perjantai 11. joulukuuta 2015

Raamattukritiikkiä 11.12.2015



Aam 4:1 – 6:14
Nyt Raamatun tolkuton väkivalta ja sellaisella uhkailu alkaa todella tympiä.
10. Minä lähetin teihin ruton kuten Egyptiin. Teidän nuoria miehiänne minä surmasin miekalla, ja teidän ratsujanne otettiin saaliiksi. Minä annoin löyhkän teidän leireistänne nousta teidän sieraimiinne. Mutta te ette kääntyneet minun puoleeni, sanoo Herra.
Tuo edellä oleva jae oli siitä vähemmän väkivaltaisesta päästä.
22. Vaikka te tuotte minulle poltto- ja ruokauhrejanne, ne eivät minulle kelpaa, enkä minä katso teidän yhteysuhrienne, syöttövasikkojenne, puoleen.
Miksi ylipäätään pitäisi uhrata yhtään mitään? Ai niin, palaneen lihan haju on Jahvelle mieleen.

Ilm 2:18 – 3:6
Sama vastenmielinen väkivaltaisuus jatkuu Ilmestyskirjassakin. Ilmestyskirja ei ole kuvaus hyvän ja pahan taistelusta vaan se on pelkästään kuvaus mielipuolisesta pahasta, jossa päällepäsmäreinä häärivät kolme konnaa – Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki.
Relevanteinta parannuksen tekoa on lopettaa selvästi epätosien asioiden totena pitäminen. Tämä Raamatun viimeinen kirja on selvästi epätosi, eikä täten kelpaa muuta kuin fiktiiviseksi kirjallisuudeksi.

Snl 29:21 – 22
21. Joka palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, saa hänestä lopulta mieliharmin.
Pitäisikö palvelijaa siis kohdella mahdollisimman huonosti? Pitäisikö palvelijoista tehdä orjia? Raamatun mukaan orjuus on oikein sopivaa ja suositeltavaa. Sananlaskun voi lukea myös näin: ei porkkanaa duunareille vaan pelkästään keppiä kerrakseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti