maanantai 2. helmikuuta 2015

Raamattukritiikkiä 2.2.2015



2.Moos. 15:19 -17:7
Siinain aavikkoralli jatkuu. Kansa on aika kyrpiintynyt kehnoista oloista. Ruokaakaan ei juuri ole. Sitten tarinan kirjoittanut keksinyt, että taivaasta sataa mannaa. Manna on jotakin, jolla on ravintoarvoa. Kukaan ei vaan ole keksinyt, mitä manna mahtoi olla.
Ei ole lainkaan uskottavaa, että taivaalta satoi 40 vuoden ajan murohiutaleita. Puutostilat olisivat niittäneet kansaa kumoon yksipuolisen ravinnon takia.
Mooses käyttää taikasauvaansa kuten kaivonkatsojat ja hups – kalliosta tulee vettä.

Matt. 22:1 – 33
Jeesuksen ontuva vertaus kuninkaan pojan häistä. Ikävä heppu tuo kuningas, kun ihmiset eivät paljon perustaneet noista häistä, niin reaktion oli seuraava:
”Kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa tuhoamaan nuo murhamiehet ja polttamaan heidän kaupunkinsa.”
Väkivallalle ei näy loppua Raamatussa.

Ps. 27:1 -6
”Kun pahat käyvät kimppuuni syömään lihaani…”
Raamatussa on useammassakin kohdassa kannibalismia.
”…minä uhraan riemuiten uhreja hänen [liiton]majassaan.”
Outo tyyppi tuo Jahve tarvitessaan toistuvia uhreja. Pääsääntöisesti kärventyneen lihan haju on erityisesti aavikkobarbaarien jumalan mieleen.

Snl. 6:20 -26
Nainen on tässäkin sananlaskussa paha. Naisella ei ole karjaeläimen arvoa. Varsin vastenmielistä, että sukupuolielinten rakenne määrää ihmisarvon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti