1.
Tasa-arvoisen avioliittolain
käsittelyn yhteydessä arkkipiispa Kari Mäkinen antoi lausuntoja lain
hyväksymisen puolesta. Tämä oli suoraselkäistä toimintaa vanhoillisena pidetyn
evankelis-luterilaisen kirkon taholta. Onneksi sentään arkkipiispa ja muutama
muu kirkonmies ja –nainen ovat jo päässeet nykyaikaan.
Arkkipiispan ja muutaman muun
sekä piispan että papin liberaalit kannanotot heijastelivat kansan enemmistön
mielipidettä. Useimpien kyselytutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista
kannatti tasa-arvoista avioliitto lakia. Samaa voidaan sanoa ev.lut kirkon
jäsenistä.
Äänekäs vähemmistö, kaikista
fundamentalistisimmat uskovat, pitivät tasa-arvoista avioliittolakia Raamatun
vastaisena. Liberaalilla ja konservatiivisella tulkinnalla oli kummallakin
varsin hyvät perustelut. Molemmilla oli Raamatullista pohjaa.
Jos tarkastellaan ihan Raamatun
ensimmäisiä lukuja, niin Aatami ja Eeva eivät olleet naimissa. Myöhemmin taas
polygamia oli ”raamatullisin” avioliiton muoto. Monogamia kehittyi vasta paljon
myöhemmin. Lisäksi sukupuolisuhteet orjiin olivat sallittuja joskin säänneltyjä.
Missään Raamatussa ei
kirjaimellisesti kielletä vihkimästä homoseksuaaleja. Raamatulliset avioliitot
olivat pitkän aikaan sääntelemättömiä avoliittoja. Tavallisesti häät olivat
perhejuhlia, joihin liittyvät häät olivat rituaaleineen julkisen vallan
tavoittamattomissa. Parit noudattivat perinnettä, joka oli mahdollisesti
vanhempi kuin yksikään Vanhan Testamentin kirja.
Sitä paitsi avioliittoa koskevat
säädökset koskivat vain israelilaisia. Muut hoitivat avioitumisrituaalit oman
perinteensä mukaan. Vasta Paavalin lahkolaiset väärennökset mooseslaisista
säädöksistä tulivat kristilliseksi dogmiksi. Täten konservatiivisten
kristittyjen avioliittokäsitykset ovat lahkolaisia; ellei peräti Raamatun
vastaisia.
Jos ei tunnustanut Jahven
auktoriteettia, niin avioliittoakaan koskevat säädökset eivät ole määrääviä.
Säädökset tulivat ”yleiseksi laiksi” pakottamalla ja uhkailemalla; ei sen
takia, että ko. säädökset olisivat olleet sen parempia, tai edes moraalisempia,
kuin muut käsitykset.
Fundamentalistit vetoavat
mielellään Sodoman ja Gomorran kohtaloon. Näissä kaupungeissa homoseksuaalisuus
oli ilmeisesti sallittua. Tosin ko. kaupunkien suurin ongelma taisi olla
muukalaisviha eikä suinkaan asukkaiden seksuaalinen käyttäytyminen.
Fundamentalistien ja
konservatiivien aseman tekee entistä tukalammaksi se, että ei ole mitään
näyttöä ko. kaupunkien olemassaolosta. Ne on sovitettu Raamattuun pelkästään
draamallisten intressien ajamana.
2.
Olen kysynyt
keskustelupalstoilla, miten tasa-arvoinen avioliittolaki vaikuttaa
fundamentalistien omiin heteroseksuaalisiin avioliittoihin?
Vastausta ei kuulunut.
Fundamentalistit vetoavat avioliiton luonnollisuuteen miehen ja naisen välillä.
Homoseksuaalisuus ei olisi heidän argumenttiensa mukaan luonnollista: kuitenkin
homoseksuaalista käyttäytymistä on havaittu niin eläimillä kuin ihmisillä niin
kauan kuin asiaa on dokumentoitu.
Homoseksuaalisuus oli pitkään
rangaistava teko. Seurauksena saattoi olla jopa kuolemanrangaistus, vaikka
ihminen vain toteutti luonnollisia tarpeitaan. Tästä ei ole montaakaan
vuosikymmentä, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Onneksi näin
epäinhimillisistä käytänteistä on luovuttu.
Tasa-arvoisen avioliittolain on
fundamentalisti piireissä katsottu rapauttavan moraalista perustaa. Nämä
äärikonservatiiviset fundamentalistit kuitenkin jättävät mainitsematta, että
monista muista Raamatun moraalisista ohjeista on luovuttu: tottelemattomia
lapsia ei enää kivitetä kuoliaaksi; myös lasten ruumiillinen kurittaminen (~pahoinpitely)
on saatettu rikoslain alaiseksi, vaikka Raamatun moraali pitääkin ruumiillista
väkivaltaa moraalisena kasvatusmenetelmänä.
Lopulta on käsittämätöntä,
kuinka ihmisen seksuaalisuus on uhka kolmeen aabrahamilaisen uskonnon perspektiivistä.
Seksuaalisuus on yksi ihmisen voimakkaimmista vieteistä. Sen tukahduttaminen on
johtanut moniin sellaisiin surullisiin seurauksiin kuin kuvitellun syyllisyyden
takia tehdyt tarpeettomat itsemurhat.
3.
Tässäkin blogissa on käsitelty
jo aiemmin professori Tapio Puolimatkan käsityksiä avioliitosta. Puolimatkan
Eduskunnalle antama asiantuntijalausunto on sittemmin osoittautunut täysin
epätieteelliseksi. Lausunnossa on suorastaan valehdeltu professorin statuksen
tuomalla arvovallalla. Puolimatkan kristillinen vakaumus on tehnyt hänen
”asiantuntijalausunnostaan” kristillisen pamfletin, jolla ei ole juuri mitään
tekemistä tieteellisen asiantuntijan lausunnon kanssa. Tällaisia kristilliseen
apologetiikkaa perustavia asiantuntija on tieteen historiassa valitettavan
monta, mutta onneksi he ovat järjestäen paljastuneet huijareiksi.
4.
Ehkä koko avioliitto pitäisi
määritellä uudellaan kahden ihmisen sopimuksenvaraiseksi liitoksi vailla
viittauksia mihinkään muuhun perustaan kuin sopimusoikeuteen.
Tai sitten kaikki avioliitot
tulisi yksinkertaisesti vain lopettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti