Konservatiivien aristokraattinen eliitti

Konservatismi ei voi lähtökohtaisesti olla demokraattista. Konservatismin ideaali yhteiskuntamalli on aristokratian diktatuuri. Aristokratiaan voi kuulua papisto, aateliset tai joku muu ryhmä ihmisiä, joilla on konservatiivisen ajattelun mukaan jokin piirre, joka tekee heistä jollakin tavalla erityisen yhteiskuntakelpoisia.

Konservatismin päämäärä on aristokratian valtaanpääsy niin sosiaalisissa kuin taloudellisissakin kysymyksissä. Konservatiivista propagandaa tarvitaan aristokratian ylivallan legimitointiin. Jos muu väestönosa nousisi kapinaa konservatiivista aristokratiaa, välien selvittelystä ei selvittäisi ilman väkivaltaa ja kuolonuhreja.

Konservatiivi kannattaa demokratiaa vain näennäisesti, sillä konservatiivi ei voi hyväksyä ajatusta siitä, että äänestystuloksen perusteella mikä tahansa ryhmä voi päästä valtaan, ja äänestämällä vallanpitäjät voidaan vaihtaa. Konservatiivinen aristokratia pitää valta-asemaansa itseoikeutettuna.

Konservatiivisen aristokratian tarvitsee suostutella väestön pitämään konservatiivista yhteiskuntajärjestetystä jollakin tavoin ”luonnollisena”. Tässä syyllistytään tietenkin negativismiin ja traditionalismiin, joka taas merkitsee pysähtyä yhteiskuntaa. Kaikki pysähtyneet yhteiskunnat kulkevat kohti nopeaa nääntymistä ja kuolemaa.

Aristokratian (katsottiinpa aristokratiaan kuuluviksi kenet tahansa) tärkeimpänä vallassa pysymisen metodina on siirtää etuoikeutettu asemansa seuraavalle aristokraattien sukupolvelle.

Konservatismia löytyy kaikkialta yhteiskunnassa ja konservatismi perustuu harhalle. Harhan on oltava erittäin sofistikoitua, jotta se vetoaisi varsin hyvin koulutettuun nykyväestöön.

Konservatismi on syöpäkasvain, joka tappaa koko organismin ja tässä yhteydessä organismi tarkoittaa mitä tahansa toimivaa yhteiskuntaa.