Rationaalisuus-oletus
äänestyskäyttäytymisen yhteydessä on yhtä hataralla pohjalle kuin
rationaalisuus taloudellisen päätöksenteon yhteydessä.
Rationaalisuusoletus
on minkä tahansa ihmistä ja ihmistä koskevan tutkimus lähtökohta. Entäpä jos
kehitettäisiin malleja, joissa lähtökohtana olisikin irrationaalisuus? Onhan
niitä jo jotain olemassakin, mutta rationaalisuusoletus elää sitkeästi.
Epätäydellinen
ja epäsymmetrinen informaatiokin olisi otettava huomioon. Kenelläkään, ei
sitten kenelläkään, ole täydellistä informaatiota jostain käsillä olevasta
asiasta. Kun yhtälöön lisää silkan valehtelun ja propagandan, niin
rationaalisuusoletus uppoaa lopullisesti. Rationaalisuusoletus sisältää
implisiitisti ajatuksen siitä, että toimijat puhuvat totta ja ovat vilpittömiä.
Kun seurannut
poliittista keskustelua niin Suomessa kuin Amerikassakin, niin valehtelu on
määräävin piirre. Onko rationaalisuusta esittää selvästi epätosia väitteitä
tosina? Kai se täyttää rationaalisuuden kriteerit silloin kun päämääränä on
betonoida jos saavutettu valta-asema tai kun tavoittelee valta-asemaa. Täten
rationaalinen valehtelu on moraalitonta.
Poliittinen
rationaalinen valehtelu on läheistä sukua uskonnolliselle valehtelulle, jota
myös evankelioimiseksi kutsutaan. Kannattajia pyritään haalimaan kaikkein
epärehellisimmilläkin keinoilla. Poliittinen pyrkyryys ja evankelioiminen kumpuavat
kumpikin valtamotiivista.
Vastuu on myös kuulijalla.
Lähes jokaisella ihmisille on kyky arvioida esitettyjen väitteiden totuutta ja
rationaalisuutta kaiken sen todeksi todetun ennakkotiedon perusteella, joka
arviointia tekevällä yksilöllä on. Rationaalisuus joutaa kuitenkin romukoppaan
silloin kun yksilö on suggestioherkkä tai helposti suostuteltavissa. Silloin
kun ihminen kokee rationaalisuuden ahdistavana, ihminen helposti luopuu itseään
koskevasta rationaalisesta ajattelusta.
Sivustaseuraajalle
uskonnollinen ja poliittinen retoriikka vaikuttavat yhteneviltä. Poliittinen
retoriikka on parhaimmillaan totta, mutta uskonnollinen retoriikka ei koskaan.
Parhaimmillaan uskonnollinen retoriikka koostuu todentamattomista ja
sellaisiksi jäävistä väitteistä. Rationaalinen ihminen tietenkin hylkää
tällaiset väitteet, mutta valitettavasti tämä ei toteudu reaalimaailmassa. Jos
toteutuisi, niin politiikka ja uskonnot olisivat jotain ihan muuta.
Faktantarkistus
on kaiken edellisen perusteella tärkeämpää kuin koskaan ennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti