Suomen ev.lut.
kirkon piiristäkin löytyy ihan omat taantumukselliset henkilönsä. Esimerkistä
käyköön tällä kertaa Tampereen eteläisen seurakunnan kappalainen Juhani
Räsänen.
Räsänen
kunnostautuu Kotimaa24:n aktiivisena blogikirjoittajana. Pisteet hänelle siitä.
Räsänen on
taantumuksellisuudessaan Tampereen piispan Matti Revon linjoilla. Molemmat
miehet edustavat maailmaa, jossa vallitsi kristinuskon hegemonia. Sellaisen
perään he haikailevat.
Uusimman
bloginsa (Piispojen lehmänkaupoissa 1.0
Laajasalo nieli kamelin) alussa Räsänen paljastaa karvansa: Homoparivyörytyksen suvantovaiheessa on hyvä
katsahtaa viime ajan ja vähän vanhempiinkin tapahtumiin.
Homovyörytyksen?
Ja sitten Räsänen itse osallistuu ”homovyörytykseen” kirjoittamalla blogissaan
homoista. Se ei nyt sitten millään tavoin ole homovyörytyksen suvantovaihetta
vaan bensan heittämistä liekkeihin.
Tässä blogissani
olen viime aikoina jonkin verran pohtinut sitä, kuinka nämä ”räsäset” ja hänen
kaltaisensa änkyrät värväävät lapsia. Kaikkien heidän yhteisenä teemanaan on:
Napataan ne mahdollisimman nuorina!
Kesäkuussa
(25.6.2016) Räsänen kirjoitti otsikolla: Brändien
brändi, hiekalle rakennettu. Kirjoitus käsitteli rippikouluja ja niiden
sisältöjä.
Ratkaiseva tekijä rippikoulun jatkuvaan
suosioon on sen merkitys nuorisokulttuurin osana ja aikuistumisriittinä. Niiden
aseman menettäminen vaatisi kirkolta aika paljon epäonnistumisia.
Varmaankin
rippikoulu on osa nuorisokulttuuri; ainakin muutamalle nuorelle. Rippikoulun
brändääminen aikuistumisriittinä on taas markkinointikikka. Aikuisiksi
kasvetaan ihan ilman riittejäkin. Sekin tapahtuu nykyään entistä aikaisemmin.
Rippikoulun
turhuus ei ole kirkon epäonnistumista vaan syy on yksinkertaisesti se, että
kristinusko ei ole totta. Tieto tappaa uskon ja taikauskon. Sitä paitsi nuoret
eivät halua tulla kusetetuiksi vaan osaavat arvioida riittävän hyvin eri
väitteiden totuusarvoja. Tässä mittelössä kristinusko ei pärjää.
Kuitenkin lasten kastamisten väheneminen
uhkaa pitkän päälle myös rippikoulun suosiota/…/Nykyisen kehityksen jatkuessa 2020 -luvun lopulla muodostuu tilanne,
jossa rippikoulun ikäluokasta puolet on kastamattomia nuoria. On vaikea
kuvitella, että nykyinen nuorisokulttuurin ja aikuistumisriitin noste enää
tuolloin kantaisi kastamaan puolta ikäluokasta, tai että niitä ylipäänsä enää
silloin olisi olemassa ainakaan pääkaupunkiseudulla.
Tuossa todetaan
karut faktat. Edelleen kaste on täyttä humpuukia. Siinä kastettava tulee vain
märäksi. Mitään muuta asiaan ei liity, vaikka Juhani Räsänen kuinka polkisi
jalkaa.
Suurempi uhka rippikoululle on kuitenkin sen
sisäisen uskottavuuden mureneminen.
Niinpä niin, kun
kristinusko on selvästi epätosi ja haitallinen uskomusjärjestelmä, niin
sellainen joutaakin kuihtua. Kaikkien uskontojen uskottavuus tulee romahtamaan
radikaalisti länsimaissa. Siinä samassa kuolee suomalainen
rippikoulujärjestelmäkin. Hyvä niin. Ehkä ihmiset vihdoinkin oppivat elämään
ihmisiksi, kun uskonnot eivät ole kylvämässä jatkuvaa eripuraa.
Rippikoulussa brändiristiriitaa edustavat opettajat,
jotka eivät itse usko opettamaansa asiaan. Miespapeista uskontunnustuksen
allekirjoittaa 46 prosenttia, mutta naispapeista vain 23 prosenttia.
Olisi se aika
epärehellistä uskoa epätosiin ja todentamattomiin juttuihin Juhani Räsäsen
tapaan ja sitten vielä markkinoida niitä faktoina. Mitäpä nämä änkyrät eivät
olisi valmiita tekemään, jotta he voisivat käyttää valtaansa nuoriin nähden.
Eiköhän aika moni ole valmis sanomaan Räsäselle: Fuck you!
Viimeisimmän kartoitukseni mukaan
rippikoululaisista noin 75 prosenttia on ateisteja tai jonkun sortin
agnostikkoja.
Miksi kukaan
edes haluaa käydä rippikoulua, jos ei usko noihin juttuihin? Painostaako joku
tai jotkut nuorta? Toteutuuko nuorten vakaumuksenvapaus?
Juhani Räsäsen
brändäämä rippikoulu tuottaa vain uusia uskonnon uhreja – valitettavasti.
Räsäsen
taantumuksellisuuteen pääsee tutustumaan tuolla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti