torstai 30. kesäkuuta 2016

Kristillisdemokraattien Asmo Maaselkä - epäeettisen taantumksen äänitorvi



Kyllä nyt täytyy olla asiat todella huonosti Suomessa, kun Kristillisdemokraattien Asmo Maaselkä kirjoitti sentimentaalisen kolumnin taantumuksen äänitorvessa KD-lehdessä. Oikeasti asiat ovat Suomessa hyvin. On Maaselän oma asia nillittää siitä, että taantumus on kärsinyt tappioita kaikilla rintamilla. Maaselän näkemyksille voi vain vienosti hymyillä.

Maaselkä: Heti alkajaisiksi hallitus toi pikavauhdilla homolait eduskuntaan, vaikka Soini linjasi, että ‘perhe on se linnake, joka homoliitoilla yritetään murtaa’. ”Vastenmielistä,” sanoi lait esitellyt ministeri Lindström. Kuka vastenmieliseen toimintaan pakotti? Edes lain lapsivaikutuksia ei keritty tehdä. Asiaa olisi voinut jarruttaa vuosia.

Kaikki kiteytyy tuohon viimeiseen virkkeeseen: Asiaa olisi voinut jarruttaa vuosia. Kristillisdemokraattien tavoitteena onkin ollut aina jarruttaa ja viivyttää kaikkea edistystä. Ilmeisesti nämä uskonsankarit kokevat edistyksen uhkaksi uskolleen. Muidenkin pitäisi vielä olla samaa mieltä heidän kanssaan tai muuten alkaa nillitys, mutta nillityksellähän ei ole koskaan voitettu mitään. Eivät nuo jälkipelit muuta lakeja.

Nuo ”homoliitot” nyt kuitenkin olivat kansanedustajien enemmistön mielipide asiasta. Kansanedustajat taas edustavat Suomen kansaa.

Maaselkä puhuu Kristillisdemokraateille tyypilliseen tapaan silkkaa paskaa lapsivaikutuksista. Sellaiset tehtiin aiemmin jo pariin kertaan. Kukaan ei vain ole kyennyt esittämään relevanttia ja validia näkemystä siitä, miten spn-avioliitto vaikuttaa Maaselän lapsiin. Lopulta avioliittolaki ei sano juuri mitään lapsista. Lapsia koskien on ihan muu lainsäädäntö.

Miten spn-avioliittolaki vaikuttaa juuri Maaselän perheeseen? Ei tietenkään mitenkään. Jos Maaselkä ja hänen siteeraamansa ministeri Lindström kokevat vähemmistöjen oikeudet vastenmielisiksi, niin se on pelkästään heidän ongelmansa. Tuollainen näkemys kertoo enemmän heidän vastenmielisestä moralismistaan kuin yhteiskunnallisesta valveutuneisuudesta.

Jos ministeri kieltäytyy tekemästä lakisääteisiä tehtäviään, niin sellainen ministeri saa potkut. Tämän tiesi Lindström ja sen tietää Maaselkäkin. On oikeastaan edistyksen kannalta jopa suotavaa, että nämä lindströmit ja maaselät esittävät taantumuksellisia mielipiteitään. Se tekee heidän kristinuskoon pohjautuvasta agendastaan niin vastenmielistä, että kukaan ajatteleva ihminen ei halua olla sellaisen kanssa missään tekemisissä. Vuosia sitten Päivi Räsäsen esiintyminen ns. homoillassa ajoi vähemmistöjen asiaa paremmin kuin yksikään tieteellinen tutkimus aiheesta. Mitään eivät krisut ole siitäkään episodista.

Maaselkä: Miten kävi sunnuntaikaupan? Soini piti tärkeänä, että ”pyhyyden taju yhteiskunnassa säilyy. ” Ilman suurempaa huuhtelua pyhä vedettiin pöntöstä alas. Nyt ei tarvitse sunnuntaisin juosta kirkossa, kun roinalla voi sieluaan ravita.

Eipä tuolla kirkossa juuri kukaan enää käy. Änkyröidenkään osallistumisen kanssa on vähän niin ja näin.

Soini voi pitää ihan omat pyhyyden käsityksensä. Yleiseksi normiksi niistä ei ole. On aika hölmöä, että vielä vuonna 2016 jotkin aavikkobarbaarien käsitykset pyhyydestä ja/tai tulkinnat aavikkobarbaarien tulkinnoista merkitsisivät jotain, jonka perusteella ihmisten toimintaa tulisi kontrolloida lainsäädännöllä.

Ei ole kovin ylevä käsitys Maaselällä ihmisten kyvyistä olla itsensä parhaita asiantuntijoita.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Kosminen taistelutanner



On aina hauska lukea ja kuunnella näitä uskovien juttuja, joissa jos jonkinlaiset henkiolennot seikkailevat milloin missäkin. Ilmatilassa on trafiikkia niin paljon, ettei lennonjohto selviä niin vauhdikkaasta menosta.

On jumalia, saatanoita, paholaisia, enkeleitä, demoneita ja paljon muuta sälää. Siiten nämä henkiolennot punovat kaikenlaisia konnankoukkuja ihmisten pää menoksi. Jokaisen kulman takana odottaa demoni…ihan varmasti odottaa. Demonien hyökkäyksen saattaa laukaista jo pelkkä ajattelukin.

Vaikuttaa siltä, että kyseessä on aika häiriintyneiden ihmisten pään sisäinen videopeli. Kosminen taistelutanner vaan pöllyää kun nämä henkiolennot tappelevat keskenään ja tappelevat myös maan asukkaiden kanssa. Jos joltain kaukaiselta planeetalta löydettäisiin maan elämää muistuttavia elämänmuotoja, niin olisiko heillä jokin kovin erilainen taistelutanner varattuna näille näkymättömille hiippareille?

Keskustelupalstoilla nämä harhaiset ihmiset vertailevat kokemuksiaan. Vaikea arvioida ovatko kyseessä trollaavat ihmset vai ottaako joku jonkin henkimaailman tosissaan. Eihän niin höperöitä juttuja voi ottaa tosissaan, eihän?

Jos joku nyt kuitenkin pitää henkiä reaalimaailman olioina, niin pikainen reality check ja lääkityksen tarkistus tulevat tarpeeseen

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kristinuskon sadomasokistiset synnit



Palataan vielä hetkeksi tuohon edellisessä postauksessa esitettyyn syntiin; sen olemattomuuteen.

Koska Jumalaa ei ole olemassa, niin esimerkiksi kristittyjen synnitkin ovat olemattomia. Jumalan olemattomuus on todennettu niin suurella varmuudella, että sitä voi sinänsä pitää jo tietona. Mikään ei ole koskaan edes etäisesti viitannut Jumalan olemassaoloon muulla tavoin kuin vaikkapa kulmikkaiden ympyröiden eksistenssi. Edelleen Jumalan olemassolon potentiaali ei tee Jumalasta eksistoivaa oliota. Täten kristittyjen hellimä sadomasokistinen syntioppi on sekin ei-olemassaoleva. Sadomasokismia voi toki harjoittaa ilman kristinuskoakin.

Kuvitellut synnit eivät siis saa kuviteltua Jumalaa hermostumaan. Synnit ovat ehkä – jyrkkä ehkä – todellisia niille, jotka ovat onnistuneet harhauttamaan itsensä uskomaan moiseen hölynpölyyn ja humpuukiin. Syitä voi olla monia, kuka niistä harhoista aina ottaa selvää.

Oikeastaan koko kristillinen synnin konsepti on kaikin puolin irrationaalinen ja järjetön. Vaikka tuo Raamatun Jumala nyt sattuisikin olemaan olemassa, niin ei ole ainuttakaan hyvää perustetta palvoa moista oliota, koska haitallinen sadomasokismi on Jumalan toimintapa. Kaikki sadomasokismi ei kuitenkaan ole haitallista, mutta Raamatun Jumala on vääntänyt tuonkin hupailun irvokkaaksi. Oikeastaan kaikki mitä Jumala Raamatun mukaan tekee, on niin häijyä, ettei häiriintyneinkään ihminen kykene sellaiseen.

Jumala, joka on ajan ja tilan ulkopuolella, on jo ajatuksena naurettava ja lapsellinen. Samaan naurettavuuksien sarjaan uppoavat tämän häijyn mutta koomisen hahmon määrittelemät synnit. Lopulta tämä Raamatun Jumala ei ole pelkästään epäuskottava vaan myös kertomusperinteessä ehkä häijyin olio, josta on historian saatossa kerrottu satuja ja tarinoita. Faktaa niistä tarinoista ei löydy.

Jokaista syntiä, jota Raamatun Jumala kuulemma ”vihaa”, niin ko. hahmo harrastaa itse: pani naisen paksuksikin ilman avioliittoa. No, lukekaa itse, minä olen jo Raamattuni lukenut.

Syntiset uskovat menevät sitten väittämään, että tämä em. olio on pyhä, vaikka hepusta kertovat tarinat sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa kertovat jotain ihan muuta. Ei ihme, että uskovilla vähän nuppi viiraa.

Niinpä ihmisen onkin hyvä olla synnitön jättämällä jumalat ja synnit kertomusten ongelmajätelaitokseen.

On hienoa olla synnitön



Kristittyjen kokoontumisajoja riittää melkein jokaiselle kesän viikonlopulle. Siellä he taas rypevät synneissään: sitä enemmän, mitä fundamentalistisempia ovat.

Olen ihmetellyt tätä synneissä piehtaroimista vuosikymmeniä. Ihmisellä täytyy olla aika häiriintynyt minäkuva, jos pitää itseään syntisenä. Syntikään ei puolestaan ole mitenkään selvä käsite: jokaisella kristityllä taitaa olla ihan oma käsityksensä aiheesta. Oikeastaan on aika säälittävää, että jotkut pitävät syntiä reaalimaailman ilmiönä. Harha on harha ja sellaista tulee kutsua harhaksi: ihmisen syntisyys on harhakäsitys.

Synti esittää syyllisyysolettaman perusteettomasti. Ei ole olemassa edes viitteitä siitä, että ihminen olisi jollain tavalla syntinen ja tuo ilmiö oli jonkin kuvitellun mekanismin mukaan perinnöllistä. Synti on vain muinainen aavikkobarbaarien kehittämä massojen alistus- ja nöyryytystapa. Ihmisen julistaminen synnilliseksi on yksi muinaisen aavikkobarbaarien eliitin menetelmä ajaa omia etujaan ja alistaa ja nöyryyttää muita.

Sitten kun aavikkobarbaarien eliitti sai alistetut ja nöyryytetyt pitämään itseään syntisinä, aavikkobarbaarien eliitti keksi kuvitteelliseen ongelmaan ratkaisun: syntien anteeksianto, mutta ensin piti hyväksyä aavikkobarbaarien eliitin kusetus: joku jeesus, jonka olemassaolosta ei siitäkään ole edes verifioitavia viitteitä. Tämä Jeesus on sekin samanlainen fiktio kuin synti: kuvitteelliseen ongelmaan kuvitteellinen ratkaisu.

Jeesus-myytti on näppärä massojen hallintamenetelmä. Pitkään – aivan liian pitkään – kirkollisella eliitillä oli hegemonia-asema, joka salli kaikenlaisen ihmisen kannalta haitallisen menettelyn. Kirkollinen eliitti yritti panna toimeen samanlaisen nöyryytyksen ja alistamisen kuin muinainen aavikkobarbaarien eliitti. Kyllä kestikin päästä eroon noista käytännöistä!

Tällainen historiallinen tausta on näillä kesäisillä kokoontumisajoilla. On perin typerää, että tällaisiin kokoontumisiin löytyy vielä osanottajiakin. Ehkä joillakin on tarve tulla alistetuksi ja nöyryytetyksi.  Oikeastaan koko kristinusko perustuu sadomasokismiin.

Eiköhän näiden uskovien olisi parasta luopua uskostaan ja alkaa elää kuin ihmiset. Synnit ja jeesukset ovat olleet ihmiselle pelkästään haitallisia: harhaisten harhaisia horinoita.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Kristinuskokin on magiaa ja taikauskoa



Kristillisessä verkkojulkaisussa, Valomerkissä, yritetään todistella, että kristinusko ei ole taikauskoa. Salla Rannan kirjoittamassa artikkelissa asiantuntijoina esiintyivät kansanuskon tutkija Risto Pulkkinen ja dosentti Jyri Komulainen. Kun lukee artikkelin, niin johtopäätös on se, että kristinusko nimenomaan on taikauskoa, eikä kristinusko eroa mitenkään argumenttiensa epätotuudelta luonnonuskonnoista tai muista kirjauskonnoista. Samaa hömppää se on kristinuskokin mutta vain hieman eri paketissa. Kun tarkastelee kaikkia uskontoja ulkopuolisena, niin kaikki uskonnolliset väitteet ovat mielipuolisen epätosia.

Pulkkisen mukaan uskontotieteessä on perinteisesti erotettu magia ja uskonnollinen usko toisistaan. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Ulkoinen käytös, rituaalin näkyvä puoli ei paljastakaan sitä, onko kyseessä taikausko vai uskonnollinen usko. Kysymys on siitä, mitä rituaali merkitsee.

Epätoivoista kiemurtelua! Kristinuskon rituaalit ovat jo merkitykseltään magiaa, taikauskoa.

Taikauskolla viitataan silloin käsityksiin, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämää ohjaavia yliluonnollisia voimia tai olentoja voidaan hallita tai niihin voidaan vaikuttaa. Luonnontieteellisessä mielessä kaikki käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia.

Valomerkki edes yrittää olla tässä asiassa rehellinen toisin kuin fundamentalistien julkaisut. Jumalia ei sen koommin ole olemassa kuin hammaskeijujakaan.

Uskontojen välistä dialogia tutkineen Komulaisen mukaan edelleen vieraita uskontoja moititaan helposti taikauskoisiksi. Hänestä sanaan liittyy helposti ylenkatsetta muiden rituaaleja kohtaan.

Tässäkään asiassa kristityt eivät selviä voittajiksi. Samanlaisia taikauskoisia riittejä ja rituaaleita kuuluu kristinuskoonkin. Huuhaa on huuhaata, vaikka se nimettäisiin ”totuudeksi”.

Onko rukous loitsu, ehtoollisleipä taikaesine ja kaste maaginen rituaali?

Protestanttisella teologialla on pitkät perinteet kansanuskon muotojen kriitikkona. Ajatus siitä, että usko merkitsisi taikauskon väistymistä, on Komulaisen mukaan myös kulttuurisesti kolonialismin ja valkoisen akateemisen perinteen rasittama.

Moneen kertaan on osoitettu, kuinka kristinusko on imperialismin hyvä liittolainen. Samaa perinnettä jatkaa radikaali islam. Taikausko eli uskonnollinen usko saa ihmisen tekemään irvokkaita tekoja.

"Jos moitimme muita uskontoja taikauskosta, meidän on tarkasteltava omaakin uskontoamme kriittisesti. Onhan Raamatussakin maagisia kertomuksia. Esimerkiksi kertomus Mooseksen käsistä, jotka piti pitää ylhäällä jotta israelilaiset sotajoukot voittaisivat", Komulainen sanoo. Aina kun Mooseksen kädet laskivat, taisteluonni kääntyi. Kun kädet väsyivät, muut kannattelivat niitä ja sota voitettiin.

Oikeasti tuo Mooseksen tuulettelu on hauska tarina.

"Usko ja magia sekoittuvat toisiinsa ihmisissä. Niin ne tekevät myös kirkossa", Risto Pulkkinen  toteaa. Pulkkinen on paitsi uskontotieteilijä, myös pappi.

Rukous ilman magiaa on mahdollinen/…/Toisessa päässä on taikausko, jossa kristitty hallitsee Jumalaa mielensä liikkeillä ja uskonnollisilla rituaaleilla. Jumala on silloin ikäänkuin maailmaa ylläpitävä mekanismi, jonka toiminnan tunteminen on uskonnon olemus/…/"Toisessa ääripäässä on sitten äärimmäinen fatalismi, jossa ihmisen toimilla ei ole merkitystä, koska Jumala säätelee kaikkea", hän miettii…/Molemmissa ääripäissä usko on varmaa tietoa.

Kristityt ovat kuin ovatkin taikauskoisia. Uskolla ja tiedolla taas ei ole mitään tekemistä keskenään. Siihen upposi sitten Valomerkin muuten mielenkiintoinen artikkeli. On kerta kerran jälkeen aika hätkähdyttävää tuo uskovien epärehellisyys: kun jotain ei voida puolustaa pätevästi, niin on aina aivan pakko muuttaa merkityksiä, jotta argumentti näyttäisi auttavasti pätevältä. Ehkä uskoviin uskonharhaisiin tuollainen menetelmä uppoaa, mutta ei kyllä vähänkään kriittisen ajattelun taitoja harjoittaneeseen.

Olisi mukava lukea fundamentalistien vastine Valomerkin juttuun.

Aasinlakki 25/2016 Aito Avioliitto ry:lle



Aasinlakki-palkinnon saajan valitseminen oli helppoa viikolla 25/2016. Aasinlakki menee Aito Avioliitto ry:lle.

Aito Avioliiton masinoima kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain vastustamiseksi saatiin vihdoin toimitettua Eduskuntaan. Homoeroottiset veijarit, Pasi Turunen ja J-P Rahkonen, saivat sen verran aikaiseksi, että menneen maailman aloite saatettiin loogisen päätepisteeseensä – Eduskunnan roskakoriin.

On suorastaan hulvattoman hauskaa, että Aito Avioliiton nykyinen puheenjohtaja, Susanna Koivula, ja saman puulaakin tiedottaja, Sarah Rizzo, eivät osallistuneet tilaisuuteen. Sen sijaan kaksi vanhaa jäärää veivät aloitteen sinne minne sen oli tarkoitettukin.

Mahtaa olla Turusesta ja Rahkosesta turhauttavaa kun naiset valtasivat Aito Avioliitonkin. Siinä saa Rahkonen kiljua aika kovaan ääneen sloganiaan –täyteen miehuuteen!

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Lasten ja nuorten uskonnonvapaus ei toteudu uskonnollisissa kesätapahtumissa



Juhannuksena järjestetään taas jos jonkinlaisia uskovien kokoontumisajoja. Paikalle kerääntyy paljon lapsiperheitä. Kuinka moni ja lapsista ja nuorista joutuu osallistumaan tapahtumiin vastentahtoisesti, vastoin vakaumustaan? Arvelen, että moni; aivan liian moni.

Uskovien omat julkaisut antavat tapahtumista aivan toisenlaisen kuvan. Luvassa on mm. yhteisöllisyyttä. Ääntään eivät saa kuuluviin ne lapset ja nuoret, jotka ovat mukana vanhempiensa pakottamina.

Kuinka moni lapsi ja nuori uskaltaa sanoa ääneen sen, että kokoontumisajoissa esitetyt väitteet ovat humpuukia? Aika harva. Moni joutuu odottamaan täysi-ikäisyyteen asti ennen kuin voi irrottautua vanhempiensa haitallisesta yhteisöstä.

Lasten ja nuorten osallistuminen perustuu kiristykseen, korruptioon ja kaupankäyntiin. Tätä ennen on tietenkin harjoitettu laaja-mittaista uhkailua, painostusta ja aivopesua. Sellainen ei voi olla aikuisellekaan hyväksi saati sitten lapselle ja nuorelle.

Nämä uskovat puhuvat paljon uskonnonvapaudesta, mutta eivät juuri koskaan halua suoda sitä omalle jälkikasvulleen. Negatiivinen uskonnonvapaus peittoaa aina ja joka tilanteessa positiivisen uskonnonvapauden. Lapsella ja nuorella on ensisijainen oikeus olla uskomatta vanhempiensa hölynpölyyn ilman seuraamuksia.

Vanhemmilla ei nimenomaan ole oikeutta uskontokasvatukseen, jos lapsen oma vakaumus on toinen. Vaikka lapsella ei olisikaan minkäänlaista uskonnollista vakaumusta, ei vanhemmilla ole oikeutta lastensa evankelioimiseen.

Lasten ja nuorten oikeusturvan kannalta olisi erittäin hienoa, jos saataisiin muutama langettava tuomio lasten ja nuorten uskonnollisesta aivopesusta. Ehkä muutama ennakkotapaus havahduttaisi änkyrät huomaamaan, että lapset ja nuoret ovat hekin ihmisiä, joille kuuluu oikeus elää vapaana uskonnollisista haitoista ja sama pätee aikuisiin.

Ehkä sekulaarien humanistien olisi jalkauduttava näihin uskonnollisiin kokoontumisajoihin informoimaan lapsia ja nuoria sekä aikuisia negatiivisen uskonnonvapauden ensisijaisuudesta. Kaikilla ihmisillä on oltava vapaus uskonnollisesta humpuukista. Mitään relevantteja hyötyjä uskonnoista ei ole koskaan verifioitu. Haittojen lista on taa tolkuttoman pitkä.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kristillis-fasistisen oikeiston uusin puhuva aasi - Tuulikki Tepora



Kristillisdemokraatit, Aito Avioliitto ry ja Familia-verkosto ovat kunnostautuneet kaiken kattavassa epärehellisyydessä. Uusinkaan Kristillisdemokraattien verkkojulkaisu KD-lehdessä esitetty aivopieru ei tee poikkeusta. Tällä kertaa puhuvaksi aasiksi oli värvätty Tuulikki Tepora.

Tepora oli oikein pitänyt puheen jossain tulevaisuutta käsittelevässä seminaarissa, joka oli nimetty hienosti For the next generations. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen ja taantumuksen sanansaattaja sekä Jeesus-mafian kätyri, Sari Tanus, tietenkin komppasi Teporaa. Siinä sitä onkin kaksi päättömiä jutustelevaan puhuvaa aasia, Tanus ja Tepora.

Tämä Tuulikki Tepora oli ehdokkaana viime eduskuntavaaleissa. Kirjoituksen lopussa linkki vaalikoneeseen, josta voi käydä lukemassa Teporan idiotismia. Mitä enemmän änkyrä lukee Raamattua kirjaimellisesti, sitä enemmän hän tukee militarismia. Tämä ilmiö on tyypillistä Kristillisdemokraateille. Heille kaikenlainen autoratiivisuus on ideaali, jonka varjolla voidaan ajaa monia yhteiskunnan kannalta haitallisia asioita. Rauhanaatetta ei uskova voi mitenkään kannattaa; ei ainakaan sen perusteella mitä vaalikone kertoo asiasta. Militarismi ja fasistinen kristillinen (uus)oikeisto ovatkin hyviä liittolaisia. Heidän on päästävä määräilemään muiden tekemisistä vaikka sitten väkivalloin.

Tälläkin kertaa Teporan jutustelu redusoituu sukupuolielimiin. Mikä näitä Kristillisdemokraatteja, aitoavioliittolaisia ja familiaverkostolaisia vaivaa kun he ovat niin suunnattoman kiinnostuneita erityisesti homoista?

Teporakin asettui vastustamaan spn-avioliittolakia. Laki on hyväksytty liitännäislakeineen ja se tulee voimaan 1.3.2017 täysin riippumatta Teporan ja muiden änkyröiden nikottelusta.

Tepora toistaa uudestisyntyneen professorin, ison puhuvaan aasin ja myös Jeesus-mafian kätyrin, Tapio Puolimatkan, retoriikkaa. Puolimatka on näistä taantumuksen sanansaattajista esittänyt ehkä eniten epärehellisiä ja perusteettomia väitteitä, mutta nämä vähäisemmät kätyrit seuraavat tiukasti perässä. Patmoksen Juha Ahvio pääsee aika lähelle uudestisyntynyttä puhuvaa aasia, Puolimatkaa.

Kuinka ollakaan, Tepora toisti Puolimatkan väitettä siitä, että spn-avioliittolain yhteydessä ei tehty jotain kaikille hämäräksi jäänyttä lapsivaikutusarviointia. Oikeasti sellainen on tehty jo kaksi kertaa, mutta nämä Jeesus-mafian kätyrit ovat niin paatuneen epärehellisiä, että he eivät voi hyväksyä jo tehtyjen arviointien tuloksia, sillä nuo tulokset eivät tue Jeesus-mafian kristillis-fasistista agendaa.

Tepora sanoi: Poliittinen päätös on siis ristiriidassa lakivaliokunnan ja lapsiasiavaltuutetun antamaan kielteiseen päätökseen.

Lapsiasiavaltuutetulla ei nyt vain ole äänioikeutta Eduskunnassa. Eikä yhdelläkään valiokunnalla ole päätäntävaltaa minkään lakiehdotuksen suhteen. Asiat päätetään viime kädessä 200 kansanedustajan voimin.

Mitä enemmän nämä krisut häröilevät asian kanssa, sitä nopeammin heidän ”perinteinen” avioliittonsa menettää merkitystään. Pian kukaan ei halua olla tekemisissä avioliiton kanssa, koska avioliitto yhdistetään automaattisesti kristillis-fasistiseen oikeistoon.


tiistai 21. kesäkuuta 2016

Sotaveteraanien sukupolvi nujersi kristillisen hegemonian Suomessa



Usein – lähes aina – kuulee uskonnollisen oikeiston nillittävän 60-lukulaisista. Siis siitä kuinka marxismi tuhosi 1960-luvulla Suomen. Tuhoista ei nyt kannata pitää melua, koska mitään sellaista ei tapahtunut. Totta on kuitenkin, että marxilaisuus oli tuolloin äänekästä ja vielä äänekkäämmäksi se tuli seuraavalla vuosikymmenellä.

Nämä uskonnollisen oikeiston edustajat jättävät tietenkin huomiotta sen, että heidän glorifioimansa sotaveteraanit ja heidän puolisonsa, lesket, yksinhuoltajat ja tietenkin uusperheet, kasvattivat nämä 60-lukulaiset.

Sodasta palanneet miehet olivat lähes jokainen omalla tavallaan traumatisoituneet. Siinä ei jumalilla ja jeesuksilla ollut enää sijaa. Oli tietenkin niitä, jotka kiittivät Jumalaa siitä, että olivat säilyneet hengissä. Monet kuitenkin ihmettelivät: Miksi minä säilyin hengissä, kun paras kaveri kuoli väkivaltaisesti? Sotahan on äärimmilleen vietyä väkivaltaa.

Noiden veteraanien mielessä pappeihin kohdistui melkoinen epäluulo. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Suomen armeija oli oikein Jumalan siunaama ja Jumalan suosiossa. Tappioiden kasaantuessa papit julistivatkin, että tappiot johtuivat kotirintaman synneistä. Ihan totta?! Kotirintamalla papin vierailu ei juuri koskaan merkinnyt mitään hyvää. Papit vain pahensivat surevien tilannetta. Ei siis mikään ihme, että sodanaikaisen papiston empatian puute yhdistettynä absurdeihin väitteisiin mursi kristillisen hegemonian.

Kotirintamalla yritettiin parhaan mukaan pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja sitten nuo ”uskonsankarit” menevät julistamaan perin hölmöjä ja täysin perusteettomia väitteitä.

Niinpä papit ja piispat onnistuivat suututtamaan sekä rintamamiehet ja kotirintaman väen. Nämä – no ainakin jotkut - alkoivat pohtia uskonnollisia väitteitä ja ko. väitteiden totuutta. Väitteet todettiin selvästi epätosiksi.

Sodan jälkeen jälleenrakennuksessa tarvittiin myös naisten panos. Sodan aikanahan kotirintamalla naiset olivat hoitaneet ne ”miestenkin työt”. Naiset eivät palanneet nyrkin ja hellan väliin, eikä sellainen olisi ollut edes realistinen vaihtoehto. Jokaisen kynnelle kykenevän panosta tarvittiin.

Tällaisessa ympäristössä sodan kokenut sukupolvi alkoi lisääntyä. Kansa oli jakaantunut kahtia. Olivat ne änkyrät, jotka haikailivat patriarkaalisuuden ja kristillisen yhtenäiskulttuurin perään. Toisella puolella olivat ne, jotka haistattivat pitkät paskat kristillisyydestä johdetulle autoritaariselle yhteiskunnalle.

Kansan enemmistö taisi olla jotain muuta kuin perinteisiä arvoja (mitä ne sitten lienevät?) kannattavaa. Heidän lapsensa veivät asian loogiseen loppupisteeseen. Änkyräkristillisyydestä tuli marginaalinen ilmiö. Mikäli näin ei olisi tapahtunut, Suomi olisi pysynyt jonkin sortin kehitysmaana.

Nykyisen vauraan Suomen mahdollistivat sotaveteraanien sukupolvi ja heidän 60-lukulaiset lapsensa. 1960-luvulla Suomikin siirtyi sivistysvaltioiden joukkoon kristinuskon hegemonian. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin fundikset pyristelevät vastaan vääjäämätöntä kehitystä: uskonnot painuvat yksi kerrallaan historian hämärään.

Mielenkiintoinen piirre on sekin, että tuon sotaveteraanien sukupolven kasvatti kansalaissodan kokenut sukupolvi. Sen kahakan puitteissa papiston toiminta vasta irvokasta olikin. Punaisten puolella olleet olivat jonkin sortin epäihmisiä Jumalan siunatessa valkoisten puolella taistelleita riippumatta siitä, minkälaisia hirviöitä nämä sattuivat olemaan.

Papisto on aina ollut Suomessa tappamisen puolella. Aika harva pappi kuului jatkosodassa rauhanoppositioon. Sodan jälkeen siteerattiin joidenkin kenraalien uskonnollista jargonia, kun samaan aikaan rintamiesten todellisuus aivan toinen: Jumala jouti romukoppaan.

Kiitos sotaveteraanien sukupolvelle siitä, että mursitte kristinuskon hegemonian suomalaisessa yhteiskunnassa.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Kotikutoinen imaami, Anas Haijjar, ei hänkään voi tuomita Orlandon teurastusta



Kotikutoinen imaami, Anas Haijjar, ei saa aikaan Orlandon teurastuksen tuomitsevaa kannanottoa. Asia ei ole lainkaan yllättävää. Orlandon teurastuksen tuomitsevaa kannanottoa eivät saaneet aikaa kristityt fundamentalistitkaan. Molemmat kuppikunnat vain noudattavat omaa aavikkobarbaarien kirjoittamaa kirjaansa. Molemmat ovat enemmän kuin halukkaita tappamaan homot.

