PePa on
julkaissut uuden kirjoituksen. Kritiikistä huolimatta PePan argumentointi on
yhtä puutteellista kuin ennenkin. Ei vaan PePa pysty esittämään valideja
argumentteja. Lähes kaikki uskonnolliset väitelauseet on kerta toisensa jälkeen
osoitettu epätosiksi. Tässäkin asiassa PePa on vertaistensa joukossa. PePan
kirjoituksen voi käydä lukemassa tuolta:
PePa kirjoitti:
”Raamatullisen uskon kaksi erästä tärkeää
elementtiä ovat Pyhä Henki ja Jumalan sana ja näiden kahden elementin kautta
voimme vain ymmärtää oikealla tavalla sitä mikä on totuus ja Jumalan tahto.
Ilman Pyhän Hengen ja Jumalan sanan todistusta emme kykene ymmärtämään yhtään
mitään siitä mitä Raamattu opettaa tai mikä on Jumalan tahto.”
Taas kerran ja
heti aluksi PePaa on muistutettava totuuden määritelmistä. Klassinen totuuden
määritelmä kuuluu: ”Totuus tarkoittaa yleiskielessä
tavallisesti sitä mikä on totta, vastaa todellisuutta,
tosiasiaa.”
Totuuden määritelmän ja totuusteorioiden rautalankamallin
voi käydä lukemassa tuolta:
PePa, Pyhästä
hengestä ja Jumalan sanasta ei ole verifioitavaa evidenssiä. On vain teidän
uskovien subjektiivisia väitelauseita, joiden totuusarvoa on epätosi;
parhaimmillaankin totuusarvo on vain määrittelemätön.
Edelleen kukaan
ei voi sanoa mitään relevanttia jonkin jumalan tahdosta osoittamatta
todennettavalla tavalla juuri ko. jumalan olemassaoloa. PePa, sinun tulisi
tietää, että induktiivinen päättely ei loogisesti aukotonta. Kukaan ei ole
pystynyt dedusoimaan jumalaa käytettävissä olevan datan perusteella. Sen sijaan
melkein jokainen induktio voidaan falsifioida.
Eksegetiikka ja
Raamatun tekstien historiallis-kriittinen tutkimus on pystynyt selittämään
Raamatun tekstien syntyprosessin hyvin tarkkaan. Tekstit ovat täysin
inhimillisiä, eikä niihin liity mitään yliluonnollista. Jo pelkkien tekstien
analyysi on osoittanut tausta- ja lisäoletukset jostain jumalasta
tarpeettomiksi.
PePa, koska
kerrot lukijoillesi todelliset raamatuntutkimuksen tulokset? Saatko mielihyvää
suoranaisesta valehtelusta?
Jos tämä sinun
jumalasi olisi edes olemassa ja hiipparin tahto olisi kirjoitettu Raamattuun,
niin tämä tahto ilmenisi kaikille lukijoille samalla tavalla. Nyt yhden hengen
lahkoja on yhtä monta kuin uskoviakin. Melkoista tunarointia kaikkivaltiaaksi
väitetyltä oliolta.
”Raamattu opettaa, että Pyhä Henki opettaa,
muistuttaa sekä johdattaa uskovia ymmärtämään totuuden.”
Mitä minä juuri
sanoin totuudesta? Te uskovat teeskentelette tietävänne asioita, joita ette
tiedä; ette voi edes tietää. Sitä paitsi ainuttakaan henkiolentoa ei ole
pystytty verifioimaan, vaikka niitä on etsitty pitkään systemaattisesti.
”Jos emme kuule emmekä ymmärrä Pyhän Hengen
ääntä, joka opettaa, muistuttaa ja johdattaa totuuteen, niin silloin emme
ymmärrä sitä mitä Raamattu opettaa (emmekä
kykene ojentautumaan käytännössä Jumalan tahdon mukaisesti) ja sen
seurauksena pyrimme järjellisesti ja lihallisesti ymmärtämään Raamattua, jonka
seurauksena ymmärrämme Raamattua väärin.”
Jos kuulee
ääniä, vaikka sitten tätä sinun Pyhän Hengen ääntä, niin se on oire
mielenterveyden häiriöistä, psykoosista ja mahdollisesti skitsofreniasta.
Uskonnolliset ”äänet” ovat siitä erikoislaatuisessa asemassa, että vasta viime
aikoina niistä on alettu puhua asioiden oikeilla nimillä: siis mielenterveyden
häiriöinä, kiitos modernin tieteen, joka on laittanut uskonnolliset uskomukset
niille kuuluville paikoille muiden epätosien uskomusten joukkoon.
PePan kannalta
on suorastaan katastrofaalista, että Raamattu ei opeta juuri mitään, kun
kriteerinä on se, että kerrotaan tosiasioita. Lisäksi Raamattu ymmärretään aina
väärin, jos tekstejä pidetään faktoina. Faktat ovat määritelmällisesti
tosiasioita, jotka ovat riippumattomia uskosta.
”Kyse ei ole valhehenkien ilmestystiedosta,
vaan Pyhän Hengen äänen kuulemisesta.”
Pitäisikö tässä
olla huolestunut PePan pään sekoamisesta? Nämä äänet ovat näköjään
vieraannuttaneet PePan todellisuudesta. Nähtäväksi jää, onko tila pysyvä.
”Meidän tulee uskoa Jeesukseen, niin kuin
Raamattu opettaa ja Pyhä Henki on annettu meille sitä varten, että
ymmärtäisimme mitä Raamattu opettaa ja uskoisimme Jeesukseen, niin kuin
Raamattu sanoo.”
Vaatii melkoista
älyllistä epärehellisyyttä ja itsepetosta, jotta pystyy olemaan niin
vieraantunut todellisuudesta kuin PePa. Onko jotenkin ylevää uskoa epätosiin
väitteisiin? PePa, Raamatullinen usko ei ole mikään monoliitti ja jokainen
uskova on muodostanut tulkintansa omista lähtökohdistaan lukemalla samoja
tekstejä kuin sinäkin. Sen paremmin sinulla kuin kenelläkään muulla ei ole
”oikeaa” uskoa, sillä kaikki käytettävissä oleva materiaali viittaa siihen,
että mitään yliluonnollista ei ole olemassa. Teillä on vain halu uskoa
uskomiseen, mutta se ei kerro mistään muusta kuin omasta halustanne (ja tämä
voidaan verifioida).
”Se ei ole ollenkaan outoa, että Pyhä Henki
todistaa uskovan sydämeen kiistattoman Raamatun totuuden, koska Hänen
tehtävänsä on johdattaa uskova kaikkeen totuuteen.”
Kenelle PePa
kirjoittaa juttujaan? Ehkä hän vain yrittää vakuuttaa itselleen oman uskonsa
oikeutuksen, mutta menee kerta toisensa jälkeen metsään niin että rytisee. Mitään
kiistattomia Raamatun totuuksia ei ole, sillä Raamattu ei kerro tosiasioista
alkuunkaan. Raamattu kertoo vain barbaaristen ihmisten maagisesta ajattelusta.
Kyllä sinä PePa tiedät, että mikään Raamatussa ei ole kiistatonta, eikä
sellaiseksi tule, vaikka sinä kiukuttelisit kuinka paljon tahansa.
”Mutta uskon kasvun kautta hänkin pääsee
kokemaan uskon varmuutta yhä enenevässä määrin. Sellainen uskova, joka ei
ankkuroi uskoaan Raamatun sanan totuuteen, vaan pyrkii järjellisen ja
sielullisen pohdiskelujen tai uskonnollisten perinnäissääntöjen kautta
ymmärtämään Raamattu kokevat epävarmuutta Raamatun asioista eivätkä siksi
kykene ymmärtämään moniakaan asioita, joista Raamattu opettaa. Siksi on
tärkeää, että uskovina hylkäämme turhat järjelliset pohdiskelut sekä
uskonnolliset perinnäissäännöt ja rukoilemme Jumalalta ymmärrystä asioihin sekä
alamme uskomaan Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo, koska silloin vasta
voimme ymmärtää Raamattua oikealla tavalla.”
Tästä on ollut
puhetta ennenkin: järjenkäytön ja rationaalisuuden hylkääminen on apologioiden
ainoa perusta. Noudattamalla tuota PePan kriteeriä, ihminen tekee itsestään
tyhmän ja helposti kusettavan. Tyhmyys ja hyväuskoisuus ovatkin tärkeitä
hyveitä PePan tavoin uskoville.
Raamatun
ymmärtäminen PePan lanseeraamalla ”oikealla” tavalla tarkoittaa kaiken
tyhmistämistä. Uskon tyhmyydestä joutuu kärsimään, koska tosiasioiden ja
realiteettien hyväksyminen on yksi ymmärryksen kriteeri. Lukemalla sitä
Raamattua, ja vertaamalla sitä käytettävissä olevaan faktatietoon, jokainen ajatteleva
ja rationaalinen ihminen ymmärtää Raamatun olevan vain ja ainoastaan
primitiivisiä satuja ja tarinoita.
”Minä olen ainakin joutunut pienelle
paikalle ymmärrettyäni, että Pyhä Henki ja Jumalan sana ovat ainoita työkaluja,
jotka synnyttävät pelastavan uskon sekä kasvattavat meitä uskomaan Jeesukseen,
niin kuin Raamattu sanoo. uskon asioissa kyse ei ole ihmisen omasta järjestä ja
viisaudesta ja siksikin Raamattu sanoo turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi
äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.”
Tulihan se
sieltä kun vähän potki – pelastava usko. Tätä aihetta on käsitelty tässäkin
blogissa toistuvasti: millekään pelastavalle uskolle ei ole vähäisintäkään
tarvetta, koska jo Genesiksen kaksi ensimmäistä lukua ovat epätosi ja loputa
Raamatusta asian surkeaa peittelyä, joten joku kuvitteellinen pelastus on
perusteetonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti