Minä väitän,
että nyt kun Yhdysvalloista on tullut republikanisoitu post-kapitalistinen
yhteiskunta, niin Suomi seuraa perässä pienellä viiveellä.
Kapitalismi on
kärsinyt Amerikassa konkurssin. Kapitalismin unelma alati kasvavasta
hyvinvoinnista on osoittautunut myytiksi. Kapitalismista sen amerikkalaisessa
muodossaan on tullut republikanisoitua kleptokratiaa, jossa kapitalismin hyvät
puolet ovat kasautuneet harvoille, niille harvoille jotka onnistuivat
ryöväämään varallisuuden itselleen, ja muille on jäänyt alati kiihtyvä
kurjistuminen.
Sen mitä minä
olen seurannut suomalaista yhteiskuntaa, niin viive Suomen ja Yhdysvaltojen
välillä on koko ajan kutistunut. Amerikkalaisilla meni nykytilaan pääsemisessä
(vai joutumisessa?) 40 vuotta. Suomessa kehitys on huolestuttavan samanlaista,
eikä aikaa ole kulunut kymmentä vuottakaan.
Nykyisen
hallituksen tempoileva ja harkitsematon olosuhteiden kurjistaminen esimerkiksi
sote-uudistuksen ja työttömien viimeisimmän aktivointimallin tiimoilla, on niin
amerikkalaista kuin vain voi olla.
Nykyinen
hallitus ja eduskunta ovat oman elinaikani oikeistolaisimmat ja samaan aikaan
uskonnollisimmat, vaikka Suomessa uskonto ei olekaan saanut samanlaisia
manifestaatioita kuin Amerikassa. Sekä Suomea ja Yhdysvaltoja koskien voidaan
sanoa, että kapitalismi ja erityisesti sen kleptokraattinen muoto sekä
uskonnollisuus korreloivat vahvasti. Oletan, että herätyskristillisyys ja
vapaiden suuntien karismaattisuus uudestisyntymiseen ja muine häröilyineen
mahdollistavat elinolojen kiristämisen ja tuloksena on uusi luokkayhteiskunta,
mutta luokkia on vain kaksi – ne joilla on ja ne joilla ei ole.
Suomessa
olisikin mahdollisimman pikaisesti polkaistava liikkeelle vahva ulkoparlamentaarinen
vastarinta vastustamaan republikanisoitumista. Kun kadut ovat päivästä toiseen
vastarinnan hallussa, niin viesti on selvä: Nyt riittää republikanisoituminen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti