Alkiolla ja sikiöllä on oikeus olla syntymättä

Abortti-keskustelun yhteydessä abortin vastustajat (jotka sattuvat olemaan pääsääntöisesti uskonnollista oikeistoa, siis änkyröitä) esittävät teesin, että sikiöllä on oikeus syntyä. Tätä ei tietenkään ole kysytty sikiöltä tai alkiolta itseltään.

Aivan samoin perustein voidaan sanoa, että alkiolla/sikiöllä on myös oikeus olla syntymättä. Useimmissa raskauksissa tämä saattaisi olla se kaikkein paras vaihtoehto. Maailma kun on joskus aika vittumainen paikka ja maailmassa iso osa lapsista elää jonkin sortin kurjuudessa.

Kun ei ole mitään menetelmää, jonka perusteella alkion/sikiön halua syntyä voitaisiin kysyä, niin raskaana olevalla naisella on kaiken kattava oikeus päättää asiasta. Siinä ei kenelläkään muulla ole nokan koputtamista. Nainen päättäköön, mitä solumöykylle tekee, onhan solumöykky osa hänen kroppaansa.

”Tosiuskovillakaan” ei luulisi olevan asiasta mitään huomauttamista. Eräiden väitteiden mukaan abortoidut alkiot ja sikiöt päätyvät taivaaseen, joten siinä sitä luulisi olevan hyvä syy myös tosiuskovien abortoida omat alkionsakin. Mahtaa olla perin tympeä paikka tuo tosiuskovien taivas, kun iso osa populaatiosta on sikiöitä?

Abortin tehneen naisenkin sielu vilahtaa taivaaseen, kunhan muistaa pyydellä anteeksi maagiselta veijarilta nimeltään Jeesus. Kuulemma ainoa synti, jota ei saa anteeksi, on Pyhän Hengen pilkka. Abortin tehnyt nainen on tässä mielessä kovin vähän syntinen. Hyvinhän siinä taas käy ihan tosiuskovien oman raamatuntulkinnakin mukaan.

Raamattu mahdollistaa milloin minkin paradoksin, joten opaskirjaksi siitä ei ole. Toisaalta taas abortin kieltämiselle ei ole ainuttakaan hyvää sekulaaria argumenttia, joten abortti olkoon sallittu aina ja kaikissa olosuhteissa.