Änkyröille on
helkkarin kova paikka, kun heidän juttunsa osoitetaan aina paskapuheeksi.
Erityisen huono häviäjä on uudestisyntynyt professori Tapio Puolimatka. Heppu
saa oikeastaan aivan aiheetonta huomiota, vaikka jutut ovatkin
puppugeneraattorin tuotoksi; tai ehkä juuri siksi.
Herättyään
talvihorroksestaan Tapsa on polkaissut maailmalle peräti kaksi blogia: toinen
julkaistiin Seurakuntalaisessa ja
toinen Uudessa Suomessa. Uuden Suomen
blogi lensi kyllä pikaisesti bittiavaruuteen. Tuo blogi on kuitenkin
luettavissa mm. Tapsan kotisivuilla ja onhan se tallennettu muutamalle
keskustelupalstallekin.
Tapsa houri
korkeakulttuurista otsikolla: Opetushallitus
murentaa korkeakulttuurin perustaa. Tapsaa kyrsii erityisesti se, että
lapset ja nuoret saavat seksuaalisuudesta ajantasaista tietoa sen sijaan opetus
koostuisi Tapsan niin hellimistä uskonnollisen oikeiston dogmeista. Mitä
taantumuksellisempaa opetus on, sitä paremmin se täyttää Tapsan
korkeakulttuurin kriteerit.
Tapsan
päättömistä väitteistä seuraava on vain yksi esimerkki:
Ainoastaan äiti-isä-lapsi -kolmoissidokseen
perustuva perhemalli tekee lapselle mahdolliseksi luoda identiteettinsä
läheisessä suhteessa omaan biologiseen alkuperäänsä. Tämän identiteetti- ja
suhdeoikeuden kunnioittaminen on osa lapsen kunnioittamista itseisarvoisena
olentona, päämääränä itsessään.
Tuollainen väite
vaatisi tuekseen jotain verifioitua validia ja relevanttia tietoa.
Tuollaisenaan väite ei tarkoita mitään eikä sitä voi pitää muuna kuin
Puolimatkan ja hänen aatetoveriensa sanamagiana. Tuollaiseen jargoniin nämä kristityt
”oppineet” joutuvat turvautumaan joka ainut kerta, koska millään muulla tavoin
he eivät saa lainkaan ääntään kuuluviin.
Oikeastaan on
aika surullista, että Tapsan ja monen muun uskovan ”tiedemiehen” jutut uppoavat
kovin helposti lukijoihin. Mikä tahansa käy kun allekirjoituksena on Puolimatka
tai Ahvio. Tapsa ja Juha pääsevät aina kovin helpolla, mutta sitten on
tietenkin joukko kriitikoita, jotka debunkkaavat noiden hörhöjen hörhöilyt.
Siitä taas seuraa uhriutuminen ja siinä puuhassa Puolimatka onkin kehittynyt
erittäin taitavaksi.
Kun on seurannut
Puolimatkan kirjoittelua ja julkisia esiintymisiä pitkältä ajalta, niin aika
ankealta vaikuttaa Tapsan elämä. Saattaahan se vituttaa, että koko aikuisikä on
mennyt ajaessa selvästi epätosia ja haitallisia asioita kategorisiksi
imperatiiveiksi. Nyt kun elämä painuu iltahämärän puolelle, niin vitutuskäyrä
nousee lähes pystysuorasti ylöspäin. Omapa oli Tapsan asia; toisinkin olisi
voinut elää, niin ei tarvitsisi olla niin katkera kaikesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti