Persuille näyttää muodostuneen
pakkomielteeksi vihapuhe; tai ihan mikä tahansa heihin itseensä kohdistuva
kritiikki, jonka he jonkin epämääräisen päättelyn perusteella tulkitsevat
vihapuheeksi. Siinä samassa he ottavat vittuilunkin vihapuheena.
Persujen ongelma on se, että he nillittävät
milloin demokratista, milloin sananvapaudesta, tai niiden puutteesta, mutta
samalla haluavat vaimentaa keskustelun heidän omista epäeettisistä
menettelytavoistaan ja kaikin puolin haitallisesta politikoinnistaan.
Nilllittävät persut ovat kovin
herkkähipiäisiä. He vyöryttävät blogialustat ja keskustelupalstat
paskapuheella, mutta faktojen tarkistuksesta he eivät piittaa edes paskankaan
vertaa. Kun tästä heitä huomauttaa, alkaa lähes aina uhriutuminen ja lievempänä
ilmiönä jankuttaminen. Kun heille vittuilee noiden edellä mainittujen ilmiöiden
johdosta, niin persut tuntuvat saavan paskahalvauksen. Persuista on mahdotonta
sellainen ajatus, että vittuilukin on kritiikin muoto. Kun faktat sinällään
eivät heihin tehoa, niin faktapohjainen vittuilu on osoittautunut oikein
hyväksi menetelmäksi.
Kun puolueen positio on kaikessa
sellainen, että sitä kohtaan on helppo osoittaa kritiikkiä, on syytä varautua
vallattoman hauskaan ja hilpeän huvittuneeseen vittuiluun. Sellaisen edessä
persut voivat vain puristaa taskussa kätensä nyrkkiin…ja niin he tekevätkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti