Kymmenes käsky

10.

”Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.”

Taas toistetaan samaa teemaa kuin seitsemännessä ja yhdeksännessä käskyssä. Kymmenennen käskyn kritiikiksi sopii sama kuin yhdeksännen käskyn yhteydessä.

Katekismus väittää: ”Jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus ja tehtävä.”

Falsifikaation periaatteen mukaan, jos löytyy yksikin ihminen, jonka elämällä ei ole tarkoitusta eikä tehtävää, niin periaate ei ole yleispätevä. Tuo ihminen olen minä: olen elänyt pitkän ja miellyttävän elämän ilman (elämän) tarkoitusta ja ilman elämäntehtävää.

Katekismus jatkaa tarkoituksesta ja tehtävästä: ”Se toteutuu sillä paikalla ja niissä oloissa, joissa kulloinkin elämme.”

Niin Katekismus saattaa väittää, mutta muutos on aina mahdollinen. Muutoksen tekijä on aina ihminen itse. Muutenhan aavikkobarbaarit olisivat vielä aavikkobarbaareita, orjat orjia ja kokonaisuutena ihmiskunnalla ei olisi sitä hyvää, mitä 250 viime vuoden aikana teknologinen kehitys on saanut. Tämä kyllä merkitsee sitä, että muuttumattoman jumalan ja täten patavanhoillisten uskovien tila on käynyt yhä ahtaammaksi.

Katekismus sanoo: ”Meidän tulee suojella ja tukea kaikkea lähimmäisen elämänpiiriin kuuluvaa.” Tämä olisi aivan kannatettavaa, jos Katekismus ei jo seuraavassa virkkeessä vesittäisi tätäkin: ”Seuraamalla Jumalan tahtoa, käyttämällä omaa harkintaa ja asettumalla lähimmäisen osaan löydämme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehdä hyvää.”

Empatia ja sympatia ovat inhimillisiä ominaisuuksia. Niissä ei ole mitään jumalallista. Jos seuraamme jumalan tahtoa, niin kaikenlainen eriarvoisuus, vihamielisyys omaa ja muiden ihmisyyttä sekä suoranainen väkivalta ovat ilmeisimmät jumalan tahdon ilmaukset.

”Kekseliäs rakkaus etsii kaikissa tilanteissa tavan palvella.”, metsään mennään että rytisee, jos kekseliään rakkauden tarkoitus on palvella jumalaa. Silloin sitä vasta maailmassa ilmenee pähkähullua toimintaa. Jos em. lause tarkoittaa yleisinhimillistä hyvää ilman viittausta sadistiseen Jahveen, niin ollaan oikeilla jäljillä.

”Käskyjen sisältö voidaan ilmaista sanomalla, että meidän on rakastettava Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme.” Mihin jumalaa tässäkään tarvitaan? Ei mihinkään. Aika vaikea rakastaa olento, jota ei ole olemassa, ja vaikka olisikin, niin Jahve on sen sortin barbaari, että jumalan rakastaminen olisi ihmisen oman edes vastaista. Tämä on taas aika häiriintynyttä masokismia.