Pasi Turusen pyssyt

Patmoksen pellehermanneista Pasi Turunen ampui hehtaaripyssyllään taas uuden blogikirjoituksen. Huti tuli kuten aina ennenkin. Sinänsä hassua, että Turusen epärehelliset pyssyt kohdistuivat tällä kertaa ateisteihin. No, jostakin sitä on kai juttua väännettävä kun Aito Avioliitto ry kusi pahasti kintuille.

Turusen otsikoi kirjoituksensa: Pariisin terrori-isku: ”Jumala on suuri!, ”Jumala on rakkaus! vaiko ”Jumalaa ei ole!”

Ja Turusen jutusta seuraa, että Turunen pitää mitä tahansa väkivaltaa suotavana kunhan se tehdään todentamattoman Jumalan nimissä; olipa tuolla jumalalla mikä nimi tahansa. Turusen asenteellista väkivaltaisuutta on käsitelty tässä blogissa aiemmin. Siis täällä:

http://ateistinajatushautomo.blogspot.fi/2015/04/leif-nummela-ja-pasi-turunen.html

Tuohon blogikirjoitukseeni liittyvä video, missä Pasi Turunen ja Leif Nummela kannattavat Raamatullista väkivaltaa, löytyy täältä:

https://www.youtube.com/watch?v=tEqNC-zNCZo

Tuossa siis Turusen lähtökohdat, joten ei ole lainkaan yllättävää, että Turunen yrittää vierittää syyn omasta sekä uskonveljiensä ja –sisariensa väkivaltaisuudesta ateistien niskoille. Tämän hän tekee selektiivisellä lukutavalla koskien Alex Rosenbergin teosta The Atheist Guide To Reality – Enjoying Life Without Illusions (Norton, 2011)

Pasi Turunen, voit jo luopua uskostasi. Kiemurtelusi tekee sinusta yhtä hassun hahmon kuin Don Quijote. Taistelet tuulimyllyjä vastaan olemattoman Jumalasi puolesta. On oikein hyvä, että luet ateistista kirjallisuutta ja vielä ihan filosofin kirjoittamaa. Huomaat kyllä itsekin kuinka epärehellistä uskosi on, mutta kai sinä joudut Patmoksen tarjoaman palkkapussin vuoksi puhumaan ihan puuta heinää.

Turunen pyssyttää pitkät pätkät Rosenbergin argumentteja sekoittaen käsitteellisesti ateismin ja eksistentialismin samalla ymmärtämättä, että sellainenkin katsantokannat löytyvät  kuin ateistien eksistentialismi (esim. Sartre ja Camus) sekä teistien eksistentialismi (esim. Jaspers). Myös nihilismin ja anarkismin käsitteet sekoittuvat iloisesti Turusen stooreissa. 

”Yksilön ihmiselämä on merkityksetön, vailla tarkoitusta ja ilman perimmäistä moraalista arvoa”, Rosenberg julistaa. Lukija joutuu tämän tunnustuksen äärellä väistämättä kyselemään mielessään, onko hinta tällaisesta ”iloisesta illuusioista vapautumisesta” sittenkin liian korkea.

Turunen jättää tietenkin kertomatta, että ihminen on täysin vapaa määrittelemään ja valitsemaan kaikki – aivan kaikki – seikat mitä elämässään kohtaa. Mitään ulkopuolelta annettua ei ole vaan kaikki perustuu valintaan, jolloin myös valitsematta jättäminen on valinta. Vaikuttaa siltä, että Turunen on valinnut epärehellisyyden, mutta mitäpä muuta patmoslaisilta voi odottaa. 

Kaikki yritykset etsiä henkistä lohtua aineellisen maailman ulkopuolisista selityksistä merkitsee riippumista kiinni illuusioissa.

Tämä Rosenbergin väite on totta ja se voidaan jopa todentaa toisin kuin Turusen taivaalliset pyssysankarit, jotka tuovat oletettua, mutta aina väkivaltaista lohtua, joka sekin on lopulta väkivaltaista alistamista. 

Pariisin terrori-iskun jälkeen tuskin löytyy ketään, joka olisi valmis väittämään, että terroristit eivät oikeastaan tehneet mitään väärää tai pahaa. Se, että ateistitkin tuomitsevat Pariisin iskun kaltaiset terroriteot ”pahoina”, ei merkitse sitä, että he näkevät teot vain huonosti suunniteltuina. Ei. Ateistit tuomitsevat kyseiset iskut kristittyjen tavoin siksi, että teot olivat aidosti ja objektiivisesti moraalisesti pahoja.

Kanssaihmisen vahingoittaminen on objektiivisesti aina väärin ja haitallista ihmispopulaation kannalta. Siihen ei tarvita yhtäkään henkiolentoa eikä sellaisen oletettuja määräyksiä. Pasi, jos sinulle osoitettaisiin aukottomasti, ettei juuri sinun Jumalaasi ole olemassa, ryhtyisitkö heti murhaajaksi ja raiskaajaksi? Luultavasti et ja se voidaan selittää kattavasti evoluutiopsykologian keinoin.

Ateisti voi uskontovastaiselle tyylilleen uskollisena huomauttaa, että terroristit itse uskoivat vakaasti olevansa jopa jumalan asialla, ja siten korostaa jälleen uskontojen pahuutta. Pahuutta? Mutta siitä juuri on kysymys. Mitä oikein on pahuus, jos Jumalaa ei ole. Siksi ateistinen huomautus on epäolennainen, sillä ateistin velvollisuus on osoittaa, ei mitä terroristit uskoivat omasta asiastaan tai mitä ateisti uskoo uskonnoista, vaan mistä iskuissa oikeasti moraalisesti oli kyse: Oliko joukkosurma moraalisesti oikein vai väärin? Jos väärin, niin millä perusteella Rosenbergin kaltainen materialisti, jonka mukaan ”yksilön ihmiselämä on merkityksetön, vailla tarkoitusta ja ilman perimmäistä moraalista arvoa”, ja jolle hyvän ja pahan välistä moraalista eroa ei ole olemassa, pitää tekoa aidosti pahana ja vääränä? 

Minä voin osoittaa sinulle, että terroristit olivat jumalansa asialla, aivan kuten sinäkin olet jumalasi asialla tuossa aiemmin mainitussa videossa, missä puolustat raamatullista väkivaltaa Leif Nummelan kanssa. 

Juuri tuossa yllä sinulle väännettiin rautalangasta, mitä evoluutiopsykologia sanoo kanssaihmisen vahingoittamisesta. Ei ole ateistien velvollisuus osoittaa, että Jumalaa (ihan mitä tahansa niistä tuhansista) ei ole. Todistustaakka on teillä teistillä. Minä sen sijaan voin osoittaa, että kuviteltujen jumalien nimissä on tehty sellaisia kauheuksia, että sinulla taitaa olla arvojesi tarkistamisen paikka, kun pidät Jumalan (jumalien) masinoimaa väkivaltaa suotavana. Kirjoituksesi perusteella implisiitisti hyväksyt myös muslimien harjoittaman väkivallan: sinun ja heidän uskontonsa polveutuu samasta kuvitteellisesta Abrahamista. Ja tämä voidaan verifioida. Väkivallan tekoihin syyllistyvät aina ihmiset, sillä vaikuttaa siltä, että Jumalasi ei ole pystynyt väkivaltaisiin ihmeisiin sitten Raamatun kirjojen kirjoittamisen.

Pasi Turunen, sinusta saa vaikutelman passiivis-aggressiivisesta miehestä, jolle on selvinnyt, ettei se sinun jumalasi ole sittenkään olemassa.

Turusen kirjoituksen voi käydä lukemassa tuolta:

http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/776/pariisin_terrori-isku_jumala_on_suuri!_jumala_on_rakkaus!_vaiko_jumalaa_ei_ole