Olen kuullut
moneen kertaan väitteen: ”Ilman Jumalaa et tiedä mitään.” Episteeminen versio
teemasta voisi olla: ”Tiedät, että ilman Jumalaa et voi tietää mitään”.
Nämä väitteet on
esitetty minulle useasti eri keskustelupalstoilla. Ilmeisesti väitteen esittäjät
eivät näe väitteessä loogista ongelmaa: jos ilman Jumalaa ei voi tietää mitään,
niin en voi silloin tietää edes sitä, että ilman Jumalaa en voi tietää mitään.
Tuossa yhtälössä joku ei nyt täsmää.
Kun olen
kysellyt täsmennystä em. loogiseen ongelmaan, niin joko väitteen esittäjä on
kadonnut pikaisesti keskustelusta tai sitten floodannut keskustelun täyteen
raamatunlauseita. Kumpikaan tapa ei ole tyydyttävä. Jos jotain esittää todeksi,
niin olisi syytä perustella väitteensä, jotta päästäisiin keskusteleman siitä,
onko väite tosi vai epätosi.
Tuota
episteemistä argumenttia on käytetty myös uskon ja tieteen yhteensovittamiseen.
Tässä tapauksessa on väitetty, että tieteen saavutukset ovat jollain tavalla ja
jonkun epämääräisen mekanismin tuloksena Jumalan aikaansaannoksia. Tällekään
väitteelle ei oikein tahdo löytyä perusteita. Koska väitettä ei pysty
verifioimaan eikä falsifioimaan, niin se on epärelevantti. Väitteen totuusarvo
tulee pystyä todentamaan. Lisäksi on aika koomista, että kaikki tieteen
saavutukset ovat tehneet ”jumalallisen ilmoituksen” ja ”jumalallisen asioihin
puuttumisen” tarpeettomaksi.
Ilmoituksissa ei
ole mitään tietoa. Ilmoitukset eivät kuulu epistemologian vaan psykiatrian
alaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti