Aamulehden
printtilehden mielipidepalstalla 11.7.2015 kenttäpiispa Pekka Särkiö ruikuttaa
uudistetuista ohjeista koskien sotilasjumalanpalveluksia, hartauksista ja
eettisestä opetuksesta. Oli jo aikakin saada tuohon monoliittiin muutoksia.
Särkiölla on uskoville
kovin tyypilliseen tapaan aika kieroutunut käsitys uskonnonvapaudesta:
kristityillä on vapaus uskoa kunhan muut uskovat samoin. Uskonnonvapautta on
myös vapaus uskonnosta: varusmiehen ei tule törmätä uskonnolliseen
symboliikkaan julkisen vallan yhteydessä. Samaa pätee kaikkiin muihinkin
julkisen vallan ylläpitämiin instituutioihin. Ideaalitapauksessa julkinen valta
on täysin neutraali uskontojen suhteen.
Särkiö
kirjoitti: Lisäksi sotilaspapit
huolehtivat eettisestä toimintakyvystä, mikä näkyy lähimmäisen inhimillisenä ja
arvokkaana kohteluna. Jos Särkiö pitää kiinni Raamattunsa eettisistä
ohjeista, niin tuloksena ovat sotarikokset ja räikeät ihmisoikeuksien
rikkomukset. Mitä tahansa eettisesti arveluttavaa toimintaa voidaan perustella
Raamatun jumalalla niin rauhan kuin sodankin olosuhteissa. Särkiön jumala ei ole pystynyt ehkäisemään
ainuttakaan sotarikosta, eikä ole viitteitä, että asian olisi tulossa
minkäänlaista muutosta. Raamatunlauseita voidaan tulkita kulloisenkin
sotilaspoliittisen agendan tarpeiden mukaan. Mitään yleisinhimillistä
lähimmäisen kunnioitusta ei Raamatun jumalaa seuraavilta voi edes odottaa.
Särkiö olettaa
virheellisesti, että julkisessa tilassa uskontoneutraalius olisi yhtä kuin
uskonnottomuuspakko. Kyllä, Särkiö käyttää termiä uskonnottomuuspakko. Julkisen
vallan ei tule edesauttaa yhdenkään uskonnon harjoitusta. Vapaa-ajallaan
varusmiehet ja – naiset voivat harjoittaa omaa uskontoaan miten haluavat.
Särkiö: Kaikki valaparaateihin osallistuvat ovat
mukana kenttähartaudessa, koska uskonnoton vaihtoehto on tarjolla
sotilasvakuutuksen antotilaisuudessa.
Mitä Särkiö
oikein tarkoittaa tuossa? Tuossa ei nimittäin ole mitään järkeä. Tarkoittaako
Särkiö, että sotilasvakuutuksen antaneiden on pakko osallistua kenttähartauteen
sotilasparaatin yhteydessä? Tämä on uskonnonharjoituksen pakkoa ja täten
ristiriidassa uskonnonvapauden kanssa. Kenttähartaus, sellaisena kun se
Puolustusvoimissa toteutetaan, on kristillistä uskonnonharjoitusta, eikä ketään
tule velvoittaa sellaiseen vakaumuksensa vastaisesti. Miksi kenenkään
uskonnollisen vakaumuksen tulisi ylipäänsä erottua julkisen vallan yhteydessä?
Jokainen julkisen vallan edustaja voi yksityishenkilönä harjoittaa minkälaista
uskoa tahansa.
Särkiö: Sotilaspapit ovat kaikkia varten. Samalla he
edistävät eri tavoin ajattelevien uskonnonvapautta.
Aika ylimielisen
röyhkeä argumentti Särkiöltä. Miten? Millä perusteella? Tämä on jo niin typerä
väite kenttäpiispalta, että hänen tulee täsmentää tuota seikkaa. Arvelen, että
hyviä perusteluja emme tule kuulemaan, koska kenttäpiispan toimenkuva on
edistää epärehellisyyttä, epätasa-arvoa, epäoikeudenmukaisuutta ja kaikenlaista
eettisesti arveluttavaa toimintaa nuorten ihmisten parissa.
Kenttäpiispa
aliarvioi nuorten miesten ja naisten ajattelukyvyn. He varmasti suhtautuvat torjuvasti
kenttäpiispan ylimieliseen agendaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti