Autenttisuudella totalitarismia vastaan

Vaclav Havelin ajatus oli suunnilleen sellainen, että yksilö voi vieraantua itsestään, koska hänellä on jotain mistä vieraantua. Kaiketi tätä vieraantumista voidaan kutsua vieraantumiseksi autenttisesta olemisesta, mitä eksistentialistit sitten tarkoittivatkaan autenttisella olemisella.

Havel jatkoi pohdiskeluaan siten, että eläminen totuudessa on aina suhteessa elämiseen valheessa. Autenttisuus on aina vaihtoehto totalitarismin epäautenttiselle olemiselle. Totalitarismi on aina vastaus autenttisuudelle ja totalitarismi saa merkityksensä elämisestä valheessa, epäautenttisesta olemisesta.

Totalitarismin ”kurin ja järjestyksen” näennäisen pintakerroksen alta paljastuu itsestään vieraantuneiden ihmisten epäautenttinen oleminen, antautuminen totalitarismille. Pintakerroksen päämääränä on estää ihmisiä saavuttamasta autenttisuutta ja totuutta itsestään. Kaikki alarakenteet uhrataan pintakerroksen näennäiselle yhtenäisyydelle. Mutta pinnan alla kuohuu – aina!

Eläminen totuudessa, itseään koskevassa totuudessa, on yksittäisistä tekijöistä poliittisesti vahvin. Yksilö on avoin ja vapaa totuudelle, kuinka kiusallista totuus hänen kannaltaan onkaan. Totalitarismin kannalta totuushan on jo perusteiltaan kiusallista ja jopa suorastaan musertavaa.

Totalitaristinen järjestelmä pyrkii vaikeuttamaan, ei vaan estämään, autenttisten ihmisten välisen kommunikoinnin, koska totuudenmukaiset ajatukset ovat järjestelmän kannalta vaarallisia. Pintakerroksen valtarakenteet pyrkivät paljastamaan alempien rakenteiden suojassa piilevän totuuden ja totuudellisuuden, jotta totalitaristinen valtarakenne edustajineen voisi säilyttää hegemonisen asemansa yhteiskunnassa.

Aika ajoin totuus ja autenttinen oleminen saavuttavat pintarakenteen siten, että totalitaristinen kurin ja järjestyksen pintarakenne ei enää voi legitimoida alistavaa toimintatapaansa. Tällaisia kumouksia esiintyy aina kun jonkin totalitaristisen järjestelmän hegemonia on jatkunut pitkään. Puolipimeä alirakenne näkee päivänvalon ja tuloksena on kumous tai kumouksia.

Tämä teksti syntyi sen johdosta, että luin uudelleen Havelin tekstin ”Power to the Powerless”; tai siis sen englanninkielisen käännöksen. En tiedä onko tekstiä suomennettu.