Tässä blogissa on jo aiemmin esitetty väite, että nämä ääri-muslimit ovat kristittyjen fundamentalistien hyviä liittolaisia. Kummatkin pitävät kaikenlaista väkivaltaa suotavana, jos sitä edes etäisestä voidaan puolustaa aavikkobarbaarien opaskirjoilla.

Kotikutoinen imaami Haijjar on aina hiljaa kun hänen hellimänsä islam yhdistetään aivan aiheesta erilaisiin väkivaltaisiin tekoihin. Samaa hiljaisuutta noudattavat kristityt fundamentalistit.

Maltillisetkin muslimit ja kristityt saavat hylätyn arvosanan asian tiimoilta. No True Scotsman –argumentti sisältää implisiitisti väkivallan elementin hyväksynnän. Omar Mateen ei ollut oikea muslimi, sanovat monet maltilliset. Kristityillä on tällaisessa kiemurtelussa satojen vuosien etumatka.

Lopulta kotikutoiset imaamit siinä missä pastorit, papit ja piispat mahdollistavat väkivallan, niin samaa strategiaa noudattavat kuppikuntien maallikot. Jos Orlandon teurastus tuomitaan, niin silloin kielletään aavikkobarbaarien opaskirjan auktoriteetti. Jos Orlandon teurastus hyväksytään, niin silloin hyväksyjä on epäihminen, kaikin puolin epähumaani yksilö.

Taannoin haastoin Haijjarin sanalliseen kaksintaisteluun, mutta en edes odota hänen vastaavan. Kotikutoinen imaami ei pysty puolustamaan uskoaan edes auttavasti. Aavikkobarbaarien opaskirjat ovat väitteiltään selvästi epätosia ja epätosista väitteistä ei voi johtaa tosia lauseita.

Haijjarin kaltaiset huijarit ja paskanpuhujat tulee haastaa aina ja kaikkialla.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Aasinlakki 24/2016 Patmokselle



Aasinlakki 24/2016 menee Patmos Lähetyssäätiölle, sen edunsaajille, työntekijöille, lahjoittajille ja kannattajille.

Patmoksen blogikirjoittajat osoittivat viikolla 24/2016 sen sortin häröilyä koskien Orlandon teurastusta, että patmoslaisten häijyys on jo patologisella tasolla. Kirjoitusten kommentoijat kuuluivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samaan häijyjen ihmisten sarjaan.

Palkinnon myöntämisperusteena on myös jo vuosikymmeniä jatkunut tuki mitä irvokkaimmalle sorrolle ja syrjinnällä. Aasinlakin saa myös jokainen Patmoksen fasistista uskonnollisen oikeiston agendaa kannattava ”uskonsankari”.

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Rotat jättävät uppoavan laivan - Pasi Turunen ottaa etäisyyttä homoihin


Aiemmin tänä vuonna Patmoksen pellehermanneista Leo Meller ruikutti siitä, että Patmoksen tileissä oli 300 000 euron reikä. Reisille mennyt taloudenpito korreloi Aito Avioliitto ry:n tukemisen kanssa. Meller päätyi kerjäämään rahaa ja kalastelemaan testamentteja.

Nyt toinen Patmoksen pellehermanneista, Pasi Turunen, on jättämässä uppoavan laivan nimeltään Aito Avioliitto. Tällä viikolla Aa valitsi uudeksi tiedottajakseen Sarah Rizzon.

Tarina ei kerro saiko Turunen fudut, erosiko hän itse vai onko Aa:ssa tarvetta kahdelle tiedottajalle. Olipa asia miten tahansa, Turunen pyrkii ottamaan etäisyyttä homoihin kirjoittamalla Patmoksen sivuilla menestysteologiasta perinteisen homofobian asemasta.

Aito Avioliitto ry:n tukeminen ryvetti Patmoksen maineen pahasti. Toivoa sopii, että Patmoksen maine ryvettyi lopullisesti, jotta Patmos lopulta näivettyy omaan mahdottomuuteensa. Patmos on aina ollut mitä irvokkaimman sorron ja syrjinnän puolella.

Nyt kun kaksi Patmoksen rottaa, Meller ja Turunen, ovat jättäneet uppoavan laivan, Aito Avioliitto ry on tanakasti naisten käsissä. Tämän taas luulisi vituttavan entistä puheenjohtajaa, J-P Rahkosta, ja aivan erityisesti dogmatiikan dosentti Ahviota.

Tämä kauhukaksikko järjesti taannoin Täyteen miehuuteen –seminaareja. Heille patriarkaalinen alistava ja syrjivä yhteiskuntamalli on ideaali. Siinä mallissa nainen on nyrkin ja hellan välissä, tai jopa nyrkin ja kullin välissä.

Kai se kismittää kun naiset kaappasivat vallan Aito Avioliitossakin. Tämä jättää Ahvio ja Rahkosen seisomaan jalat leveässä haara-asennossa ja kädet munissa kiljuen sloganiaan – Täyteen miehuuteen!

Kuka on seuraava rotta, joka jättää uppoavan laivan?


perjantai 17. kesäkuuta 2016

Usko on myrkyttänyt Juha Ahvion



Vaikka Ahvio pystyisi osoittamaan, että luonnonlait olisi muutaman kerran ihmiskunnan historiassa kumottu siten, että ko. ilmiöt tukisivat Ahvion hellimää ”luomisen teologiaa”, niin asiasta ei voisi päätellä, että Ahvion oma henkilökohtainen jumala olisi jollain tavoin arvostettava.

Ahvion jumala on saattanut jutella maailmankaikkeuden syntyneeksi. Ahvion jumala on saattanut panna Marian paksuksi ilman miehen osuutta asiaan. Jeesus on saattanut herättää Lasaruksen haisevan raadon henkiin. Jairuksen tytärkin heräteltiin ja Jeesuksen kuolinhetkellä Jerusalemin kaduilla tapahtui zombi-invaasio. Mikään näistä episodeista ei kerro mitään Ahvion oman jumalan moraalista.

Jos Ahvio uskoo Jeesuksen tai hämärän Pyhän Hengen ilmestyneen hänelle, niin voiko tästä päätellä, että joku jeesus oli jonkin jumalan lähettämä? Onko todennäköisempää, että Ahvio erehtyy vai jokin jeesus todella jutusteli Ahvio kanssa. Onko todennäköistä, että usko on myrkyttänyt Ahvion?

Jos Ahvio pitää syntiinlankeemusta todellisena tapahtuma, niin voiko tästä päätellä Adamin olleen ensimmäinen ihminen ja syntiinlankeemuksen olleen ainutlaatuinen reaalimaailman tapahtuma? Mitä se kertoo Ahvion jumalan moraalista, että jonkin muun tekemisten takia Ahvio on itse syyllinen? Mitä se kertoo Ahvion moraalista, että hän pyrkii syyllistämään myös muut, vaikka nämä eivät todisteiden puutteen takia pidä syntiinlankeemusta reaalimaailman tapahtumana?

Ilmiöt kertovat vain ja ainoastaan siitä, että usko on myrkyttänyt Ahvion.

Kun on lukenut Ahvion kirjoittelua vuosien ajalta, niin voi hyvin pian huomata Ahvion radikalisoituneen. Ahvio myrkytystilasta johtuen hän yrittää dedusoida uskostaan väittämiä, joita ei uskosta voi dedusoida. Epäpätevän päättelynsä tuotokset projisoidaan milloin mihinkin situationaalisesti.  Jos Ahvio uskoo olevansa jumalansa asialla, niin onko kyseessä harha, myrkytystila vai fakta?

Mitä se kertoo Ahvion jumalan moraalista, jos tuo taivaallinen tyranni on todella valtuuttanut Ahvion levittämään epäinhimillistä uusfasistista propagandaa? Jos Ahvio tietää puhuvansa puuta heinää, mitä se kertoo hänen moraalistaan? Jos Ahvio ei tiedä puhuvansa puuta heinää, onko kyseessä harha, myrkytystila vai moraalisesti ala-arvoisesta teosta.

Listaa voisi jatkaa pitkään, mutta tulos on aina sama: usko on myrkyttänyt Ahvion!

Patmoksen Ahvio jatkaa fasistista propagandaansa Orlandon uhrien kustannuksella



Kerrankin Ahvio sai otsikon oikein: Orlandon terrori-isku jatkoi islamisesti motivoitujen murhien sarjaa. Muu Ahvion kirjoituksesta olikin taattua Ahviota eli silkkaa paskaa. Ahvio ei vain osaa käsitellä faktoja. Pitkään Ahvion kirjoittelua seuranneena Ahvion prinsiippinä on aina(!) kaiken kattava epärehellisyys. Ilman epärehellisyyttä Ahvio ei voi ajaa ihmisyyden kannalta haitallista fasistista agendaansa.

Ingressin jälkeen Ahvion kirjoituksen ensimmäinen kappale on pelkkää olkiukon hakkaamista, projektiota ja denialismia. Epäilin jo viime vuonna Ahvion flipanneen totaalisesti. Kaikki Ahvion kirjoittelua vain vahvistaa näkemystäni.

Ahvio: Veriteon todellisiksi syiksi ja aiheuttajiksi on islamismin sijasta tarjottu aseita ja liian vapaat aseenkanto-oikeudet sallivaa lainsäädäntöä sekä erilaisia fobian luonteisiksi luonnehdittuja arvokonservatiivisia näkemyksiä, joiden on väitetty myrkyttäneen ilmapiirin syrjiväksi ja ihmisoikeuksien vastaiseksi.

Tuossahan Ahvio ihan itse luettelee iskun mahdollisia syitä. Kyllä se islam on monen muun tekijän ohella sekoittanut Omar Mateenin pään. Arvokonservatismi näyttää myös sekoittaneen Ahvion nupin: Ahvion (uus)fasistisen agenda on samaa kuin islamilaisen valtion päämäärä. Teokratia vain pohjautuu eri uskonsuuntaukseen.

Ahvio: On myös esitetty uskontojen ylipäätään aiheuttavan jonkinlaista niille ominaista ja lajityypillistä ekstremismiä eli ääriajattelua ja väkivaltaista äärikäyttäytymistä.

Tuo on hyvin dokumentoitu ja todennettu. Sama koskee myös Ahvion ideaalia – kalvinistista teokratiaa. Ahvio itse on juuri tuon ääriajattelun edustaja Suomessa.

Ahvio: Näin katsottaessa kaikki ”uskonnolliset ääri-ihmiset” niputetaan mielellään samaan nippuun ilman sen analyyttisempien erotteluiden tekemistä.

Ahviokin on juuri näitä ”uskonnollisia ääri-ihmisiä”. Uskonnollinen vakaumus altistaa ihmisen kaikenlaisille äärimmäisille teoille. Tämäkin ilmiö on hyvin dokumentoitu ja todennettu.

Ahvio: Erityisen arvostelun kohteena ovat islamin ja islamismin sijasta olleet Donald Trumpin edustama kansalliskonservatiivinen islam- ja maahanmuuttokriittisyys sekä ekstremismiksi leimattu konservatiivinen kristillinen ajattelu, puhe ja toiminta sekä etenkin perinteistä avioliittoa puolustava etiikka.

Yhdysvalloissa suurin osa ”viharikoksista” on kyllä kristittyjen tekemiä (esim. aborttilääkäreiden murhat). Donald Trump on kristillisen fasismin äänekäs edusmies. On aivan samantekevää, minkä uskonnollisen suuntauksen edustaja tekee ihmisten kannalta haitallisia tekoja: kaikki väkivalta on tuomittavaa. Ahvion oma fasismi on vain yksi reuna-alueellinen ilmentymä.

Ahvio: …yhteiskunnan olisi lainsäädännöllisesti reagoitava entistä ankarammin ylipäätään ”uskonnollista ääriajattelua” ja arvokonservatiivisia – etenkin kristillisiä – näkemyksiä ja niiden julkista ilmaisemista vastaan.

Ahvio oma uskonnollinen ääriajattelu ja arvokonservatismi ovat täsmälleen sama asia. Ahvio on nillittänyt vuodesta toiseen siitä, kuinka häntä ei pidetä merkittävänä yhteiskunnallisena (ja uskonnollisena) ajattelijana. Nuiva suhtautuminen Ahvioon ja hänen amerikkalaisiin hengenheimolaisiinsa johtuu yksinkertaisesti siitä, että ihmiset eivät halua elää uskontoon pohjatuvassa fasistisessa maailmassa. Islamilainen arvokonservatismia ja kristillinen arvokonservatismi ovat nekin päämääriltään yhtenevät: myrkyllistä paskaa eri kääreissä.

Ahvio: Vasemmistoradikaalit ja monikulttuurisuusideologiaa puolustavat hankkeet tähtäävät kaikenlaisen oikeistolaisen, kristillisen ja muun konservatiivisen mielipiteenilmaisun ja sananvapauden rajoittamiseen ja tukahduttamiseen.

Tuskinpa vain. Ahviokin saa aivan vapaasti esittää ajatuksiaan eri foorumeilla. Kristillisen ja islamilaisen fundamentalismin fasistinen elinehto puolestaan on toisinajattelijoiden vaientaminen vaikka sitten väkivalloin.

Ahvio:…ihmisoikeuksien käsitteellä itsellään on vankat juurensa sekä vanhatestamentillisen heprealaisessa että antiikin stoalaisessa perinteessä yleensä ja kristillisessä luonnollisen lain ja luomisjärjestysten ajatteluperinteessä erityisesti.”

Ihmisoikeudet sellaisena kuin ne nykymaailmassa käsitetään ovat paljon myöhäsyntyisempiä. Stoalaisuuden suhteen Ahvio melkein osuus oikeaan, mutta vanhatestamentillinen näkemys ei kunnioita ihmisoikeuksia alkuunkaan, kuten eivät tee Uuden Testamentinkaan kirjoittajat.

On suorastaan säälittävän surullista, että Ahvio on hirttäytynyt ”luomisen teologiaan” ja ”luonnolliseen lakiin”, sillä molemmat ovat selvästi epätosia. Kognitiivinen dissonanssi taitaa häiritä Ahviota itseäänkin; on ne jutut aika häiriintyneen miehen tuotoksia. Faktat ovat rajusti ja rujosti Ahvion näkemyksiä vastaan.

Ahvio: Länsimainen vapaus sekä ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen ovat perustavalla tavalla velkaa juutalaiskristillisen perinteen teologisille ja filosofisille esiymmärryksille.

Juutalaiskristillinen teologia on ihmisarvon kannalta haitallista. Tämä on hyvin dokumentoitu ja todennettu. Ahvion on ilmeisesti pakko valehdella tässäkin asiassa. Ahvion propaganda on aivan samansuuntaista kuin natsien vastaava. Valehtelu on relevantein toimintapa, sillä muuten näkemyksiä ei pysty mitenkään puolustamaan. Mitä suurempi vale, sen parempi. Sellainen sopi natseille – ja Ahviolle!

Ahvio: Nyt kuitenkin kaikki ne perustavat raamatulliset ja kristilliset näkemykset, joiden varaan koko ihmisoikeuksien käsite on historiallisesti muotoiltu, ollaan valmiita julistamaan vihan ja syrjinnän ilmauksiksi ja ihmisoikeuksien vastaisiksi.

Ihmisoikeuksista, sellaisina kuin ne nykyään käsitetään, ei Raamatussa eikä Koraanissa ole edes viitteitä. Ahvion ihmisoikeudet ilmeisesti sallivat tappamisen, orjuuttamisen, epätasa-arvon ja kaiken muun irvokkuuden. Historiallisesti nykyinen ihmisoikeuksien käsite on sangen nuori.

Ahvio: Kristityilläkin on oltava Suomessa positiivinen uskonnonvapaus ja juutalaiskristillinen kulttuuri perimmäisimpine arvoineen on Suomessa maan tapa, joka on normatiivinen täällä.” 

Tuskinpa Ahvio itsekkään uskoo tuota väitettään. Kristinusko on tuotu Suomeen miekkalähetyksenä. Negatiivinen uskonnonvapaus peittoaa kaikkien uskovien, suuntauksesta riippumatta, kollektiivisenkin positiivisen uskonnonvapauden. Jokainen voi sitten omissa oloissaan usko yhtä typeriin asioihin kuin Ahvio ja kumppanit. Normiksi niistä ei ole, sillä ne rikkovat räikeästi ihmisen kognitiivisia vapauksia vastaan. Ahviolle taitaa olla aivan mahdotonta hyväksyä, että sekularismi ja sekulaarinen humanismi ovat normeja.

Ahvio: Konservatiivisen kristinuskon ja tätä edustavat kirkot kaikesta julkisesta tilasta poistamaan pyrkivien sateenkaari- ja ateistiaktivistien kannattaisi pysähtyä miettimään pyrkimystensä mielekkyyttä: jos kulttuurimme ja yhteiskuntamuotomme henkishengelliset juuret kokonaan katkaistaan ja julkinen tila täytetään valtiojohtoisesti antikristillisellä sekulaarilla humanismilla, on tie raivattu valmiiksi islamin lopulliselle voittokululle.

Pieleen menee tämäkin Ahvio arvio. Islam ei ole reaalinen vaihtoehto kristinuskolle. Ahvion kaipaaminen ihmisoikeuksien kannalta relevantein vaihtoehto on sekularismi, jossa jokainen voi yksityisesti uskoa mitä tahansa. Sitä paitsi suurin osa, melkein sata prosenttia muslimeista, eivät kannata islamilaista valtiota. Nämä samat muslimit ovat kovin maallistuneita. Sekularismi on osoittanut ylivoimansa viime vuosisatoina ja tämä koskee myös muslimeita.

Ahvion fasistisen propagandan kannalta perusteettomien uhkakuvien maalaaminen on kaiketi tarpeellista. Yksi taikauskoon perustuva yhteiskuntajärjestelmä ei ole vaihdettavissa toiseen vastaavaan. Eipä näytä Ahviolla olevan paljon luottoa omaan jumalaansa.

Mutta mitä ovat henkishengelliset juuret? Taitaa mennä kalevalalaisuuden puolelle ainakin Suomessa.

Ahvion vaikerointi ei ole oikein uskottavaa. No se ei ole lainkaan kummallista, koska Ahvio on operoinut jo vuosia faktavapaalla vyöhykkeellä.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Amerikkalaiset muslimit hyväksyvät homot toisin kuin "tosiuskovat" kristityt



Pew Research julkaisi vuonna 2015 mielenkiintoisen tutkimuksen koskien eri uskontokuntien tukea tasa-arvoiselle avioliitolle Yhdysvalloissa. Tulokset ovat evankelisten kristittyjen kannalta jopa aika noloja.

Tutkimuksen mukaan 45 prosenttia amerikkalaisista muslimeista hyväksyy homoseksuaalisuuden. Samasta ryhmästä 42 prosenttia kannattaa samaa sukupuolta olevien avioliittoja.

Vastaavat luvut evankelisten kristittyjen joukossa ovat 36 prosenttia ja 28 prosenttia.

Edellä olevasta voidaan päätellä amerikkalaisten muslimien olevan edistyksellisempiä kuin amerikkalaiset itseään ”tosiuskovina” pitävät moukat.

Luvut kunkin ryhmän keskuudessa ovat valitettavan alhaisia. Luvut tulisivat olla tasan 100 prosenttia. Uskonnoilla ei enää nykyaikana pitäisi olla enää mitään merkitystä ihmisten mielipiteiden kanssa, sillä sekä kristinusko että islam ovat pelkästään haitallisia; haitallisia siinä laimeimmassakin muodossa.

Suomessakin löytyy jos jonkinlaista änkyrää. Ihan ensimmäisenä tulevat mieleen Patmoksen Ahvio ja uudestisyntynyt professori Puolimatka. Näille kahdelle faktoista vapaille ”ajattelijoille” on tyypillistä kaiken kieltäminen ja oman tietämättömyytensä markkinoiminen jollain tavalla relevanttina näkemyksenä. He eivät osaa edes lainata tilastoja rehellisesti. Se taas on pelkästään säälittävää ja surullista. Sellaista se usko teettää.

Seurakuntalaisessa ruikutetaan ohenevasta uskontokasvatuksesta



Eila Murphy nillittää Seurakuntalaisessa uskontokasvatuksesta. Kirjoituksen otsikko, Koulu päihittää kodin ja kummit uskontokasvatuksessa, ei vielä kerro kirjoituksen sisällöstä paljon. Myrphyn väite taitaa kuitenkin olla totuusarvoltaan tosi.

On suorastaan ilahduttavaa, että nykyiset suomalaiset vanhemmat ovat niin sivistyneitä ja valveutuneita, että jättävät uskontokasvatuksen väliin. Kasvatusideaalina ei voida pitää mitään, mikä on jo premisseiltään epätosi. Jumalien olemassaolosta ei ole mitään todennettavaa näyttöä. Lisäksi uskonnoista johdetut moraalia koskevat väitteet (lue: pakotteet) ovat osoittautuneet ihmiskunnan kannalta haitallisiksi.

Murphy: …mistä nuoret ovat saaneet tietoa kristinuskosta. Oletin vastaukseksi ”kummit”, ”kerho”, tai ”koti”. Mutta ei, useimmiten nuoret vastasivat ”koulu”.

On perin valitettavaa, että koulu propagoi jonkin asian puolesta, josta vanhemmat ovat luopuneet jo sukupolvia sitten. Tämä vain osoittaa, että änkyröillä näyttäisi vielä olevan valtaa sanella jopa koulujen opetussuunnitelmia. Minkään julkisen vallan instituution ei tulisi ottaa mitään kantaa uskontoihin. Tässä mielessä negatiivinen uskonnonvapaus peittoaa kaiken uskontokasvatuksen. Jokainen voi omissa oloissaan sitten uskoa vaikka kuinka typeriin asioihin, mutta heti kun asia koskee julkista valtaa, niin sellainen on vain ja ainoastaan haitallista.

Kummitkin ovat jokin arkaainen jäänne, joka jostain syystä elää vielä sitkeästi. Tässäkin asiassa on tapahtunut muutos: kirkkoon kuuluvia kummeja on yhä vaikeampi löytää.

Murphy: Minut yllätti kaksi asiaa: Ensiksikin se, että kukaan ei maininnut kotia tai kummia. Toiseksi se, että kukaan ei myöskään maininnut mediaa. Onko todellakin niin, että suomalaiselle nuorelle koulu on paras uskontokasvattaja? Perhe se ei taida olla.

Mitä tuossa edellä sanoin valistuneista vanhemmista? Mitä tuossa edellä sanoin änkyröiden vaikutuksesta opetussuunnitelmiin?

Murphy: Onko niin, että me suomalaiset olemme ulkoistaneet uskonnon opettamisen koululle? Entäpä jos uskonnon opetusta ei olisi kouluissa? Mitä kulttuurillemme ja arvoillemme tapahtuisi?

Vastaus Murphyn kysymykseen on lyhyt ja yksinkertainen: Suomi olisi parempi maa, jos julkisrahoitteiset koulut eivät antaisi uskonnon opetusta. Uskonnot ovat muutenkin näivettymässä jo pelkästään niiden haitallisuuden takia.

Jos kouluista lopetettaisiin uskonnon opetus, niin lasten ja nuorten arvot takuulla inhimillistyisivät. Uskonnot ovat suurin eripuran ja jopa väkivallan aiheuttaja maailmassa. Mahtaa lapsista ja nuorista olla turhauttavaa istua uskontotunneilla kuuntelemassa hölynpölyä. Nuoret eivät ole tyhmiä: he kyllä ymmärtävät, että uskontojen ohjeiden mukaan elämällä maailma olisi perin vittumainen paikka. Harvassa taitavat olla ne lapset ja nuoret, jotka ottavat uskonnonopetuksen millään tavoin vakavasti.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Patmoksen ala-arvoinen moraali: homot joutikin tappaa Orlandossa



Patmoksessa kiemurrellaan Orlandossa sattuneen ampumistapauksen takia. Kohteena oli homobaari ja surmansa Omar Mateenin tekemässä iskussa sai noin 50 ihmistä.

Olen jo muutamana päivänä odottanut Patmokselta iskun tuomitsevaa kannanottoa, mutta se taitaa jäädä näkemättä. Homojen tappaminen on Patmoksen ja sen poliittisen siiven Aito Avioliitto ry:n mielestä erittäin suotavaa. Sillä ei ole mitään merkitystä, että tappaja oli muslimi. Ääri-islamistit ovatkin kristittyjen fundamentalistien hyviä liittolaisia. Molemmilla on yhtä vastenmieliset tavoitteet.

Eilen Patmos yritti hiljentää ihmettelyä panostamalla Timo Keskitalon blogikirjoitukseen. Tänään vuorossa oli itse pääjehu, Leo Meller.

Keskitalo yritti siirtää puheen siihen, kuinka joitakin muslimeita on kääntynyt kristityiksi. Se vasta hölmöä onkin: yksi perusteeton uskomus korvataan toisella samanlaisella. No molemmat sentään polveutuvat Abrahamista.

Meitä Patmoksen sivujen lukijoita on monta, jotka seuraavat Patmoksen tekopyhän moraalittomuuden eri ilmenemismuotoja. Niitä ei nuo Keskitalon muutamat käännynnäiset siloita.

Eikä Patmoksen asemaa paranna Mellerin nostalginen muistelu koskien jotain muinaisia Patmoksen paperikasoja, joita kai kutsua dokumenteiksi.

Patmoksen ”uutissivulla” oli MDA:N kiitokset Patmokselle avusta sen jälkeen kun neljä juutalaista oli surmattu ostoskeskuksessa. Tuollainen tarinankerronta kertoo paljon patmoslaisten hyvin alhaisesta moraalista.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Orlandon isku paljasti Aito Avioliton ja Kristillisdemokraattien tekopyhyyden



Kristillisdemokraattien verkkojulkaisu ei sitten millään saa aikaan kannanottoa, jossa tuomittaisiin homoseksuaalien joukkomurha Orlandossa viime viikonloppuna. Oikeastaan sellaista käytöstä voikin odottaa poppoolta, joka profiloitunut Aito Avioliitto ry:n kannattajaksi. Aa:n tavoite taas onkin yhden vähemmistöryhmän syrjiminen ja sortaminen; jopa väkivalta homoja kohtaan.

Tänään KD-lehti yritti peittää homojen tappamisen hyväksymisen haastattelemalla ”terrorismiasiantuntija” Leena Malkkia.

Kristillisdemokraattien ja Aito Avioliiton kiemurtelu asiassa on osoitus heidän läpimädästä moraalistaan. Omar Mateen vain noudatti oman ”pyhän” kirjansa tappokäskyä. Sellaisen käskyn kritisoiminen veisi kaiken pohjan mm. tasa-arvoisen avioliittolain vastustamiselta. Pohja putoaisi myös Raamattuun pohjatuvalta syrjinnältä ja vihalta.

Kaksi aavikkobarbaarien uskontoa, kristinusko ja islam, ovat niin ala-arvoisia ja haitallisia, että sellainen sekoittaa monen pään. Ne saavat muuten normaalin ihmisen tappamaan, ja ne saavat muuten normaalit ihmiset hyväksymään tappamisen.

Sanotaan että radikaali islam ja fundamentalistinen kristinusko eivät edusta tyypillisesti ko. uskontoja, mutta kun ne nimenomaan tekevät sitä. Maltillisuudesta voidaan aina johtaa ääri-ilmiöitä. Sellaisessa nämä jihadistit, krisut ja aitoavioliittolaiset ovat kunnostautuneet hyvin.

Kunpa näkisi, että krisut, familia-verkostot ja aito avioliitot tuomitsivat yksiselitteisesti homojen tappamisen. Tätä tuskin tapahtuu, sillä se olisi noiden puulakien loppu. Uskoon ja uskontoon perustuen voidaan hyväksyä vaikka kuinka irvokkaat teot.

Vielä irvokkaammaksi asian tekee uhrien läheisten ja omaisten puolesta rukoileminen. Kuolleiden homojen puolesta ei tarvitse edes rukoilla, koska homot menevät suorinta tietä ”helvettiin”. Tekopyhää hurskastelua näiltä uskovilta, ja tämä aivan suuntauksesta riippumatta.

Patmoksessa hurrataan Orlandon iskulle



Viime viikolla ammuttiin Tel Avivissa sijaitsevassa kauppakeskuksessa neljä juutalaista. Ei mennyt kuin vajaat puoli vuorokautta, niin Patmos selosti tapahtumaa yksityiskohtaisesti verkkosivuillaan. Kaksi vuorokautta myöhemmin Juha Ahvio kirjoitti ko. iskusta blogissaan.

Orlandossa muslimi teurasti yli kymmenkertaisen määrän ihmisiä ja Patmos vaikenee. Mitä muuta voi odottaa säätiöltä, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluu vähemmistöjen sortopyrkimykset; aivan erityisesti homojen sortaminen. Orlandon uhrithan olivat enimmäkseen homoja.

Patmoksessa ilmeisesti hurrataan herra Mateenille, joka tässä tapauksessa toimi ”Jumalan nyrkkinä”, vaikka onkin patmoslaiasten halveksima muslimi. Muslimikin voi olla hyvä silloin kun tappaa homoja.

Arvelen, että Patmoksessa asia pyritään vaikenemaan kuoliaaksi. Ehkä Ahvio yrittää keksiä jonkin sopivan salaliittoteorian.

Patmoksessa ei siis voida tuomita muslimin tekemää teurastusta, koska uhreina olivat homot. Jos tappaminen tuomitaan, niin silloin homoille joudutaan myöntämään tasavertainen ihmisarvo. Patmoksen Ahvio ja Turusen mielestä homot tuskin ovat ihmisiä.

Mikäli Orlandon isku tuomitaan, niin silloin Raamatun käsky tappaa tiettyjä vähemmistöjä ja toisinajattelijoita, on tuomittava. Samat tappokäskyt löytyvät sekä Raamatusta että Koraanista. Mateen vain noudatti ”oppikirjansa” ohjeita ja käskyjä. Ainakin Ahviota takuulla vituttaa se, että Suomessa eivät kristityt noudata Raamatun käskyä tappaa homot.

Voi vain kuvitella, kuinka Ahvion ja Turusen otsasuonet pullistuvat, jos heiltä tivaa relevanttia kantaa Orlandon tapahtumiin.