Muutama
vuosikymmen sitten Paavo Väyrysellä oli oma kotiryssä, nyt Patella on ihan oma
kotinatsi. Tällaiseen johtopäätökseen voi tulla, kun huomioi sen minkälaisia
ehdokkaita Peten jalkeille polkaisema Terve Helsinki –liike asetti ehdolle
kunnallisvaaleissa.
Ehdokkaiden
joukossa on toki ihan varteenotettavia henkilöitäkin, mutta löytyyhän sieltä
sitten ainakin neljä tyyppiä, joilla on dokumentoituja ja verifioituja
yhteyksiä uusnatseihin, Suomi Ensin –jengiin.
Mikä parasta,
niin tuo sekalainen seurakunta on ehdolla Kristillisdemokraattinen listalta
sitoutumattomina ehdokkaina. Krisujen kannattajakunnassa taitaa muutenkin olla
aika paljon fasisteja. Asia ei ole lainkaan yllättävää: Kristinusko on
totalitaristinen järjestelmä, joten fasismi on looginen seuraus tuosta uskosta.
Väyrynen on
poliittisen uransa aikana ollut viehättynyt totalitarismista: Ensin
neuvostotyylisestä sosialismista, nyt kristofasismista. Muistan oikein hyvin,
kun Pate yritti varmistella asemaansa Suomen Sosialistisessa Neuvostotasavallassa,
vaikka edustikin porvaripuoluetta. Tosin silloinen Kepu oli vain nimellisesti
porvaripuolue. Oikeasti se oli kevytversio änkyräkommunisteista.
Nyt sitten Pate
on liittoutunut kristofasistien kanssa, mikä sekin on aivan loogista Paten oman
poliittisen historian valossa. Suuruusharhasta kärsivä poliitikko löytää aina
liittolaisikseen ne kaikkein epäilyttävimmät joukot. Ehkä tuo ”pieniälyisten”
joukko on se ainoa sakki, joka suostuu vahvistamaan Paten suuruusharhaa.
Yli 20 vuotta
sitten Väyrynen kirjoitti kirjat On
totuuden aika 1 ja On totuuden aika
II. Vieläkään ei ole selvinnyt, mikä noissa kirjoissa esitetyistä asioista
on sitä totuutta. Kukaan ei ole löytänyt niistä mitään totuutta. Totuus onkin
ollut Väyryselle kovin subjektiivinen käsite.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti