Kristillisten koulujen oppilaita koulutetaan tyrannisoimaan ympäristöään

Tästä ei ole kuin kaksi päivää, kun kommentoin kristillisten ääriliikkeiden värväystoiminnan kiihtymistä syksyn kuluessa, niin heti perään konservatiiviset verkkojulkaisut Uusi Tie ja Seurakuntalainen raportoivat kristillisten lasten ja nuorten johtajuuskoulutuksesta.

Enää ei riitä, että lapsia värvätään fundamentalistisiin liikkeisiin; nyt värvättyjä lapsia jo koulutetaan kiusaamaan, sortamaan ja syrjimään ikätovereitaan. Ryhmädynamiikka on takuuvarmasti jotain muinaisten pioneerinuorten tai Hitler Jugendin luokkaa.

Kristillinen ja kristofasistinen uskonnollinen oikeisto ei jätä kiveäkään kääntämättä edistääkseen asiaansa vaikka sitten lasten hyvinvoinnin ja vakaumuksenvapauden kustannuksella.

Miten syntyi idea opettaa nuorille johtajuutta? Espoon kristillisen koulun lehtori Jonas Turunen sai ajatuksen viime vuonna Global Leadership Summitissa (GLS). Se on Yhdysvalloista Suomeen rantautunut, viime vuosina suuren suosion saavuttanut johtajuuskoulutus, joka on suunnattu erityisesti hengellisen työn tekijöille. Turunen lähti toteuttamaan ideaa yhdessä muiden opettajien kanssa.

Muutama päivä sitten kommentoin myös kristofasistisia liikkeitä, joiden puolesta mm. Juha Ahvio ja Tapio Puolimatka ovat propagoineet. Tässä taas yksi lisäesimerkki siitä, kuinka uskonnollinen oikeisto pyrkii soluttautumaan kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin. Global Leadership Summit on kristofasistien ja laajemminkin uskonnollisen oikeiston kokoontumisajo.

Palautekyselyn perusteella kristillisten koulujen oppilaat pitivät tapahtumaa tervetulleena. Moni oli saanut lisää ymmärrystä johtajuudesta ja rohkaisua johtajuuteen, vaikuttamiseen ja palvelemiseen.

Jos tämä suomalainen versio muistuttaa yhtään amerikkalaista vastinettaan, niin juuri kristillisten koulujen oppilaat ovat otollisia kohteita sellaisella koulutuksella, jossa heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan johdetaan toimenpiteitä, menetelmiä ja käyttäytymismalleja, jotka ajavat koulutuksen tarjoajien dominionistisia päämääriä. Ilmeisesti koulutuksen tarjoajat olettavat, että ”johtajuus” hivelee joidenkin nuorten itsetuntoa niin paljon, että he ovat valmiita toimimaan epäeettisesti ikätovereitaan kohtaan; ts. toimimaan tavalla, jota he eivät voisi kuvitellakaan noudattavansa ilman em. koulutusta. Kun koulutuksen järjestää jokin näennäisesti arvovaltainen taho, niin nuorten on todella helppo omaksua järjestävän osapuolen agenda. Uskovien nuorten ominaispiirteenä on kritiikittömyys omaan uskoaan kohtaan sekä valitettava perusteeton auktoriteettiuskoisuus.

Pitää uskaltaa ajatella itsestään, että voi olla johtaja, ja ymmärtää, mitä piirteitä johtajassa kannattaa olla, Amanda Bowers Suomen Kristillisestä Yhteiskoulusta kertaa oppimaansa.

Kun järjestävän tahon motiivit ja agenda tunnetaan, niin ymmärretään mitä nuo johtajan piirteet ovat. Tuloksena on taas joukko uusia uskonnon uhreja.

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kristillisten-koulujen-oppilaille-tarjottiin-johtajuuskoulutusta/