Kuudes käsky

6.

”Älä tee aviorikosta.”

Vanhemmissa versioissa tämä oli käännetty:

”Älä tee huorin.”

Eipä tämäkään käsky koske muita kuin Aavikkobarbaarien omaa heimoa. Universaaliksi normatiiviseksi moraalista siitä ei ole. Varsinkaan nyky-aikaan sitä ei voi soveltaa: Suomessa on avioeron yhteydessä luovuttu syyllisen etsimisestä jo vuosikymmeniä sitten.

Sitä paitsi Vanhan Testamentin avioliitto oli polygaminen. Tässäkin suhteessa Jahve muutti pelin sääntöä kesken pelin. Sama kyllä pätee aika moneen muuhunkin säädökseen.

Nykyaikainen avioliitto ei ole enää eliniän kestävä miehen ja naisen välinen liitto. Muodollinen varianssi on kasvanut. Monelle ennen syrjitylle ryhmälle on avioliitto nykyään sallittu.

Kristittyjen virhekäsitys on se, että ”kristillinen” avioliitto olisi jollain tavoin oikeampi kuin mikään muu, missään järjestelmässä koskaan, solmittu avioliitto. Avioliittoja on ollut jo ennen kuin Mooses oletetusti sai laintaulut itse Jahvelta.

Avioliitto on muuttunut viimeisen kahden tuhannen vuoden aikana niin paljon, ettei Uuden Testamentin kirjoittajat tuntisi nykyistä avioliittokäsitystä avioliitoksi Uuden Testamentin mukaan.

Tällaista muutosta on odotettu kauan. Nykyään naiset eivät ole omaisuuteen verrattavia esineitä. Naisten tasa-arvoisuus ideaalitapauksessa tulisi toteutua kaikissa länsimaisissa avioliitoissa. (Muslimeilla on tässä asiassa vielä pitkä ja kivinen tie kuljettavana.)

Katekismuksessa väitetään: ”Avioliitto on perheen perusta. Julkinen sitoutuminen ja yhteiskunnan vahvistus antavat sille turvan.”

 

Väite on kokonaisuudessaan väärä. Avioliitto nimenomaan ei ole perheen perusta, vaan kahden ihmisen keskinäinen sopimus siitä, että juuri he muodostavat perheen. Perheen muoto ja rakenne saattavat vaihdella paljonkin. Ei ole olemassa yhtä ja ainoata liiton muotoa; paitsi ehkä kaikkein fundamentalistisimmissa piireissä. 

Tätä käskyä tulkittu siten, ettei avioero ei ole sallittu juuri missään olosuhteissa: ei edes perheväkivallan tapauksessa. Suhteessa tulisi pysyä vaikka hampaat irvessä, koska jokin todentamaton olio on näin määrännyt.

Onneksi avioero ei kuulu enää uskonnon pääasialliseen vaikutuspiiriin. Avioero säädellään täysin maallisen vallan lakien toimesta. Uskonnoilla ei ole siihen nokan koputtamista, vaikka he tietenkin pyrkivät palauttamaan hegemonia-asemansa. Keinot ja resurssit ovat tähän tarkoitukseen riittämättömät.

Nykyään pääasiallisin parisuhde muoto on avoliitto. Tämä onkin parempi kuin juridisesti jäykkä avioliitto. Avoliitto on kahden aikuisen vapaaehtoinen ja vastavuoroinen liitto, jossa vastuut ja velvollisuudet elävät kulloistenkin parin tarpeiden mukaan.

Avioliittoa voi pitää muinaisena jäänteenä, jonka riitteihin ja rituaaleihin jotkut haluavat osallistua. Se heille suotakoon.