitettu Raamattuun, niin tämä tahto ilmenisi kaikille lukijoille samalla tavalla. Nyt yhden hengen lahkoja on yhtä monta kuin uskoviakin. Melkoista tunarointia kaikkivaltiaaksi väitetyltä oliolta.

”Raamattu opettaa, että Pyhä Henki opettaa, muistuttaa sekä johdattaa uskovia ymmärtämään totuuden.”

Mitä minä juuri sanoin totuudesta? Te uskovat teeskentelette tietävänne asioita, joita ette tiedä; ette voi edes tietää. Sitä paitsi ainuttakaan henkiolentoa ei ole pystytty verifioimaan, vaikka niitä on etsitty pitkään systemaattisesti.

”Jos emme kuule emmekä ymmärrä Pyhän Hengen ääntä, joka opettaa, muistuttaa ja johdattaa totuuteen, niin silloin emme ymmärrä sitä mitä Raamattu opettaa (emmekä kykene ojentautumaan käytännössä Jumalan tahdon mukaisesti) ja sen seurauksena pyrimme järjellisesti ja lihallisesti ymmärtämään Raamattua, jonka seurauksena ymmärrämme Raamattua väärin.”

Jos kuulee ääniä, vaikka sitten tätä sinun Pyhän Hengen ääntä, niin se on oire mielenterveyden häiriöistä, psykoosista ja mahdollisesti skitsofreniasta. Uskonnolliset ”äänet” ovat siitä erikoislaatuisessa asemassa, että vasta viime aikoina niistä on alettu puhua asioiden oikeilla nimillä: siis mielenterveyden häiriöinä, kiitos modernin tieteen, joka on laittanut uskonnolliset uskomukset niille kuuluville paikoille muiden epätosien uskomusten joukkoon.

PePan kannalta on suorastaan katastrofaalista, että Raamattu ei opeta juuri mitään, kun kriteerinä on se, että kerrotaan tosiasioita. Lisäksi Raamattu ymmärretään aina väärin, jos tekstejä pidetään faktoina. Faktat ovat määritelmällisesti tosiasioita, jotka ovat riippumattomia uskosta.

”Kyse ei ole valhehenkien ilmestystiedosta, vaan Pyhän Hengen äänen kuulemisesta.”

Pitäisikö tässä olla huolestunut PePan pään sekoamisesta? Nämä äänet ovat näköjään vieraannuttaneet PePan todellisuudesta. Nähtäväksi jää, onko tila pysyvä.

”Meidän tulee uskoa Jeesukseen, niin kuin Raamattu opettaa ja Pyhä Henki on annettu meille sitä varten, että ymmärtäisimme mitä Raamattu opettaa ja uskoisimme Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo.”

Vaatii melkoista älyllistä epärehellisyyttä ja itsepetosta, jotta pystyy olemaan niin vieraantunut todellisuudesta kuin PePa. Onko jotenkin ylevää uskoa epätosiin väitteisiin? PePa, Raamatullinen usko ei ole mikään monoliitti ja jokainen uskova on muodostanut tulkintansa omista lähtökohdistaan lukemalla samoja tekstejä kuin sinäkin. Sen paremmin sinulla kuin kenelläkään muulla ei ole ”oikeaa” uskoa, sillä kaikki käytettävissä oleva materiaali viittaa siihen, että mitään yliluonnollista ei ole olemassa. Teillä on vain halu uskoa uskomiseen, mutta se ei kerro mistään muusta kuin omasta halustanne (ja tämä voidaan verifioida).

”Se ei ole ollenkaan outoa, että Pyhä Henki todistaa uskovan sydämeen kiistattoman Raamatun totuuden, koska Hänen tehtävänsä on johdattaa uskova kaikkeen totuuteen.”

Kenelle PePa kirjoittaa juttujaan? Ehkä hän vain yrittää vakuuttaa itselleen oman uskonsa oikeutuksen, mutta menee kerta toisensa jälkeen metsään niin että rytisee. Mitään kiistattomia Raamatun totuuksia ei ole, sillä Raamattu ei kerro tosiasioista alkuunkaan. Raamattu kertoo vain barbaaristen ihmisten maagisesta ajattelusta. Kyllä sinä PePa tiedät, että mikään Raamatussa ei ole kiistatonta, eikä sellaiseksi tule, vaikka sinä kiukuttelisit kuinka paljon tahansa.

”Mutta uskon kasvun kautta hänkin pääsee kokemaan uskon varmuutta yhä enenevässä määrin. Sellainen uskova, joka ei ankkuroi uskoaan Raamatun sanan totuuteen, vaan pyrkii järjellisen ja sielullisen pohdiskelujen tai uskonnollisten perinnäissääntöjen kautta ymmärtämään Raamattu kokevat epävarmuutta Raamatun asioista eivätkä siksi kykene ymmärtämään moniakaan asioita, joista Raamattu opettaa. Siksi on tärkeää, että uskovina hylkäämme turhat järjelliset pohdiskelut sekä uskonnolliset perinnäissäännöt ja rukoilemme Jumalalta ymmärrystä asioihin sekä alamme uskomaan Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo, koska silloin vasta voimme ymmärtää Raamattua oikealla tavalla.”

Tästä on ollut puhetta ennenkin: järjenkäytön ja rationaalisuuden hylkääminen on apologioiden ainoa perusta. Noudattamalla tuota PePan kriteeriä, ihminen tekee itsestään tyhmän ja helposti kusettavan. Tyhmyys ja hyväuskoisuus ovatkin tärkeitä hyveitä PePan tavoin uskoville.

Raamatun ymmärtäminen PePan lanseeraamalla ”oikealla” tavalla tarkoittaa kaiken tyhmistämistä. Uskon tyhmyydestä joutuu kärsimään, koska tosiasioiden ja realiteettien hyväksyminen on yksi ymmärryksen kriteeri. Lukemalla sitä Raamattua, ja vertaamalla sitä käytettävissä olevaan faktatietoon, jokainen ajatteleva ja rationaalinen ihminen ymmärtää Raamatun olevan vain ja ainoastaan primitiivisiä satuja ja tarinoita.

”Minä olen ainakin joutunut pienelle paikalle ymmärrettyäni, että Pyhä Henki ja Jumalan sana ovat ainoita työkaluja, jotka synnyttävät pelastavan uskon sekä kasvattavat meitä uskomaan Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo. uskon asioissa kyse ei ole ihmisen omasta järjestä ja viisaudesta ja siksikin Raamattu sanoo turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.”

Tulihan se sieltä kun vähän potki – pelastava usko. Tätä aihetta on käsitelty tässäkin blogissa toistuvasti: millekään pelastavalle uskolle ei ole vähäisintäkään tarvetta, koska jo Genesiksen kaksi ensimmäistä lukua ovat epätosi ja loputa Raamatusta asian surkeaa peittelyä, joten joku kuvitteellinen pelastus on perusteetonta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti