Älä ryhdy
yrittäjäksi: älä varsinkaan, jos sosiaalisilla turvaverkoilla on sinulle mitään
merkitystä.
Viime
vuosikymmeninä on Suomessa voimistunut retorinen yrittäjämyönteisyys, mutta tuo
retoriikka on vain propagandaa, jolla pyritään oikeuttamaan sosiaalisten
turvaverkkojen alasajo. Yrittäjyydestä on tehty jollain tavoin moraalisesti
tavoiteltavaa, mutta se on vain taantumuksellista moralismia. Kommunismin mörkö
kuoli jo ajat sitten.
Yrittäjä –
varsinkin yksinyrittäjä – kantaa oman yritysriskinsä lisäksi myös
systemaattisen riskin. Yksinyrittäjä on taloustaantumassa aina se
heikko-osaisin. Hänelle voidaan aina sanoa: ”Olit huono yrittäjä, koska
yrityksesi ei menestynyt.” Toisaalta yhteiskunnan kannalta on helppo väittää,
ettei yrittäjä ole oikeutettu samaan toimeentuloturvaan kuin palkansaaja.
Näinhän se on, mutta valitettavan monelle asia on selvinnyt vasta kovien
aikojen koittaessa. Yksinyrittäjä ja pienyrittäjä ovat tuolloin kaikista
heikoimmassa asemassa.
Yksinyrittäjän
ja pienyrittäjän ansiotasokin jää usein jälkeen toimeentulotuella elävistä.
Kyseessä ei ole kannustinloukku: yrittäjistä on tehty uusia huono-osaisia.
joiden huono-osaisuus oikeutetaan yritystoiminnan karuudella.
Edelleen
harvalla ihmisellä on kompetenssia ja resursseja menestyä yrittäjänä.
Tilannetta ei paranna yrittäjyyteen liittyvän byrokratian purkaminenkaan.
Tilanne on aivan päinvastoin: kaiken ihmistä suojaavan säätelyn purkaminen
yrittäjyyden nimissä oikeuttaa olojen heikentämisen ja suurimpana häviäjänä
ovat tuotantoketjussa alimpana olevat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät. Kaikki
tämä tapahtuu rosvokapitalismin etujen ajamiseksi ja nykyisen valtiovallan
erityisessä suojeluksessa.
Yrittäjät ovat
nykyajan uusia maaorjia. Heitä voi riistää, vaikka juhlapuheissa propagoidaan
yrittämisen autuuden puolesta. Maaorjathan eivät edes oikein olleet ihmisiä.
Mitkään
lainsäädännöllä aikaansaadut verokikkailut eivät nekään paranna yksinyrittäjän
asemaa. Kikkailu tapahtuu sekin suurpääoman ehdoilla ja tavoitteena on tehdä
yrittäjistä tavalla tai toisella tuotantoketjun halpatyövoimaa, jotka ovat
orjan asemassa ollessaan riippuvaisia toimeksiantajista ja toimeksiantajien
mielivallasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti