Raamattukritiikkiä 16.12.2015

Miika 5:1 – 7:20

Tällä kertaa hekumoidaan Assyrian tuholla. Muinainen heimojumala laajentaa tuhoamisprojektin koskemaan jotakuinkin kaikkia: 14. Minä rankaisen vihassa ja kiivaudessa kansoja, jotka eivät ole olleet kuuliaisia. Ehkä tuolla halutaan pönkittää aavikkobarbaarien kansallistuntoa. Tosin heimojumala pysyy heimojumalana

Jahven sadismille pyritään hakemaan oikeutusta joistakin menneistä tapahtumista, jotka muuten eivät edes olleet historiallisia tapahtumia. Raamatun kertomukset historiallisuus kaatuu näytönpuutteeseen.

Miikan vakuutteluista huolimatta ihminen ei ole paha, joten perisynti ei ole relevantti selitys maailmassa esiintyvälle pahalle. Jotkut ihmiset vain tekevät pahoja tekoja. Kristillisessä diskurssissa pahuus selitetään synnillä, vaikka Raamatun kertomusten mukaan juuri Jahve ilmentää kaikenkattavaa pahuutta.

Ilm 7:1 – 17

Ilmestyskirjan kirjoittajan harhat käyvät entistä häiriintyneemmiksi. Vaikka Ilmestyskirjaa lukisi ihan minkä tahansa tulkintatavan mukaan, jutut ovat täysin epäuskottavia. Jumalan turhamaisuudesta on ollut puhetta jo moneen kertaan, eikä tämäkään kerta tee poikkeusta: 15. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja valtaistuimella istuva levittää telttansa heidän ylleen. Taivaassa näyttäisi tuon perusteella olevan paljon robotteja, jotka toimivat konemaisesti. Aika turhamainen tuo jumala kun tarvitsee tahdottomia robotteja palvelemaan itseään.

Snl 30:5 – 6

5. Jokainen Jumalan sana on taattu. Hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.
6. Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille, ja ettet joutuisi valehtelijaksi.

Jakeessa viisi esitetään selvästi epätosi väite. Jakeessa kuusi jatketaan samalla linjalla ja jakeeseen sisältyy implisiitti väkivallan uhka.

Koska Jahve on läpimätä moraaliton mätisäkki, niin Jahve on paljolti pantu viralta. Ehkä pian päästään tilanteeseen, jossa ihmiskunta vihdoinkin ihmettelee, kuinka se on voinut pitää Jahvea ja Jahven toimintaa relevanttina maailmanselityksenä.