Luin koko Raamatun

Luin koko Raamatun. Projektiin kului vuosi. Edellisestä vastaavasta projektista on kulunut jo ainakin 20 vuotta. Tänä aikana Raamatun tekstin eivät olleet parantuneet lainkaan. Kaikki oli sitä samaa väkivaltaisen ja sadistisen Jumalan kuvausta. Jeesuskaan ei selvinnyt yhtään paremmin arvosanoin.

Jos tuo Raamatun jumala oli olemassa, niin tuskinpa hän olisi antanut itsestään niin kammottavaa kuvaa kuin Raamattu antaa. Maaginen taivasheppu on seinähullu. Raamatun pitäisi olla myös tuon jumalan kirjallinen ilmoitus ihmiskunnalle, mutta luettuani Raamatun tulin siihen johtopäätökseen, että Raamattu on hyvin sairaiden ihmisten kirjoittamaa mytologiaa. Kai Raamattu voidaan laskea myös fantasiakirjallisuudeksi: fantasiaahan ne ovat väkivaltafantasiatkin.

Jokaisen Raamatun tarinoita totena pitävän olisi syytä lukea koko Raamattu kannesta kanteen. Mitään hyvää Raamatusta ei löydä. Siinä kristittyjen niin hellimässä pelastuskertomuksessakin on koko ajan väkivallan uhka läsnä. 

Koko Raamatun väkivallan päämäärä näyttää olevan pelon synnyttäminen lukijoissa. Pelkokerrointa korotetaan massiivisten ja mahdollisimman näyttävien joukkotuhojen yksityiskohtaisilla kuvauksilla. Lukeepa Raamattu sitten kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti, niin Raamattu on hulluuden kuvaus. Hulluuden aste vain vaihtelee lukutavasta riippuen.

Raamattukritiikkiä 31.12.2015

Mal 3:1 – 4:6

Tässä jaksossa oikeutetaan monet ihmisen kannalta haitalliset käytännöt. Mikään alistusmekanismi ei taida olla Raamatun kirjoittajille vieras. Mitä irvokkaampaa alistamista, sen parempi. Kuinka joku voi ottaa tosissaan sellaisen?

Niinpä taas kerran, Jahve uhkaa tuholla, jos ihmiset eivät taivu itsensä kannalta haitallisiin menettelytapoihin. Pelotevaikutus kuitenkin jää nollaksi.

Ilm 22:1 – 21

Nyt lopulta päästiin siihen tilanteeseen, että jumalallinen sotilasdiktatuuri on toteutunut. Taivaallinen Pohjois-Korea on fundisten ideaalivaltio.

Snl 31: 25 – 31

Tässä jatketaan samaa kuin eilen. Naiselle ei myönnetä ihmisarvoa tasa-arvosta puhumattakaan.

Raamattukritiikkiä 30.12.2015

Mal 1:1 – 2:17

Taas yksi höynähtänyt tyyppi, joka kuulee jonkin jumalan jutustelua. Mistä näitä hulluja syntyy?

Jakeet 6 -14 on otsikoitu ”Herran pelon puute” ja herää kysymys: miksi olematonta pitäisi pelätä? Nämä irrationaaliset pelot ovat uskovien erikoisalaa, ja kun pelkoja tarkastelee rationaalisesti, niin nuo pelot ovat perusteettomia.

Jakeet 11-17 luvussa 2 käsittelevät seka-avioliittoja. Tällaisen rasismin puolesta on puhuttu laajemminkin: esimerkiksi Yhdysvalloissa monessa osavaltiossa seka-avioliitot sallittiin vasta 1960-luvulla. Vanhan Testamentin rasismilla on helppo puolustaa nykyisiäkin rasistisia menettelytapoja.

Ilm 21:1 – 17

No niin, nyt sitten ”Uusi Jerusalem” laskeutuu taivaasta. Aihetta on käsitelty tässä blogissa jo aiemmin. Kirjoituksen voi käydä lukemassa tuolta:

http://ateistinajatushautomo.blogspot.fi/2015/01/uusi-jerusalem.html

Hassua että jotkut ihan oikeasti uskovat näin mielipuolisiin juttuihin. Uusi Jerusalem? Just joo.

Snl 31:1 – 10 – 24

Sananlaskussa kehutaan kelpo vaimoa, mutta tuo kelpo vaimo on lähinnä palvelija, orja ja synnytyskone. Raamatullisella vaimolla ei ole ihmisarvoa.

Professori Markku Ojasen ylimielisyys

Aamulehti julkaisi tiistaina 29.12.2015 eläkkeellä olevan psykologian professorin kirjoituksen, joka oli otsikoitu: Uskominen on inhimillistä. Ojasen kirjoituksesta paljastuu ko. professorin ylimielisyys sekä faktojen sivuuttaminen. On aika outoa, että niinkin oppinut mies kuin Markku Ojanen, on kykenemätön katsomaan oman hiekkalaatikkonsa ulkopuolelle.

Ojasen ensimmäinen olkiukko on ateismin ja sosialismin yhdistäminen. Tällä kertaa olkiukoksi kelpaa B.F. Skinner ja behaviorismi. Skinner saattoi esittää perin hölmöjä ajatuksia, mutta ne eivät aseta kyseenalaiseksi Skinnerin tieteellisiä saavutuksia.

Toinen Ojasen olkiukko on jo argumentaatioltaan niin väsähtänyttä, että se saa lukijan haukottelemaan. Ojanen pelaa sekä natsi- että kommunistikortin. Tästä aiheesta on kirjoitettu hyllymetreittäin teoksia, mutta Ojanen ehkä tarkoitushakuisesti sivuuttaa aihetta koskevan kirjallisuuden. 

Kolmas argumentaatiovirhe Ojaselta on uskonnollisen maailmankuvan korvaaminen uskonnottomalla maailmankuvalla. Ojasen jumalusko hämärtää ajattelua niin pahasti, että Ojasen mielestä uskonnoton maailma ajautuu anarkismiin ja nihilismiin. 

Ojanen esittää kysymyksen koskien uskonnotonta maailmankuvaa: Mikä olisi uusien käskyjen auktoriteetti? Koska niiltä puuttuu jumalallinen vahvistus, kirjoittaako ne jokin komitea?

Olipa hölmöä argumentointia Ojaselta. Ojanen taitaa itsekin tietää, että hänen jumalastaan ei voida esittää pitävää ontologista todistusta, mutta mikään ei edes etäisesti viittaa Jumalan olemassaoloon. Tilanne on aivan päinvastainen: kaikki ”taivaalliset toimijat” voidaan perustellusti hylätä, koska useimmille ilmiöille on naturalistinen selitys. Niille ilmiöille joille sellaista ei vielä ole löydetty, sellainen melkoisella varmuudella löydetään. Jos jokin ilmiö jää selittämättömäksi, niin sekään ei ole riittävä peruste olettaa jonkin jumalaolennon olemassaoloa.

Ojaselle lienee mahdoton ajatus, että uskonnottomassa maailmassa ihmiset itse laativat omat säädöksensä kuten ovat laatineet uskonnollisessakin maailmassa. Mistään jumalallisesta interventiosta ei ole näyttöä. Sen sijaan on näyttöä siitä, että kaikki ”pyhät” tekstit ovat ihmisten kirjoittamia ja täten hyvin inhimillisiä.

Ojasen johtopäätös on: Jos ei kristittyjen pahoista teoista huolimatta kykene näkemään kristinuskon merkitystä länsimaiselle kulttuurille, se kertoo omien uskomusten tuottamasta sokeutumisesta.

Ojasen johtopäätös on sen sortin projektio, että psykologina Ojasen pitäisi tunnistaa projektiot. Ojasen johtopäätös on kovin tyypillinen uskovan esittämä apologia: jonkin yritetään vakuuttaa olevan totta, vaikka vakuuttelu olisikin perusteetonta. Omaa uskoaan Ojanen kaiketi vain pönkittää, koska mitään reaalimaailman relevanssia Ojasen kirjoituksella ei ollut.

Raamattukritiikkiä 29.12.2015

Sak 14:1 – 21

Tässä arvuutellaan tulevaa. Uuden Testamentin kirjoittajat tunsivat näitä vanhempia kirjoituksia sen verran, että pystyivät kirjoittamaan UT:n siten, että se näyttää auttavasti toteutuneelta profetialta. Metsään ovat menneet aina nämä jälkijättöiset ”profetiat”.

Mutta niinpä vain tälläkin kertaa on väkivallan uhka läsnä: todella vittumainen olio tuo Vanhan Testamentin jumala. Jahve heittää ihan sairasta settiä ja shittiä.

Ilm 20:1 – 15

Kirjan kirjoittajan harhat sen kuin pahenevat. Nyt nähdään jo Saatanan tekevän temppuja, mutta kirjoittajan väkivaltafantasian mukaan Saatanalle käy vähän hullusti. Miten kirjoittajan aikalaiset suhtautuivat kirjoittajan harhoihin?

Snl 31:8 – 9

8. Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.

Juuri tästä syystä uskonnon haittoja tulee vastustaa äänekkäästi, sillä monet – aivan liian monet – ovat niin alistettuja, että eivät uskalla sanoa ääneen sitä, mitä ajattelevat uskosta ja uskonnoista.

Raamattukritiikkiä 28.12.2015

Sak 12:1 – 13:9

Taas kahakoidaan Jerusalemissa. Noin siinä käy, kun uskotaan mielikuvitusjumalan antaneen oikeuden palaan maata aavikolla. Niinpä niin, ei taaskaan selvitty ilman väkivaltaa.

Ilm 19:1 – 21

Ilmestyskirjan kirjoittaja kärsii myös kuuloharhoista: 1. Sen jälkeen minä kuulin taivaasta mahtavan äänen, ikään kuin suuri kansanjoukko olisi sanonut: "Halleluja! Pelastus, kunnia ja voima on Jumalan, meidän Jumalamme.

Ei liene yllättävää, että eri uskontojen fanaattiset edustajat kuulevat juuri oman jumalansa puhetta. Maltilliset suhtautuvat hieman skeptisemmin, mutta ateistit sanovat asiat kuten ne ovat: kuuloharhat ovat vain kuuloharhoja.

Kirjoittaja myös  tekee Jeesuksesta maanisen hullun, jonka päämääränä on tappaa mahdollisimman monta ihmistä ja tästä päästään sujuvasti Harmageddonin taisteluun, joka sekin on osoitus Jeesuksen väkivaltaisuudesta.

Snl 31:1 – 17

Raamattu on aika vihamielinen naisia kohtaan ja seuraava on sieltä kilteimmästä päästä: 3. Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuninkaiden turmelijatarten valtaan. On aika outoa, että juuri naiset osallistuvat alistavien uskonnollisten käytäntöjen harjoittamiseen.

6. Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä mielessään murheellisille.
7. Sellainen juokoon ja unohtakoon köyhyytensä älköönkä enää muistelko vaivaansa.

Kerrankin edes jotain etäisesti järkevää: vedetään vaan kännit. Kaljaa vai Kossua?

Raamattukritiikkiä 27.12.2015

Sak 10:1 – 11:17

Heti uhataan väkivallalla:

2. Kotijumalat puhuvat valhetta, ja tietäjät näkevät petosnäkyjä, puhuvat valeunia, lohduttelevat turhilla. He saavat mennä harhailemaan kuin lammaslauma ja kärsiä vaivaa, kun ei ole paimenta.

Keitä mahtavat olla kotijumalat? Jakeen mukaan nämä nykyiset ”profeetat” taitavat olla juuri noita kotijumalia. Jos kriteerit ovat universaaleja, niin juuri Jahve on kotijumala: yhden paimentolaisheimon paikallinen jumala, josta ei ole universaaliksi jumalaksi.

Loput jaksosta on sitten taas raamatullista väkivaltaa ja väkivallan uhkaa.

Ilm 18:1 – 24

Ilmestyskirjan kirjoittaja hekumoi Babylonin tuholla tarkoittaen Rooman tuhoa. Tämä voidaan todentaa. Siitä huolimatta jotkut ovat lukevinaan tekstistä viittauksia nykyaikaan. Kirjoittajan aikaperspektiivi ei kuitenkaan ulottunut omaan aikaansa pitemmälle. Täten literalistit ovat erehtyneet tässäkin asiassa.

Snl 30:33

33. Maitoa pusertamalla saadaan voita, nenää pusertamalla saadaan verta, ja vihoja pusertamalla saadaan riitaa.

Niinkö?

Profetioiden toteutumattomuus

Keskustelupalstoilla tulee silloin tällöin esille Raamatussa esitetyt profetiat. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä, että jokin Vanhan Testamentin jae ennustaa jotakin tapahtuvaksi, mikä sitten tapahtuu Uudessa Testamentissa. Toisinaan profetiat koskee nykyhetkestä katsottuna tulevaa tapahtumaa; jotakin joka ei ole vielä tapahtunut, mutta tapahtuu tulevaisuudessa: yleensä tämä koskee ns. lopunajan profetioita.

Ei ole tarpeen kiistellä siitä mikä tietty VT:n  profetia toteutuu UT:ssa. Profetioiden toteutumista voidaan tarkastella yleisellä tasolla. Olisi myös hyvä määritellä, mitä profetialla tarkoitetaan. Vaikka määrittelyä ei tehtäisikään, niin profetioita voidaan silti arvioida: niiden luotettavuutta voidaan testata.

Profetioita totena pitävien kannalta huonoin mahdollinen tapaus on se, että mitään profetiaa ei voida osoittaa tapahtuneeksi. Yksikään VT:n profetia ei ole niin spesifi, että se sanoisi yhtään mitään Jeesus Nasaretilaisesta. Vaikka Jeesus Nasaretilaista pitäisikin messiaana, niin silti pitäisi pystyä osoittamaan juuri Jeesus Nasaretilaisen jumalallisuus; vielä parempaa olisi, jos Jeesuksen ja Jumalan yhteys pystyttäisiin osoittamaan.

Tuo edellinen taas edellyttää sitä, että jokin yliluonnollinen toimija vaikuttaa jollain reaalimaailmaan jollakin mitattavalla, mieluummin kvantitatiivisella, tavalla. Jos reaalimaailmassa tapahtuu jonkin yliluonnollisen toimijan masinoimia tekoja, niin tämä teon vaikutukset voidaan havainnoida. Tällaista mitattavaa, parhaimmassa tapauksessa toistettavaa, tapahtumaa ei kuitenkaan ole verifioidusti tapahtunut, joten paras arvio on, että tästä seuraa se, etteivät profetiat toteudu, eivätkä ne olisi minkään yliluonnollisen olion aikaansaannoksia.

Profetioita totena pitävien kannalta olisi hyvä jos jokin tietty VT:n profetiat voitaisiin täsmällisesti osoittaa toteutuneeksi UT:ssa. Yksikin sellainen tapahtuma riittäisi. Olisi myös eliminoitava silkan sattuman mahdollisuus.

Tässä tullaan samaa kysymykseen kuin tuossa yllä. Olisi pystyttävä osoittamaa, että jollakin reaalimaailmassa sattuneella tapahtumalla olisi yliluonnollinen syy. Jos metodologisen naturalismin puitteissa jotakin tapahtumaa ei voi selittää, niin tämä ei suinkaan tarkoita, että syy olisi Jumala. Syytä ei vain tunneta, mutta sellaista voidaan etsiä ja toistaiseksi kaikki aiemmin suurimmalta osalta Jumalan piikkiin pannut tapahtumat ovat saaneet naturalistisen selityksen. (Metodologinen naturalismi ei tarkoita filosofista naturalismia.)

Yliluonnollista vaikuttajaa koskien herää lisäkysymyksiä: mitä ja miten?

Sekä huonoin mahdollinen että paras mahdollinen skenaario edellyttää yliluonnollisen vaikuttajan todentamista ja edelleen olisi todennettava, että tuo yliluonnollinen vaikuttaja olisi juuri Raamatun jumala. (Näin siis kristinuskon tapauksessa.)

Kaikki jumaltodistukset ja profetioiden toteutumiset ovat rauenneet tyhjiin. Täten profetoiden esittäjien luotettavuus on olematon ja tämä täysin riippumatta siitä, onko yliluonnollista toimijaa olemassa vai ei.

Raamattukritiikkiä 26.12.2015

Sak 9:1 – 17

Taas ollaan oltu tukkanuottasilla naapurikansojen kanssa ja sitten ihmetellään, miksi riidanhaastajiin suhtaudutaan penseästi. Omaa häijyä toimintaa yritetään puolustaa Jahven tahtona. Patologinen pakkomielle Raamatun kirjoittajilla verestä: aina pitää mässäillä verellä.

Jakso tietenkin loppuu uusiin väkivaltaisuuksiin naapurien kanssa.

Ilm 17:1 – 18

Kirjan kirjoittajan psykedeliat eivät ota hellittääkseen. Ehkä huumeannos oli kirjoittajalle liian suuri. Kun puhutaan Raamatun jumalan suunnitelmasta, niin suunnitelma on mahdollisimman suuri ja näyttävä tuho.

Snl 30:32

*torkkuu*

Jumalalla on aina pahat mielessä

14. Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Minulla oli mielessä tehdä teille pahaa, kun teidän isänne vihoittivat minut, sanoo Herra Sebaot, enkä minä sitä katunut.

Noin sanottiin jakeessa Sakarja 8:14. Kun lukee koko Raamatun kannesta kanteen, niin ei ole lainkaan vaikeaa huomata, että Raamatun jumalalla on aina pahat mielessä. Raamatussa ei ole montaakaan sivua niin ettei Jahve suunnittelisi ja toteuttaisi näyttäviä konnuuksia ihmiskuntaa vastaan.

Raamatun teema voidaan tiivistää seuraavasti: tarinan mukaan kaikkivaltiaaksi väitetty Jumala tyri ihan kaiken ja täysin vastuuttomana vieritti syyn ihmisille.

Raamattu kuuluu lukea näin: Jumala tyri luomisen ja tuota taivasheppua vitutti se, että ihminen oli fiksumpi kuin hän ja hänenhän piti olla kaikkitietävä. Pelkkää pahuuttaan tuo taivasheppu asetti yhden perheen seilaamaan veneretkellä hukuttaen kaikki muut. Jälleen kerran ihminen osoitti olevansa fiksumpi kuin Jumala ja tällä kertaa Jahve taas kerran pelkkää pahuuttaan pani yhden hepun harrastamaan ristiriipuntaa Jerusalemissa. Sekin meni ihan vituksi. Ihmiset sanoivat: Fuck you! Tämän jälkeen Jahve vetäytyi taivaaseensa punomaan uusia juonia. Niitä odotellessa…

Raamattu voidaan lukea myös persoonallisen jumalan persoonallisena sairaskertomuksena. Mikään pahuus ei ole Jumalalle vierasta. Mikään pahuus ei ole Jumalalle tarpeeksi.

Raamatun paha jumala pani toimeen ja valtuuttaa näyttäviä joukkotuhoja, mutta nekään eivät olleet riittäviä. Aina Jumalan piti suunnitella uusia joukkotuhoja. Kaikki ihmiskunnan sadistisimmatkaan tyrannit eivät yhteensäkään pääse lähelle Jahve loputtomalta tuntuvaa pahuutta.

Jahve pelaa kaksilla korteilla. Hän väittää ”rakastavansa” ihmisiä, mutta on psykopaattisena sadistina valmis aina uudelleen pöyristyttäviin tekoihin heti kun tuntee itsensä uhatuksi.

Lopulta ihmiset ainakin länsimaissa kyllästyivät Jumalan tolkuttomaan pahuuteen ja hautasivat tuon jumalan muiden kuolleiden jumalten kanssa kaatopaikalle. Siitä lähtien ihmiskunnalla on mennyt oikein hyvin.

Vielä on hengissä muutama jumala, mutta eiköhän niistäkin päästä eroon. Lukekaa se Raamattunne, niin pääsette tutustumaan yhden jumalhahmon pahuuteen.

Raamattukritiikkiä 25.12.2015

Sak 8:1 – 23

Sakarjan kirjan kirjoittajan mukaan Jahvella oli ihan omien sanojensa mukaan pahat mielessä:

14. Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Minulla oli mielessä tehdä teille pahaa, kun teidän isänne vihoittivat minut, sanoo Herra Sebaot, enkä minä sitä katunut.

Erittäin häijy olio tuo Raamatun Jumala kun selvät vääryydetkään eivät kaduta taivaallista tyrannia.  Täten Jumala on moraaliltaan erittäin kehno olento, joka ei ansaitse jumalan titteliä.

Ilm 16:1 – 21

Ilmestyskirjan kirjoittajakin jatkaa samaa Jahven masinoiman väkivallan oikeuttamista kuin Sakarja tuossa yllä. Juttujen kirjoittajin täytyi olla kilahtaneita ihmisiä, koska heillä oli kilahtaneita väkivaltafantasioita.

Sitten valmistellaan Harmageddonia. Ei ole lainkaan yllättävää, että kirjoittajat yrittivät ennakoida kohdalleen tulevaa näyttävää joukkotuhoa. He eivät vain osanneet elää sovussa naapureidensa kanssa, joten ei ole lainkaan yllättävää, että riitapukarit kokivat itsensä uhatuiksi: epäsovun lietsojat kohtaavat vastarintaa.

Snl 30:29 – 31

Sanalaskun kirjoittaja yrittää sentään rohkaista lukijoitaan Jahven aiheuttamasta ankeudesta huolimatta.

Raamattukritiikkiä 24.12.2015

Sak 6:1 – 7:14

Jahven ailahtelevat tunteet saavat taas häijyjä muotoja. Patologinen tapaus tuo Raamatun jumala.

Ilm 15:1 – 8

Taas pannaan toimeen vitsauksia. Tällä kertaa asialla on seitsemän enkeliä. Olivatpa vittumaisia tyyppejä kun menivät tekemään häijyjä. Oli ihan unohtua, että se olikin Jumala, joka valtuutti enkelit toimimaan. Kuka on tarinan konna?

Snl 30:24 – 28

Eipä ollut sananlaskujenkaan kirjoittajalla tietoa biologiasta. Näin epäluotettava teos Raamattu on.

Raamattukritiikkiä 23.12.2015

Sak 4:1 – 5:11

Taas nähdään harhoja: tällä kertaa enkeleitä.

Lisää harhoja: 1. Nostaessani jälleen katseeni minä näin lentävän kirjakäärön.
2. Hän kysyi minulta: "Mitä näet?" Minä vastasin: "Näen lentävän kirjakäärön, 20 kyynärää pitkän ja 10 kyynärää leveän."

Ilm 14:1 – 20

Lammas jutustelee 144000 ihmisen kanssa. Sitten nämä tyypit lentävät ilmojen halki – PUUUF! Sinne menivät. Hassua että jotkut ihan oikeasti kuvittelevat lentävänsä ilmojen halki kunhan jeesusheppu suvaitsee vain saapua pilvistä. Ei vittu, mitä nuo polttavat?

Snl 30:21 – 23

Eivätkö nämä puuduttavat typeryydet lopu koskaan?

Metafyysistä mietiskelyä - kymmenen käskyä

Tolkuttoman monta kertaa olen kuullut näiden ”uudestisyntyneiden” kristittyjen esittävän väitteen, ettei Vanha Testamentin ”vanha liitto” koske enää heitä. Kuulemma Uudessa Testamentissa tämä barbaarinen jumala teki ”uuden liiton” ihmiskunnan kanssa, mutta sekin liitto taas on taas ehdollinen: uusi liitto edellyttää jeesuspörinää.

Kuitenkin nämä samat uskovat pitävät Moosekselle annettua kymmentä käskyä velvoittavina. Jokin tuossa yhtälössä ei päde. Johdonmukaisuuden nimissä jeesuspörinäiset luopuisivat koko Vanhasta Testamentista. 

Kymmenen käskyn velvoittavuus osoittaa vain Vanhan Testamentin selektiivistä lukutapaa. Harvemmin nämä ”uudestisyntyneetkään” haluavat kivittää tottelemattomia lapsiaan kuoliaaksi. Näinhän Vanhan Testamentin mukaan kuuluisi tehdä. Sekulaari lainsäädäntö on kriminalisoinut sellaisen käyttäytymisen. Asialla ei ole mitään tekemistä oletetun Jeesuksen oletetun sanoman kanssa.

Vanha ja uusi liitto osoittaa, että tämän Raamatun jumala muutti matkan varrella mieltään. Tähän kaatuu uskovien väite siitä, että Raamatun jumala oli sama eilen kuin tänään, ja on myös sama huomennakin.

Raamattua lukemalla voi huomata kuinka ailahteleva tuo jumala on. Impulsiivinen jumala saa milloin raivokohtauksia ja usein hän suunnitteleekin näyttäviä joukkotuhoja.

Näin epävakaan hahmon kiveen hakkauttamia käskyä ei voi pitää millään tavoin velvoittavina. Uuteen Testamenttiin tultaessa tuo barbaarinen jumala vie vaatimuksensa kohtuuttomiin mittasuhteisiin: sadistinen taivasheppu lähettää väitetysti oman poikansa kidutettavaksi, kun on ensin ihan itse tyrinyt luomisesta lähtien kaiken. Sitten edes kymmenen käskyä ei riitä: taivashepun poika esittää ääretöntä rangaistusta äärellisistä rikkeistä. 

Kumpi siis on sadistisempi, uusi vai vanha liitto?

Raamattukritiikkiä 22.12.215

Sak 2:1 – 3:10

Väkivallalla uhkailu sen kuin jatkuu:

9. Minä heilutan kättäni heitä vastaan, ja he joutuvat orjiensa saaliiksi. Niin te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut.

Ilm 12:18 – 13:18

Raamatun fiktiivisiä eläimiä:

18. Lohikäärme asettui seisomaan meren hiekalle.

Kenet tuo saa vakuuttumaan? Ei ainakaan rationaalista ihmistä.

Loput jaksosta on sitten sitä tavanomaista Raamatun väkivaltaa, jolla ei ole mitään reaalimaailman relevanssia. Lohikäärmeitä ei vain ole olemassa. Metaforanakin tuo lohikäärme on aika epäonnistunut. Sellainen saattoi upota aavikkobarbaareihin, mutta sittemmin tilanne on muuttunut. Nyt vaaditaan evidenssiä!

Snl 30:18 – 20

*puutuu*

Ahvio vaikuttaa ahdistuneelta

Eilen Juha Ahvio julkaisi Patmoksen sivuilla viikoittaisen blogikirjoituksensa otsikolla: Joulun sanoma on voiton sanomaa Kristuksessa. Kirjoitin jo eilen Ahvion paskapuheista, mutta luin Ahvion kirjoituksen uudelleen ja tulin siihen johtopäätökseen, että Ahvio on itse erittäin ahdistunut ihminen, jolle pitkäaikainen realiteettien kieltäminen aiheuttaa psykoottisia oireita. Tosin Ahvio taitaa kirjoittajaa juttujaan pelkästään rahasta uskomatta ja välittämättä paskankaan vertaa siitä mitä suoltaa julkisuuteen. Tämäkin mahdollisuus on otettava huomioon, mutta siitä toisella kertaa.

Tekstissään Ahvio huutaa ahdistuneisuuttaan. Kaikki mitä Ahvio kirjoittaa synnistä on osoittaa hänen tietävän, että hänen jutuissaan ei ole mitään reaalimaailman relevanssia. Juha voi ottaa sen tärkeän askeleen ja luopua uskostaan sen sijaan, että yrittää saada muutkin jakamaan henkilökohtaista ahdistustaan. Ahvio, kuten jokainen ihminen, on synnitön.

Syntiinlankeemus ei ole historiallinen tapahtuma vaan muinainen myytti, jolla erinäiset kirjoittajat yrittivät selittää pahuutta. Sittemmin tämä ihmisten kuvittelu syntisyys tuli merkittäväksi vallankäytön välineeksi.

Juha, sinulla ei ole juuri mitään valtaa kehenkään. Tosin pienikin valta on suurempaa kuin kuvitellun jumalan valta.

Ahvion propagoima ”syyllisyys” on ahdistuneen ihmisen yritys saada muutkin uhriutumaan kanssaan. Jos Juha Ahvio tarkastelisi kriittisesti itseään ja uskoaan sekä uskonsa perusteita, hän huomaisi erittäin nopeasti olleensa koko ajan väärässä: uskolle ei ainuttakaan reaalista todennettavaa perustetta. Oikeastaan Ahvio on huomannut tämän, mutta on sen verran mukavuudenhaluinen pelkuri, ettei uskalla luopua perusteettomasta uskostaan.

Juha voi juuri nyt ottaa sen tarvittavan askeleen ja luopua uskostaan. Juha olet vastuussa vain itsellesi ja kanssaihmisillesi. Se on vapauttavaa, mutta samalla velvoittavaa: et voi piiloutua maagisen taivashepun taakse samalla väittäen kaikkien olevan syyllisiä, kun olet vain itse syyllinen levittäessäsi paikkansapitämätöntä propagandaa.

Juha, voit aloittaa ihmisyyden kunnioittamisen heti sanoutumalla irti aikaisemmasta propagandastasi!

Raamattukritiikkiä 21.12.2015

Sak 1:1 – 21

Tämäkin ”profeetta” näkee näkyjä. Sakarjankin jutuille on tyypillistä väkivallan uhka: 15. Mutta minä olen ankarasti vihastunut huolettomina eläviin kansoihin, jotka minun hetkeksi vihastuessani tekivät sen kärsimyksen raskaaksi.

Ilm 12:1 -17

No niinpä, lohikäärmekin on tarinan kirjoittajan mukaan todellinen eläin. Just joo, uskokoon ken haluaa, mutta lohikäärmeistäkään ei ole mitään näyttöä. Tämä lohikäärme aiheuttaa taivaassa sodan. Onpa väkivaltainen paikka tuo uskovaisten niin havittelema paikka. Enkelit nuijivat toisiaan, mutta Jahve nahjuksena seurailee sivusta tilannetta.

15. Käärme syöksi kidastaan vaimon jälkeen vettä kuin virran saattaakseen hänet virran vietäväksi.

Ihan varmasti näin tapahtui, koska Raamattu kertoo sellaista tapahtuneen. Ilmestyskirjan kirjoittajalla oli vain vilkas mielikuvitus.

Snl 30:17

17. Joka pilkkaa isäänsä ja pitää halpana totella äitiään, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.

Eipä selvinnyt ilman väkivaltaa sananlaskunkaan kirjoittaja.

Paskapuhemittari värähtää aina kun Ahvio puhuu

Jos ihminen on tehnyt väitöskirjansa kalvinismista, niin hänen sopii esittää mm. seuraavanlaisia väitteitä:

Aadam, koko ihmissuvun edustajana, rikkoi sen liiton, johon oli Jumalan erityisesti luomana ensimmäisenä ihmisenä alkutilassa asetettu. Aadam rikkoi Jumalan ja Luojan tahtoa ja Sanaa vastaan, epäuskossa ja kapinahengessä. Tämän rikkomuksen seurauksena ihmissuvun keskuuteen tuli paitsi fyysinen kuolema myös ja ennen kaikkea hengellinen kuolema, ikuinen ero Elämästä, Jumalasta, Rm 5:12. Me kaikki olemme langenneet Aadamissa ja hänen edustamanaan. 

Mikä tuossa edellä olevassa oli totta? Jatkoa seuraa:

Ihminen on nyt syyllinen syntiin eli laittomuuteen ja on jumalattomuuden turmelema olento, joka ei ole puolueettoman sitoutumattomassa tilassa, vaan aktiivisessa Jumalan-vastaisen kapinan tilassa oleva olento. Ihminen ei ole syytön eikä viaton, koska on perisynnin syyllisyyden ja turmeluksen turmelema ja edelleen tekosyntiensä syyllistämä ja turmelema. Syntiinlankeemuksen jälkeen ihminen luonnostaan haluaa aktiivisesti jumalattomuutta.

Ei ollut tuossakaan yhtään todennettavaa väitettä. Josko seuraavassa olisi jotain todennettavaa? 

Koska rangaistuksen tulee vastata rikosta ja koska Aadamin syntiinlankeemuksessa koko ihmissuku lankesi ja koska jokainen ihminen aktiivisessa epäuskossaan rikkoo ajatuksissaan ja teoissaan Kaikkivaltiaan ääretöntä ja iankaikkista jumalallista Majesteettia ja Hänen pyhän vanhurskasta ja oikeudenmukaista tahtoaan ja lakiaan vastaan, on tällaisesta ja tällaista tahoa vastaan tehdystä kapinallisesta rikkeestä oikeudenmukaisesti tuleva rangaistukseksi iankaikkinen ero ja kadotus Jumalan yhteydestä, helvetin kärsimykset.

Hoh hoijaa, Ahvio kalvinistisempi kuin Calvin. Ei siis vieläkään mitään todennettavaa. Entä seuraavassa?

Totuus helvetistä on vahvaa lain saarnaa. Jumala ei ole vain rakastava. Hän on myös vanhurskas, pyhä, totuudellinen ja oikeudenmukainen. Jumalan pyhyyden edessä ja sen mittapuilla arvioituna kaikki ihmiset ja ihmisryhmät ovat syyllisiä, Rm 3:9–20, jo pelkästään luonnollisen ilmoituksen ja lainkin nojalla, Rm 2:14–15. Jumalan pyhä laki ilmoittaa ja paljastaa säälimättä ja kauhistuttavasti sen, millainen on syntisen ihmisen hengellinen tai paremminkin hengetön tila.

Jopas oli Ahviolta pelkokertoimen kasvatusta. Tässä blogissa, sekä monessa muussa blogissa, jokainen Ahvion esittämä argumentti on ammuttu alas. Ahvio pitäisi liittää jokaiseen kirjoitukseensa disclaimer: teksti sisältää paskapuhetta. Paskapuhemittari värähtää aina kun Ahvio puhuu.

Mahtaa olla Ahvio ahdistunut heppu. Ahvionkin ahdistus helpottuu, kunhan tunnustaa realiteetit: Raamatun tarinat ovat vain satuja ja tarinoita vailla faktuaalisuutta. Juha, koska liityt realistien joukkoon?

Raamattukritiikkiä 20.12.2015

Hagg 1:1 – 2:23

Tällä kertaa päästään jo temppelin rakentamiseen. Kuinka mones kerta tämä jo on? ”Profeettojen” kommunikointitaidoissa on paljon parantamisen varaa, sillä temppeliä ei millään tunnutta saavan aikaiseksi, vaikka itse Jahve lähettää profeetoille temppelinrakennusohjeet. Kyllä on saamatonta porukkaa.

Ilm 11:1 – 19

Ilmestyskirjankin kirjoittaja mittailee temppeliä. Sitten seuraa jälleen psykedeelisiä visioita pikku pedoista. Olisikohan Ilmestyskirjan kirjoittajan ollut parempi hillitä hieman huumeidenkäyttöään. Tai sitten kirjoittaja oli ihan seinähullu. Mahdollisesti kirjoittaja oli molempia.

Snl 30:15 – 16

15. Verenimijällä on kaksi tytärtä

Evankelistat ne vasta verenimijöitä ovatkin: mikään ei riitä.

Evankelioimisen mädänneisyys

Tässä blogissa olen yrittänyt päästä kiinni näiden ”evankelistojen” ajatteluun. Johtopäätökseni on erittäin selvä: evankelistat ovat järjestäen vittumaisia ihmisiä ja evankelioimisen ainoa päämäärä on päästä määräämään toisen ihmisen ajattelusta ja toisen ruumiista. Kumpikaan ei ole millään tavalla hyväksyttävää.

Mikä saa ihmisen väittämään selvästi epätosia asioita tosiksi? Ehkä evankelista vain pistää vain vahingon kiertämään: evankelistalle on valehdeltu ja hän jatkaa valehtelua muille.

Evankelista on luovuttanut itselleen kuuluvan omaa ruumiistaan koskevan päätäntävallan muille ja pyrkii saamaan myös muut yhtä surkeaan jamaan: mikä sen parempi metodi kuin vedota täysin todentamattoman taivashepun kuviteltuun tahtoon. 

En pidä millään tavoin todennäköisenä, että nämä äänekkäät evankelistat edes itse ottavat juttujaan todesta. Sellainen vaatisi jo sen luokan itsepetosta, että se vaatii jo häiriintyneen persoonallisuuden profiilin. Taitaa olla myös niin, että näiden äänekkäiden evankelistojen aivot ovat nyrjähtäneet pahan kerran.

Evankelistat eivät mitenkään suo muille sitä, mitä he eivät suo itselleen. Tosin monet evankelistat suovat itselleen juttuja, joita he eivät suo muille. Ilmeisesti evankelistat haluaisivat olla vapaita, mutta koska heidät on ehdollistettu taantumukselliseen ihmisyyden ja ihmisoikeuksien kieltämiseen, niin he eivät suo kenellekään muuta kuin ankeutta. Evankelistat ovatkin ankeuttamisen asiantuntijoita.

Evankelistat ovat ihmiskunnan pohjasakkaa: he pyrkivät vetämään mahdollisimman monet mukaan omaan ankeuteensa ja vielä pitävät sitä hyveenä. Sitten nämä evankelistat närkästyvät kun heidän epärehellisyyteen perustuva typeryytensä paljastetaan. 

Lopulta kaikki evankelistat ovat aina jonkin sortin kontrollifriikkejä. Mahdollisimman suuri alistava kontrolli on heille aina jonkin jumalan tahto. Evankelistat ovat todellakin ihmiskunnan pohjasakkaa.

Raamattukritiikkiä 19.12.2015

Sef 1:1 – 3:20

Heti ensimmäinen luku on otsikoitu Herran vihan päivä. Siitä sitten taas polkaistaan käyntiin spektaakkelimainen tuhoaminen. Väillä sentään teurastetaan uhrieläimiä, eikä torvensoittoakaan unohdeta: Raamatun kirjoittajat ovat pakkomielteisiä verellä mässäilyn ja torvisoiton suhteen, ihan noin verryttelyksi.

Ilm 10:1 – 11

Raamatullinen psykedelia jatkuu. Kuten Vanhassa Testamentissa niin Uuden Testamentin Ilmestyskirjassakin soitetaan torvea tavan takaa: ei päivääkään ilman torvisoittoa.

Tarinan kirjoittaja myös syö kirjakäärön. Se onkin jo aika koomista. Ehkä kirjoittaja kuvittelee saavansa lukijoiden huomion tuolla tavoin ja onnistuukin siinä. Minkälaista on paska kirjakäärön syömisen jälkeen?

Snl 30:11 – 14

11. Voi sukua, joka kiroaa isäänsä eikä siunaa äitiään,

Ihan alkajaisiksi Jeesuksella oli aika ongelmallinen suhde perheeseensä.

Raamattukritiikkiä 18.12.2015

Hab 1:1 – 3:19

Taas on tämänkin tarinan mukaan Juudan kansa niin rappiolla. Ainaista tuhoa manaillaan taas kerran. Tarinoiden kirjoittajat eivät pääse koskaan eroon väkivaltafantasioistaan. Kenet tällainen pitäisi vakuuttaa? Noilla tarinoilla on vain tarinoiden arvo. Mitään tekemistä niillä ei ollut, eikä ole, reaalimaailman kanssa.

Ilm 9:1 – 21

Taas puhaltaa enkeli pasuunaan: TÖÖÖÖT!

Tästä heinäsirkat villiintyivät piinaten ihmisiä viisi kuukautta. Loput jaksosta onkin sitten taas pelkkää psykedeliaa, aika hassua sellaista.

Snl 30:10

10. Älä kieli palvelijasta hänen herralleen. Muutoin hän kiroaa sinua, ja sinä saat siitä kärsiä.

Siis turpa kiinni!

Metafyysistä mieltiskelyä - Apostolien teot 2:38

Apostolien teot 2:38

38 Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.

Tuossa jakeessa on nyt lähes kaikki pielessä. 

Pietari tuskin oli historiallinen henkilö. Mitään verifioitavaa näyttöä Pietarin historiallisuudesta ei ole. Ei ole näyttöä Jeesus Nasaretilaisen historiallisuudestakaan. Eiköhän nämä kaksi ”sankaria” ole vain myyttisiä hahmoja muinaisessa mytologiassa.

Synti se vasta hassu käsite on: kristinuskossa oletetaan ihmisen olevan jollain tavalla ”syntinen”, mitä ikänä se kullekin käsitteen tulkitsijalle tarkoittaakin. Myytin mukaan pari ihmistä teki jotain sopimatonta ja tämän seurauksena kaikki ihmiset olisivat jollain tavalla jotain syntisiä. Synti ei kuitenkaan ole reaalimaailman ilmiö, joten se on vain ja ainoastaan muinaisessa myyttisessä kertomuksessa ihmisellä annettu ominaisuus.

Tämä sama muinainen myyttinen kertomus kertoo jostain oliosta nimeltä Pyhä Henki. Yhtään henkeä, materiasta irrallaan olevaan substanssia, ei ole pystytty verifioimaan, joten Pyhä Henki on sekin fiktiivinen hahmo. Fiktiivisistä hahmoista voidaan toki puhua, mutta mitään reaalimaailman relevanssia sillä ei ole.

”Kääntyminen” tarkoittaa epätosien premissien pitämistä totena. Se on jo älyllistä epärehellisyyttä. Valitettavan moni propagoi kääntymisen puolesta vielä nykyaikanakin, vaikka jotakuinkin kaikki Raamatun väitteet on riittävällä varmuudella osoitettu epätosiksi. 

Ja lopulta tullaan kasteeseen. Parhaimmillaankin se on vain hassu ja vähän hölmö rituaali. Joko vauvan pää kastellaan vedellä tai vähän isompi ihminen kastellaan tavalla tai toisella. Mitään muuta siinä ei tapahdu kuin se, että kastuu.

Jotkut väittävät kokevansa jotain kasteessa, mutta se ei ole mitenkään kummallista: kun muutenkin suggestioherkkä ihminen odottaa jotain tapahtuvaksi, niin tuo tapahtuma koetaan todeksi, vaikka mitään reaalimaailman relevanssia kokemuksella ei ole.

Lisäksi jotkut väittävät, että kasteleminen suojaa todentamattomilta pahoilta hengiltä. Jos tämä väite olisi totta, niin silloin pitäisi olla empiirisesti todistettavissa, mikä mekanismi kasteessa vaikuttaa. Ainoa mitä pystytään todentamaan, on se, että ihmisen aivot ovat aika hyviä huijaamaan: kun jostakin asiasta on ennakko-oletus, niin mikä tahansa asiaan liittyvä tekijä, vaikka tuo tekijä ei olisi todellinen, saa ihmisen vakuuttuman ilmiön merkityksestä. Täten kastekin on vain ja ainoastaan ihmisen väsäämä initiaatioriitti, eikä asiaan liity mitään sen kummallisempaa.

Raamattukritiikkiä 17.12.2015

Naah 1:1 – 3:19

Taas yksi profeetta kannattaa kansanmurhalla hekumoivaa taivasheppua:

2. Herra on kiivas Jumala ja rankaisija. Herra rankaisee ja on vihastunut. Herra rankaisee vihollisiaan, ja hänen vihansa kohdistuu hänen vihollisiinsa.

Jotta väkivalta ei koskaan pääsisi unohtumaan:

3. Herra on pitkämielinen ja suuri voimassaan, mutta hän ei jätä rankaisematta. Hänen tiensä käy tuulispäässä ja myrskyssä, ja pilvi on hänen jalkojensa tomu.

Search and destroy! Siinä Raamatun jumalan jotakuinkin ainoa metodi. Olipa taas rakastava Jumala. No ei ollut vaan häiriintynyt sekopää.

Loput jaksosta on Niiniven tuhon kuvausta.

Ilm 8:1 – 13

Karitsa availee sinettejä ja enkelit soittavat pasuunaa. Aivan sekopäistä touhua.

Puhuvan käärmeen ja puhuvan aasin lisäksi Raamatusta löytyy puhuva kotka: 13. Minä näin ja kuulin keskitaivaalla lentävän kotkan sanovan kovalla äänellä: "Voi, voi, voi maan asukkaita niiden jäljellä olevien pasuunoiden äänten tähden, joihin kolmen enkelin vielä on määrä puhaltaa."

Just joo, olipa uskottavaa.

Snl 30: 7 – 9

*melkein nukahtaa*

Leif Nummelaan iski paniikki

Tänään 16.12.2015 verkkojulkaisu Uusi Tien pääkirjoituksessa otsikolla Kun Jumala tuli lapseksi Leif Nummelalla on pieni paniikki.

Nummela kirjoitti:

Raamattu ennusti Jeesuksen ensimmäisen tulemuksen vuosisatoja etukäteen – ja se toteutui. Nyt sama Raamattu ennustaa hänen toisen tulemuksensa, ei enää lapsena, vaan maailmankaikkeuden hallitsijana ja Herrana. Jos ei ole uskonut, että hän oli edes olemassa, se on melkoinen shokki. Jos on kiittänyt ja palvonut häntä Vapahtajanaan, se on sanoinkuvaamattoman onnen ja vapautuksen päivä.

Leif, nyt tarkkuutta kirjoitteluun! Vanha Testamentti ei sano mitään Jeesus Nasaretilaisesta. Vanhassa Testamentissa puhutaan messiaasta, eikä kukaan ole täyttänyt messiaan kriteereitä: ei edes Jeesus Nasaretilainen. Se että sinä, Leif Nummela, tulkitset muinaisia kirjoituksia tietyllä tavalla, ei tee yhdestäkään profetiasta toteutunutta. Olet erehtyneiden suuressa joukossa ja erehtyminen on inhimillistä.

Mikä shokki se on, että Jeesus Nasaretilaista ei pidä historiallisena henkilönä? Jeesuksesta ei ole mitään verifioitavaa näyttöä. Leif, sinä tiedät kyllä Uuden Testamentin kirjoitusten syntyhistorian. Vakavasti otettava tutkimus nyt vain eri mieltä Jeesuksen historiallisuudesta kuin sinä ja kaverisi Juha Ahvio. Taas kerran olette molemmat erehtyneiden suuressa joukossa.

Toiset ymmärtävät joulun lapsen merkityksen, toiset eivät. Toisille hän oli, ja on edelleen, Pelastaja, Vapahtaja ja Herra. Toisille hän on vain yksi lapsi muiden joukossa. BBC:n gallupin mukaan neljällekymmenelle prosentille briteistä häntä ei koskaan ole ollut olemassakaan! Tämä osoittaa jo järkyttävää tietämättömyyttä tai piittaamattomuutta historiasta.

Tuossa yllä oli juuri puhetta siitä, kuinka Uuden Testamentin Jeesus ei ollut historiallinen henkilö. Sinun uskosi kannalta se suorastaan katastrofaalista.

Oikeastaan on aika surullista, että noita valistuneita brittejä on noin vähän. He tietävät historiasta ja historiantutkimusten metodeista selvästi enemmän kuin sinä. Vai yritätkö vain epätoivoisesti pelastaa uskosi rippeet.

Leif Nummela, aiheuttaako realiteettien kohtaaminen sinulle noin pahaa paniikkia?

Raamattukritiikkiä 16.12.2015

Miika 5:1 – 7:20

Tällä kertaa hekumoidaan Assyrian tuholla. Muinainen heimojumala laajentaa tuhoamisprojektin koskemaan jotakuinkin kaikkia: 14. Minä rankaisen vihassa ja kiivaudessa kansoja, jotka eivät ole olleet kuuliaisia. Ehkä tuolla halutaan pönkittää aavikkobarbaarien kansallistuntoa. Tosin heimojumala pysyy heimojumalana

Jahven sadismille pyritään hakemaan oikeutusta joistakin menneistä tapahtumista, jotka muuten eivät edes olleet historiallisia tapahtumia. Raamatun kertomukset historiallisuus kaatuu näytönpuutteeseen.

Miikan vakuutteluista huolimatta ihminen ei ole paha, joten perisynti ei ole relevantti selitys maailmassa esiintyvälle pahalle. Jotkut ihmiset vain tekevät pahoja tekoja. Kristillisessä diskurssissa pahuus selitetään synnillä, vaikka Raamatun kertomusten mukaan juuri Jahve ilmentää kaikenkattavaa pahuutta.

Ilm 7:1 – 17

Ilmestyskirjan kirjoittajan harhat käyvät entistä häiriintyneemmiksi. Vaikka Ilmestyskirjaa lukisi ihan minkä tahansa tulkintatavan mukaan, jutut ovat täysin epäuskottavia. Jumalan turhamaisuudesta on ollut puhetta jo moneen kertaan, eikä tämäkään kerta tee poikkeusta: 15. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja valtaistuimella istuva levittää telttansa heidän ylleen. Taivaassa näyttäisi tuon perusteella olevan paljon robotteja, jotka toimivat konemaisesti. Aika turhamainen tuo jumala kun tarvitsee tahdottomia robotteja palvelemaan itseään.

Snl 30:5 – 6

5. Jokainen Jumalan sana on taattu. Hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.
6. Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille, ja ettet joutuisi valehtelijaksi.

Jakeessa viisi esitetään selvästi epätosi väite. Jakeessa kuusi jatketaan samalla linjalla ja jakeeseen sisältyy implisiitti väkivallan uhka.

Koska Jahve on läpimätä moraaliton mätisäkki, niin Jahve on paljolti pantu viralta. Ehkä pian päästään tilanteeseen, jossa ihmiskunta vihdoinkin ihmettelee, kuinka se on voinut pitää Jahvea ja Jahven toimintaa relevanttina maailmanselityksenä.