Viime viikolla
järjestettiin taas Hengelliset syventymispäivät. Kuten arvata saattaa, kyseessä
oli taantumuksellisten piirien ”hengennostatustilaisuus”. Aika uskomatonta,
että vielä vuonna 2016 Suomesta löytyy osallistujia tällaisiin tilaisuuksiin.
Kyseessä kun on ev.lut kirkon sisällä vaikuttavista taantumuksellisista
ihmisistä. Konservatiivit pyrkivät säilyttämään tilanteen entisellään, mutta
nämä taantumukselliset taas haikailevat paluuta johonkin jyrkän kristillisen
ideaalin utopistiseen yhteiskuntaan. Sellainen yhteiskunta ei vain millään
muotoa ole elinkelpoinen.
Tämäkin
änkyräjoukko on Raamattuopiston kautta yhteydessä ehkä vielä hengissä
pyristelevistä herätysliikkeistä kaikkein haitallisimpaan, viidesläisyyteen.
Aiheesta on ollut jo puhetta tässäkin blogissa.
Syventymispäivillä
pohdittiin mm. sitä, miten kristinuskon aseman heikkenemiseen tulisi reagoida.
Miten siihen tulisi reagoida? Eikö näillä taantumuksellisilla piireillä ole
edes sen verran rehellisyyttä, että toteaisivat tilanteen faktana? Sellaista on
kaiketi turha odottaa ihmisiltä, jotka pitävät jumalia, saatanoita yms.
todellisina olioina. Virtuaalitodellisuuden ”toimintasankarit” ovat edes
jollain tavoin olemassa, mutta hengelliset ”toimintasankarit” eivät viittaa
oikein mihinkään.
Taantumuksen
äänitorvena Espoon piispan ohella esiintyi pippaloiden pääjuhlassa Suomen
Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen. Kyseessä on heppu, joka
vastustaa suunnilleen kaikkea edistystä ja tasa-arvopyrkimyksiä. Kaikki se sen
perusteella mitä aavikkobarbaarien opaskirja, Raamattu, sanoo asiasta. Aika
häiriintynyt heppu tuo Vartiainen, kun propagoi Raamatusta johdettujen
väitelauseiden puolesta, kun jotakuinkin kaikki em. väitelauseet on osoitettu
totuusarvoltaan epätosiksi.
Vartiainen:
Maassamme on yli miljoona pakanaa ja
toisuskoista, ja jopa sananpalvelijoiden keskuudessa on hämmennystä
uskonkysymysten suhteen. Vaikka tämä on tuskallista, tämä on sanottava ääneen.
Vai että
pakanaa? Vartiainen pitää omaa uskoaan sinä ainoana ”oikeana” uskona, kun on
selvästi osoitettu, että kaikki uskonnollinen usko on epätotta. Viittaamalla
toisuskoisiin Vartiainen ”toiseuttaa” nuo toisella tapaa uskovat. Me kuitenkin
joudumme elämään toistemme kanssa, vaikka se Vartiaisesta jo monesta muusta onkin
tuskallista. Tästä on ollut monesti aiemmin puhetta: vituttaahan se, kun
kristinuskon hegemonia-asema on mennyttä. Tähänkin on selvä syy: kristityt
esittivät vuosisatoja perättömiä väitteitään tosina. Ihmiset vain vittuuntuivat
kun heille valehdeltiin päin naamaa, kun heitä kusetettiin pahan kerran, joten
kristinusko joutikin tunkiolle ja sinne on hyvää vauhtia menossa myös muut
uskonnot.
Suurimmalla
osalla suomalaisista ei ole mitään hämmennystä uskonkysymysten suhteen. Ne vain
ovat tulleet irrelevanteiksi juuri epätotuuksien takia ja ansiosta.
On tärkeää vahvistaa Jumalan sanalla niitä,
jotka haluavat sitä oppia, mutta silti kysyn Jumalan edessä, olisiko meidän
tehtävä entistä voimakkaammin lähetystyötä kotimaassamme, Vartiainen pohti.
Kunpa Vartiainen
ja kumppanit vain pähkäilisivät omissa pikku piireissään, mutta heillä on
pahana taipumuksena puuttua asioihin, jotka eivät heille kuulu – politiikkaan
ja kunkin yksilön yksityisyyteen. Tämä on sitä kiilastrategiaa, jolla pyritään
valtaan alistamaan muita evankeliumin varjolla. Taas jäi meille sekulaareille
humanisteille torjua ”vartiaisten” valtapyrkimykset.
Vartiainen:
Sisälähetys on kuitenkin kivinen tie. Ne
sukupolvet, jotka kasvavat kirkosta eronneiden lapsina, varttuvat ilman kasteen
armoa, Raamattua ja kokemusta kirkollisesta elämästä.
Kasteessa nyt
vain tulee märäksi. Mitään muuta siihen ei liity. Koko kaste onkin vain
koominen rituaali, jolle annetaan näissä uskonnollisissa piireissä täysin
perätön ja todentamaton merkitys. Suorastaan erinomaista, että yhä usemapi
lapsi kasvaa uskonnottomaksi. Nämä ”vartiaiset” ovat niin häijyjä, että heillä
on pakottava tarve evankelioida lapsia saadakseen uusia alistettavia. Onneksi
monet vanhemmat ovat niin valistuneita, että ”vartiaisten” pyrkimykset
kohtaavat entistä suurempia vaikeuksia. Lapsien evankelioiminen on haitoiltaan
lähes pedofiliaan rinnastettavissa.
Hengellisten
syventymispäivien anti on haittojen maksimoimisen pitäminen ihanteena.
Tällaiset ”syventymispäivät” myrkyttävät aivan kaiken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti