Apologeetat ovat epärehellisiä

Uskon puolustajat (apologeetat) esittävät asiansa lähes aina epärehellisesti. Haluaisin olla ehdottomasti todistamassa Patmoksen Juha Ahvion (tai Pasi Turusen) ja Robert M. Pricen debattia mistä tahansa Raamattuun liittyvästä aiheesta. Kaikki em. henkilöt ovat teologeja, mutta Pricella on esittää argumenttiensa tueksi verifioitavia faktoja. Siinä saisivat suomalaiset fundamentalistit kylmää kyytiä. Amerikassahan tällaiset debatit ovat melko yleisiä.

Juha Ahvion esityksestä ollaan kiinnostuneita eri syistä kuin Pricen esityksestä. Pricella on argumenttiensa tueksi esittää faktaa, todennettavaa tietoa. Kummatkin ovat koulutettuja ja laajan sivistyksen omaavia miehiä (voisivat väittelijät aivan hyvin olla naisiakin ja joskus ovatkin).

Erona näiden kahden teologian tohtorin argumenteilla on se, että Ahvio joutuu kohdentamaan sanomansa jo ennestään uskoville, Price puolestaan kohdentaa argumenttinsa yleisölle riippumatta siitä ovatko nämä teistejä vai eivät. Price jättää aina(!) argumenttiensa validiuden arvioimisen yleisölle. Ahvion kaltaiset teistit taas käyttävät argumentaatiossaan suostuttelua. Teistit eivät vain pysty esittämän argumentteja sellaisenaan, vaan niihin on jo ennalta ladattu presuppositio jumalan olemassaolosta. Koska tämä ensimmäinen premissi on ja pystyy todentamattomana, niin teistisilta argumenteilta putoaa täysin pohja: epätosista premisseistä voi johtaa vain epätosia johtopäätöksiä.

Apologeettojen argumentaatio heikkous piilee siinä, että järkeä ja rationaalista ajattelua käytetään niin kauan, kun sillä pystytään puolustamaan mitä tahansa uskonnollista dogmia. Heti kun pätevät argumentit loppuvat, aletaan käyttää epäpäteviä argumentteja – eli valeita – jotta uskon typeryys ei heti paljastuisi. Olen seurannut aika paljon youtubesta löytyviä debatteja ja jokaisen debatin teisti on aina – siis ihan aina – joutunut turvautumaan valehteluun. Uskovat muodostavatkin valehtelijoiden klubin.

Uskon puolustajat, apologeetat, pitävät järkeä ja rationaalisuutta halpana, koska se tuhoaa suorastaan murskaavasti heidän uskonsa. Tämän takia apologeetat joutuvat kerta toisensa jälkeen muovaamaan argumentteja, joilla ei ole mitään tekemistä debatin aiheen kanssa. Kaiken lisäksi em. argumentit ovat tyypillisesti epätosia, parhaimmillaankin vain todentamattomia.

Kun tässä nyt on pantu Robert M. Price yhdeksi hypoteettiseksi väittelijäksi, niin hänen argumenteistaan voidaan sanoa, että ne perustuvat vuosikymmenien tutkimuksiin, paljolti eksegetiikkaan ja historiaan. Nämä voidaan todentaa, joten Price voi melkoisella varmuudella sanoa, että Raamatun Jeesus ei ollut historiallinen henkilö, eikä jumalastakaan ole todennettavia viitteitä. Price osoittaa myös Raamatun jumalalle annetut vastenmieliset piirteet ja tämä ei edes edellytä kantaa siihen, onko ko. jumala olemassa vai ei.

On käsittämättömän epärehellistä kun apologeetat sanovat, että heidän argumenttiensa ei tarvitse olla koherentteja ja kontingentteja todellisuuden kanssa.